Onko paikallisten tunteilla väliä? // 3.7.2020

“Mikä oikeus heillä on tulla sotkemaan ja tuhoamaan paikat meidän kylällä? Emme me ole mitään kertakäyttöastioita!” Tällaisia kommentteja voi kuulua ärsyyntyneeltä matkakohteen paikalliselta.

Aiemmassa blogitekstissämme kerroimme, että kokemuksista syntyy tunteita ja ajatuksia. Tämän perusteella voimme sanoa, että myös paikallisilla on matkailua kohtaan tunteita ja ajatuksia. Matkailututkimuksen piirissä paikallisten asenteista on tehty paljon tutkimusta¹.

Paikalliset voivat kokea matkailun hyvin kirjavin tuntein. Kuva: Unsplash.com.

Hyvässä ja pahassa

Jo edesmennyt taloustieteen professori George Doxey kehitti vuonna 1975 Irridex index -mallin, jossa neljällä eri tasolla tarkastellaan paikallisten suhtautumista matkailun kasvuun. Alussa (Euforia), kun matkailu on vielä vähäistä, paikalliset suhtautuvat iloisesti matkailijoihin. Matkailun kasvaessa (Apatia) paikalliset alkavat nähdä matkailun bisneksenä ja he alkavat eristää omaa elämäänsä matkailulta.²

Matkailun kasvaessa yhä enemmän ja muuttuessa yhä kaupallisemmaksi alkaa näkyä suoranaista vastustusta matkailua kohtaan. Kolmannella tasolla (Ärtyneisyys) vastustus johtuu yhtäältä siitä, että kasvavan kilpailun myötä paikalliset eivät enää pääse samalla tavalla käsiksi paikallisiin resursseihin, kuten luonnonvaroihin, ja toisaalta siitä, että matkailijoilla alkaa näkyä käyttäytymistä, joka ei ole hyväksyttävää. Neljännellä tasolla (Aggressiiviisuus) vastustaminen alkaa voimistua jopa aggressiiviseksi voimankäytöksi matkailijoita tai turistipalveluita kohtaan.² (Lisää matkailukohteiden eri kehitysvaiheista voit lukea blogissamme aiemmin julkaistusta kirjoituksesta täältä.)

Doxeyn malli kuulostaa yksinkertaiselta ja ymmärrettävältä, mutta aina ja kaikkialla matkailu ei kohtaa samanlaista vastustamista². On myös mahdollista, että matkailu otetaan vastaan pääosin positiivisesti, vaikka jotkut paikallisista matkailua vastustaisivatkin. Fakta kuitenkin on, että tunteita ei peitellä niin hyvässä kuin pahassa.

Doxeyn Irridex Index –malli vuodelta 1975. Kuva: Jenni Saraniemi

Paikallisten tunteita ei voi ennustaa

Psykologissa ajatellaan, että tunteen välitön suhde kokijansa elämäntilanteeseen auttaa kokijaa sopeutumaan kulloiseenkin kohdattavaan tilanteeseen, kuten matkailukokemukseen. Toisin ilmaisten se saattaa kokijan välittömään yhteyteen kohdattavan tilanteen kanssa ja tekee kokijasta sekä hänen elämäntilanteestaan sillä hetkellä ehyen kokonaisuuden.³ Tunteet siis auttavat ymmärtämään ja käsittelemään kokemuksia, jotka kohdattava aihe herättää.

Siinä missä matkailija, paikallinenkin kokee matkailun aina jollain tavalla. Paikallisen tunne ei kuitenkaan väistämättä ole tietyn ennakko-odotuksen mukainen, koska se riippuu paikallisen elämäntilanteesta, aiemmista kokemuksista, käsitysmaailmasta sekä kyseisellä hetkellä käsiteltävän kokemuksen suhteesta edeltäviin. Tästä johtuen koettujen tunteiden toteutumista ei voida tyhjentävästi ennustaa, vaikka arvailuja, odotuksia ja skenaarioita voidaan aina esittää.

Suomalainen paikallinen voisi olla kauhuissaan siitä, kuinka sotkuisasti turisti saattaa käyttäytyä luonnonsuojelualueella. Vastaavasti muunmaalaisella paikallisella käsitys siisteydestä ja luonnonsuojelusta voi olla hyvin erilainen. Kun nämä kaksi lähtevät turisteiksi toistensa kotimaihin, on ymmärrettävää, mikäli tunteet leimahtavat. Yhtälailla yksi voi ilahtua kotikansainvälistymisestä ja toinen kaivata matkailun vähentymistä kotiseudullaan.

Mahtuvatko tunteet matkailun kehittämiseen?

Yleisesti ottaen kestävän matkailun yhtenä tavoitteena on huomioida paikalliset matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä, mikä lisää paikallisten myönteisempää suhtautumista matkailun kehittämistä kohtaan. Vaikka paikallisten asenteita onkin tutkittu paljon ja nykyään matkailun suunnittelussa puhutaan sidosryhmien huomioimisesta, on silti syytä pohtia, tulevatko paikallisten tunteet huomioiduiksi matkailun kehittämisessä.

Koska matkailu on ala, jonka keskiössä ovat erilaiset palvelut sekä ihmisten luomat kokemukset ja merkityssisällöt, palveluiden tuottajilla on tarve huomioida matkailijoiden tunteet⁴. Sen sijaan paikallisten tunteet saatetaan jättää huomiotta. Ehkä tulevaisuudessa paikallisten huomioimisessa pitäisi nostaa esille myös heidän tunteensa aikaisempaa paremmin.

Lotta Ellonen, Jenni Saraniemi

 

Lähteet

1 Ritalahti, J. & Holmberg, E. (2017). Matkailukeskus. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 48–52). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

2 Holden, A. (2005). Tourism studies and the social sciences. Lontoo: Routledge.

3 Perttula, J. (2008). Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.), Kokemuksen tutkimus: Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen (s. 115–162). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

4 García-Rosell, J.-C., Haanpää, M. & Kyyrä, S. (2017). Matkailun tuotekehitys. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 148–152). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.