Menneisyys on vieras maa. Siellä menetellään toisin. Menneisyyteen ei voi päästä, mutta se vaikuttaa meidän arkeemme joka ikinen päivä. Menneisyys elää meissä – se on peili, josta katsomme omaa kuvaamme. Menneisyyttä voi kuvata myös mosaiikkiteoksena, jonka yksityiskohdat erottuvat selkeästi läheltä, mutta kokonaiskuva hahmottuu paremmin etäämpää. Kulttuurihistorian tehtävänä on tulkita näitä menneisyyden heijastamia kuvia ja tuoda näkyväksi menneisyyden läsnäoloa.1 Matkailu voi toimia sekä kulttuurihistorian tutkimuskohteena että lähdeaineistona. Aiheesta on kirjoitettu blogissamme aiemmin tässä tekstissä.
Lapin Yliopistossa kulttuurihistorian tutkimuksen ja opetuksen erityisenä mielenkiinnonkohteena on luonnollisesti pohjoinen elämis- ja kokemismaailma. Pohjoisilla leveysasteilla elämäntapa on hahmottunut vuosisatojen kuluessa suhteessa ainutlaatuiseen ympäristöönsä. Luonnonolosuhteiden lisäksi pohjoisen kulttuurin muodostumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa harva asutus, etäisyys Euroopan vanhoista kulttuurikeskuksista sekä monietnisyys. Usein pohjoinen näkökulma on jäänyt tai jätetty pois historiaa koskevista kokonaistulkinnoista – pohjoisen kulttuurihistorian opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on tuoda sitä esiin.2 Lappiin suuntautunut matkailu on yksi osa pohjoista näkökulmaa, jota tutkimuksen avulla voidaan tuoda näkyviin.
Lappi, lappilaisten ihmisten elämä ja tavat ovat kiinnostaneet matkailijoita jo ainakin 1600-luvulta asti, jolloin monet keski- ja eteläeurooppalaiset tiedemiehet ja taiteilijat kiinnostuivat pohjoisesta. Heidän kuvauksensa Lapista ja lappilaisesta elämästä ovat osaltaan luoneet perustaa tavalle, jolla pohjoista esitetään esimerkiksi mediassa.2 Pohjois-Suomen matkailun historiaa on blogissamme tutkiskeltu 1800-luvulta lähtien tässä tekstissä.
Kuva: Rovaniemen talvista Koskikatua. Kanerva, T. 1979–1981. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.
Kulttuurihistorian tutkimuksessa käsite kulttuuri nähdään ihmisen vuorovaikutuksen tuotoksena suhteessa ympäristöönsä: se on viestintää ja vuorovaikutusta sekä tapa hahmottaa maailmaa. Oleminen on kulttuurihistorian näkökulmasta aina kulttuurista.1 Yksi kulttuurihistorian tutkimuksen ja opetuksen tehtävistä on tuoda näkyväksi menneisyyden läsnäoloa esimerkiksi historiakulttuurissa. Historiakulttuurilla tarkoitetaan niitä näyttämöitä ja keskustelualueita, joilla historiakuvia ja -käsityksiä tuotetaan ja välitetään: esimerkiksi oppikirjoja, museoita, tiedotusvälineitä, elokuvia ja romaaneja. Jokapäiväinen historiakulttuuri tuottaa, käyttää ja välittää historiakuvia, eli tulkintoja, mielikuvia ja käsityksiä menneestä, mutta samalla myös nykyisestä ja tulevasta.3
Eksotisoivan katseen alla
Matkailumainonta ja muu matkailumarkkinointi ovat yksi esimerkki matkailuun liittyvästä historiakulttuurista. Matkakohteet käyvät kovaa kilpailua keskenään, ja erottautuminen on olennaista matkailijoiden huomion herättämisen kannalta. Matkailuala rakentaa mielikuvia paikoista ja ihmisistä sekä epäsuorasti sen tuottamien mielikuvien tulkitsijasta ja hänen arkiympäristöstään. Matkailun muotoilemat mielikuvat voivat vaikuttaa myönteisesti paikallisiin identiteetteihin, paikallisten ja esimerkiksi alkuperäiskulttuurien arvostukseen sekä kulttuuriseen elpymiseen, mutta niillä on myös varjopuolensa.4
Pohjoinen ja arktinen kuvataan kaupallisessa tarkoituksessa ja populaarikulttuurissa usein yhtenäiseksi ja takapajuiseksi paikaksi, joka määrittyy pääasiassa luonnon kautta: arktinen nähdään vastakohtana muun muassa keskukselle, sivistykselle ja urbaanille. Keskuksen, eli isojen modernien kaupunkien vastakohtana on tässä yhteydessä periferia tai marginaali. (Lue lisää keskus-periferia-mallista blogistamme täältä.) Käsitteet eivät ole neutraaleja, vaan sisältävät mielleyhtymiä, jotka usein tulkitaan ongelmallisiksi. Eksotisointi, erilaisuuden korostaminen, ja kuvaukset periferiasta johtavat (usein tiedostamatta) pohjoisessa asuvien ihmisten tulkitsemiseen perustavanlaatuisesti ”toisiksi”, erilaisiksi suhteessa ”tavallisiin” ihmisiin, valtaväestöön.2; 5; 6
Kuva: Hihamerkki, Helsingin kaupunginmuseo.
Kaupallisessa tuotannossa ja usein myöskään populaarikulttuurissa paikallisia ihmisiä ja arktista arkea ei juuri tuoda esiin, vaan pääosaa näyttelevät avara luonto ja sen ihmeet. Sama koskee matkailumarkkinointia. Näin ei tosin ole aina ollut, sillä esimerkiksi 1950- ja 1960-luvun Lappia koskevissa markkinointivideoissa paikkojen sijainnit kerrottiin ja paikallisten asukkaiden tekeminen oli osa alueiden kuvaamista. Nykyään matkailumainonnassa korostetaan revontulia ja lähinnä porotalous esitetään arktisen elämäntavan edustajana. Luonto esitetään koskemattomana ja puhtaana, arktisuus rauhana ja hiljaisuutena.7 Pohjoisessa asuvien paikallisten omissa tulkinnoissa arki voi näyttäytyä varsin erilaisena suhteessa rakennettuihin mielikuviin8. Myös matkailijat voivat kokea matkakohteen toisenlaisena suhteessa annettuihin mielikuviin. Arktisella alueella kun esimerkiksi on myös moderneja kaupunkeja, kuten Rovaniemi ja Tromssa. Toisekseen, pientenkään paikkakuntien elämänpiirit eivät ole vastakohtia kehitykselle: päinvastoin ne voivat sisältää toimintatapoja, joita matkailualallakin tarvitaan maailmanlaajuisen ympäristökriisin edessä.
Kuva: VR:n junamatkajuliste, jossa kesäinen tunturimaisema Kilpisjärvellä. Kuva: Metsälä, Y. 1960-1964. Museovirasto, Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma.
Pohjoisen kulttuurihistorian tutkimuksen pyrkimyksenä on kyseenalaistaa ja purkaa periferiakuvauksiin liittyviä ongelmia ja tuoda esiin pohjoista moniäänisyyttä esimerkiksi tutkimalla yksittäisten ihmisten elämäntarinoita aikakautensa elinympäristöön reflektoiden2. Kulttuurihistorian tutkimus avaa näkökulmia paikalliseen kulttuuriin, sen perinteisiin ja historiaan. Matkailu voi tutkimuksesta ammentaen luoda tietoon perustuvia palveluita ja markkinointia, jossa paikallisuus ja sen aidot perinteet tulevat esille. Samalla matkailun myönteiset vaikutukset kulttuuriin korostuvat. Matkailussa paikalliseen elämäntapaan ja tekemiseen tutustuminen onkin nouseva trendi9, minkä vuoksi historiatietoisuus on matkailun kehittäjille vastaisuudessa valttia.
Suvi Ranta
Lähteet
1 Tuominen, M. & Lantela, P. (2020). Kulttuurihistorian perusteet 1. luento. 19.10.2020. Kulttuurihistorian perusteet, syksy 2020. Lapin yliopisto.
2 Tuominen, M. (2010). Missä maanpiiri päättyy? Pohjoisen kulttuurihistorian paikat ja haasteet. Teoksessa H. Rantala & S. Ollitervo (toim.), Kulttuurihistoriallinen katse (s. 309–337). Turku: Kulttuurihistoria.
3 Tuominen, M. & Lantela, P. (2020). Kulttuurihistorian perusteet 3. luento. 27.10.2020. Kulttuurihistorian perusteet, syksy 2020. Lapin yliopisto.
4 Saarinen, J. (1999). Matkailu, paikallisuus ja alueen identiteetti. Näkökulmia Lapin matkailun etnisiin maisemiin. Teoksessa M. Tuominen, S. Tuulentie, V.-P. Lehtola ja M. Autti (toim.), Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit: Osa 1 Outamaalta tunturiin (s. 81–92). Rovaniemi: Lapin Yliopisto.
5 Viken, A. (2010). Academic writing about Arctic tourism: Othering of the North. Teoksessa P. Fryer, C. BrownLeonardi & P. Soppela (toim.), Encountering the changing Barents – Research challenges and opportunities (s. 110–120). (Arctic Centre Reports 54.) Rovaniemi.
6 Müller, D. K., Lundmark L. & Lemelin, R. H. (2013). Introduction: New issues in polar tourism. Teoksessa D. K. Müller, L. Lundmark, & R. H. Lemelin (toim.), New issues in polar tourism: Communities, environments, politics (s. 1–17). Dordrecht: Springer.
7 Esim. Alatossava, A. & Ervasti, J. (2018). Arktisen Lapin imagomarkkinointia 1950-, 1960- ja 2010-luvuilla. Sisällönanalyysi markkinointivideoista. Teoksessa M. Hakkarainen & H. Ilola (toim.), Arktisen merkitykset Lapin matkailussa. (s. 19–39). Rovaniemi: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin julkaisuja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6620-35-0. Ks. myös muut sisällönanalyysit julkaisussa.
8 Ks. esim. Suopajärvi, L. (1999). Lappi etelän peilissä. Lapin ja lappilaisuuden rakentuminen Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailussa. Teoksessa M. Tuominen, S. Tuulentie, V-P. Lehtola ja M. Autti (toim.), Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit: Osa 2 Tunturista tupaan (s. 15–33). Rovaniemi: Lapin Yliopisto.
9 Ks. esim. Kestävä kehitys ja tulevaisuuden trendit. Visit Finland. Haettu 9.2.2021 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu/culture-creators/kestava-kehitys-ja-tulevaisuuden-trendit
Matkailevat tutkijat 