Kokemukset matkailun suolana // 1.7.2020

Ihmisen kokemukset voivat vaihdella tilanteesta toiseen, mikä kiinnostaa erityisesti kokemustutkijoita. Matkailussa kokemuksilla pyritään herättämään voimakkaita tunne-elämyksiä matkailijoille.

Kokemuksen tutkimuksesta Suomessa

Kokemuksen tutkimusta on harjoitettu Suomessa suhteellisen vähän aikaa. Suorsa ja Tökkäri1 esittävät Juha Perttulan avanneen keskustelun kokemuksista suomalaisella tieteenkentällä vuonna 1995. Kokemuksen tutkiminen voidaan nähdä monimutkaisena, koska kokemusta tutkitaan sellaisena kuin sen oletetaan olevan olemassa ja ymmärrettävissä2.

Sunset Silhouette
Matkailu herättää monia kokemuksia. Kuva: pixel4k.com.

Kokemuksen tutkimuksessa on erilaisia lähestymistapoja, kuten tieteenfilosofisessa ja teoreettisessa tutkimuksessa semiotiikka, empiirisessä ja soveltavassa kliinisessä tutkimuksessa hyvinvointitutkimus sekä fenomenologinen psykologia. Vuonna 2013 perustettiin Kokemuksen Tutkimuksen Instituutti eli KTI, jonka pyrkimyksenä on ”edistää kokemuksen tutkimusta ja tunnettavuutta tieteessä, taiteessa, työelämässä ja arjessa”.3

Kokemuksen tutkimus -verkosto on monitieteinen tutkijoiden verkosto, jonka tavoitteena on kehittää tieteellistä ja taiteellista kokemuksen tutkimusta. Verkoston tunnetuinta antia on Kokemuksen tutkimus -seminaarit, joiden pohjalta on julkaistu kuusi kirjaa.4

Kokemuksen tutkimusta harjoitetaan Suomessa hyvin poikkitieteellisesti. Kuten organisaatioiden verkkosivuilta voi nähdä, sekä KTI että Kokemuksen tutkimus -verkosto pyrkivät tukemaan tiedealojen rajat rikkovaa akateemista keskustelukulttuuria.

Mitä ovat kokemukset?

Fenomenologisessa ja psykodynaamisessa psykologiassa mielen sisältöä keskeisesti kuvataan kokemuksen käsitteellä. Jokaisella kokemuksella on oma merkityssisältönsä ja elämyssisältönsä. Merkityksellä tarkoitetaan suhdetta koettavaan asiaan – ikään kuin ajatuksia – ja elämys on taas se tila – ikään kuin tunne – kokemuksesta. Kuitenkaan toistensa synonyymeja eivät ole elämys ja tunne eivätkä merkitys ja ajatus, vaan pikemminkin tunteet ja ajattelu rakentuvat elämyksestä ja merkityksestä mentaalisena tilana ja suhteena.5

“Kokemukset ovat yksilöllisiä.”

Kokemuksen laadusta riippuu, missä suhteessa elämys ja merkitys ovat. Kokemusta muodostaa lähtökohtaisesti kokemusaines, joka puolestaan voi rakentua esimerkiksi aisteista syntyneistä havainnoista, yksilön elämäntilanteen eri tapahtumista, kokemushistoriaan liittyvistä muistikuvista tai juuri katsomasi televisio-ohjelman informaatiosta5. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että kokemukset ovat yksilöllisiä. Huvipuistoretki voi eräälle hurjapäälle ja toiselle korkeita paikkoja pelkäävälle lapselle tuntua kokemuksena aivan eriltä.

Kokemuksen tutkimus matkailututkimuksen kumppanina

Pohjimmiltaan matkailijat tavoittelevat elämyksiä, emotionaalisia kokemuksia ja tuntemuksia, jotka ovat matkailun mahdollisesti jopa tärkein voimavara6. Matkailun tuottamia kokemuksia onkin tutkittu matkailututkimuksessa laajalti useiden eri näkökulmien avulla7. Pitää silti muistaa, että matkailuun liittyviä kokemuksia löytyy matkailijoiden ja palvelun tarjoajien lisäksi myös paikallisilta.

Kokemuksen tutkimuksella onkin paljon potentiaalia matkailututkimuksessa matkailun kokemuksellisuuden vuoksi. Matkailuelämyksiä tuotettaessa, tutkittaessa ja koettaessa on tärkeää ymmärtää kokemusta ilmiönä, jolla on omat erityispiirteensä, ja tähän kokemuksen tutkimuksella on vastaus.

Matkailuelämykset tuovat esiin, miten toiset ihmiset, vuorovaikutus, kulttuuri ja yhteiskunta sisältyvät elämykseen8. Siksi myös kokemuksen tutkimuksen piirissä ollaan kiinnostuneita matkailututkimuksesta. Parhaimmillaan kokemuksen tutkimus voi tarjota matkailututkimukselle kiinnostavia ja tuoreita näkökulmia.

Lotta Ellonen ja Jenni Saraniemi

Lähteet

1 Suorsa, T. & Tökkäri, V. (2015). Juha Perttulasta. Haettu 28.6.2020 osoitteesta: https://kokemus.wordpress.com/tekstit/juhaperttula/

2 Perttula, J. (2008). Kokemus ja kokemuksen tutkimus: Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.), Kokemuksen tutkimus: merkitys – tulkinta – ymmärtäminen (s. 115–162). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

3 Kokemuksen Tutkimuksen Instituutti. Haettu 28.6.2020 osoitteesta: http://www.ktinstituutti.fi/

4 Kokemuksen tutkimus -verkosto. Haettu 28.6.2020 osoitteesta: https://kokemus.wordpress.com/

5 Latomaa, T. (2007). Mieli elämys-, merkitys- ja kokemusmaailmana. Teoksessa S. J. A. Karppinen & T. Latomaa (toim.), Seikkaillen elämyksiä: Seikkailukasvatuksen teoriaa ja sovelluksia (s. 21–52). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

6 Räikkönen, J. (2017). Elämykset. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 153–157) Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

7 Edelheim, J. & Ilola, H. (toim.) (2017). Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

8 Perttula, J. (2007). Elämysten merkitys ihmiselämässä. Teoksessa S. J. A. Karppinen & T. Latomaa (toim.), Seikkaillen elämyksiä: Seikkailukasvatuksen teoriaa ja sovelluksia (s. 53–74). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s