Tarinat jotka jäävät kuulematta

 

Olimme matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijolan kurssilla. Kurssiin kuului kolmen hengen ryhmätyö. Ryhmämme sai tehtäväksi vapaavalintaisen vaihtoehtoisen ennestään tuotteistamattoman opastuskierroksen järjestämisen. Mietimme, löytyykö kaupungista jotain, mikä on kaikkien näkyvillä mutta jää ilman huomiota jokapäiväisessä elämässämme. Usko tai älä, kyllä löytyi! Näistä lähtökohdista loimme vaihtoehtoisen kävelyreitin, jonka voi suorittaa ilman oppaitakin.

Värväsimme kolme ulkomaalaista matkailijaa testaamaan ideaamme ja rakensimme reitin googlaamalla suomeksi paikallisten monumenttien sijainnit ja historian. Monumenttien sijainneista muodostui sitten matkailureitti ja tiivis matkailutiedote. Valmisteluiden jälkeen lähetimme matkailijat reitille kartan kanssa ja seurasimme perässä nähdäksemme mitä tapahtuu. Tarkoituksenamme ei ollut isännöidä reittiä vaan myötäelää se yhdessä matkailijoiden kanssa. Siksi emme ohjailleet reitin kulkua muutamaa pyydettyä suuntavinkkiä lukuun ottamatta.

Matkailijat pistivät pian merkille, että Rovaniemen keskustan patsaat liittyvät lähinnä sota-aikaan, Rovaniemen jälleenrakennukseen ja poroihin. Monumentit herättivät kuitenkin sekalaisia tunteita ja reaktioita. Esimerkiksi jälleenrakentamisen ajasta kertovat Fenix-lintu herätti huvittuneisuutta, sillä se näyttäytyi matkailijoille valaana. Totta puhuen Fenix-patsas ei näytä linnulta eikä kerro mitään Rovaniemen historiasta, jos ei tiedä, mitä Rovaniemelle tapahtui Lapin sodan aikana. Kyseinen informaation puute on menetettyä potentiaalia. Patsas herätti kiinnostusta vasta, kun sen tarina kerrottiin. Edes paikalliset eivät välttämättä tiedä kyseisen patsaan tarinaa.

kehitys 1 1

Harry Kivijärvi – Fenix-lintu (1990) Kuva: Elizabetta Bozzetti

 

Kierroksen seuraava kohde, Lapin luonnosta kertova “Äiti-Lappi” herätti kunnioitusta sekä ihmettelyä – kun patsaan nimi ja tarina kerrottiin. Tilanne oli siis sama kuin Fenix-patsaan kohdalla sillä erotuksella, että matkailijat näkivät monumentissa palan Lapin kulttuurihistoriaa muun kuin sodan ja perinteisen turismin kautta. Ilman etukäteen tehtyä tiedon etsimistä patsaasta ei olisi voinut päätellä mitään. Sieltä jatkoimme tätä toistaiseksi silmiä avaavaa matkaamme.

kehitys 1 2

Hannele Kylänpää – Äiti-Lappi (1989) Kuva: Elisabetta Bozzetti

 

Kirjaston lähellä vastaamme tuli poroa esittävä taideteos. Matkailijat pysähtyivät ottamaan siitä kuvia. Tällä kertaa kohde ymmärrettiin välittömästi. Poro on kuuluisa ja hyvin markkinoitu eläin. Monumenttikierroksemme auttoi meitä huomaamaan, että Rovaniemeä markkinoidaan pelkistäen. Kaupungissa on paljon nähtävyyksiä, joiden kulttuurihistoriallista arvoa ei ymmärretä eikä niitä siksi tarjota nähtäviksi.

kehitys 1 3

Tom Engblom – Oonko mie tiellä? (2008) Kuva: Elisabetta Bozzetti

 

Kierroksen lopussa menimme Kalotinlinnaan kahville pohtiaksemme tehtävämme tuloksia. Keräsimme samalla kierrokselle osallistuneilta matkailijoilta palautetta. He olivat innoissaan kierroksen matkailukohteista mutta huomauttivat, ettei monumentteja olisi huomannut ilman etukäteen antamaamme tiedotetta. Saamastamme palautteesta kävi ilmi, että Rovaniemellä on muutakin mielenkiintoista kuin sen yleisimmät matkailuvaltit. Rovaniemi ei kuitenkaan tällä hetkellä tarjoa matkailijoille helposti tavoiteltavia keinoja nähdä kaupungin pinnan alle.

Mitä tilanteelle voisi siis tehdä? Yksinkertaisella kännykkäapplikaatiolla tai esimerkiksi Rovaniemen tietopisteessä saatavilla olevilla kartoilla matkailukohteiden tarjontaa voisi laajentaa. Rovaniemelle ja muuallekin Lappiin voisi luoda tietoiskulla varustettuja reittejä, jotka eivät välttämättä vaadi opastusta. Opastettujakin reittejä voisi kuitenkin järjestää opastettujen kierroksien lisäksi vahvistamaan Rovaniemen kulttuurimatkailun tarjontaa. Lisäksi vähemmän tunnettujen nähtävyyksien viereen voisi sijoittaa kaupungin kulttuurihistoriasta eri kielillä kertovia kylttejä. Rovaniemellä on paljon olemassa olevaa kulttuuria, jonka hyödyntäminen ei vaadi suurta taloudellista panosta. Vaihtoehtoiset matkailuvaltit tulee kuitenkin tiedostaa ennen kuin niitä voi hyödyntää.

 

Elisabetta Bozzetti, Janne Honkasilta, Katharina Kendzia

Kategoria(t): Ehdotuksia matkailun kehittämiseksi | Kommentoi

Uusia tekstejä matkailun kehittämisestä

DSC_3305

Kuva: Outi Kugapi

Blogimme laajenee nyt käsittämään myös matkailututkimuksen opiskelijoiden ehdotuksia matkailun kehittämiseksi. Ehdotukset ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Ensimmäiseksi esitellään vaihtoehtoista tekemistä Rovaniemellä.

Jatkossa löydät kaikki matkailun kehittämistä koskevat tekstit näppärästi Ehdotuksia matkailun kehittämiseksi -kategorian alta. Tieteenaloja koskevat tekstithän löytyvät jokainen oman kategoriansa alta, joten niiden löytäminen on helppoa. Valitse vain tieteenala(t), jo(i)sta olet kiinnostunut ja lue mielenkiintoisia tekstejä matkailusta eri näkökulmista katsottuna.

 

Antoisia lukuhetkiä kaikille!

 

Kesäisin terveisin Rovaniemeltä,

blogin ylläpitäjät

 

Kategoria(t): Ehdotuksia matkailun kehittämiseksi, Yleinen | Kommentoi

TOIMIALAMME TALOUDELLISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN TUTKIMUKSEN KAUTTA

 

Matkailututkijoille on oleellista tehdä laskentatoimeen ja rahoitukseen kohdistuvaa tutkimusta. Alan yrittäjien on tärkeää pysyä ajan tasalla laskentatoimea koskevien tutkimusten suhteen tai ainakin ymmärrettävä aiheeseen liittyviä käytäntöjä, sillä yritystoiminnassa taloudellisten ja laskentatoimea koskevien prosessien ja ilmiöiden käsittäminen auttaa yrittäjää pitämään yrityksensä toiminnan kannattavana. Vieraanvaraisuusyritysten, eli vaikkapa matkailualalla toimivien hotellien ja safaripalvelujentarjoajien, laskentatoimea ja rahoitusta koskevia tutkimuksia on tehty jonkin verran vuosien saatossa ja niiden toteutus on kehittynyt nopeasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Matkailuyritykset ovat usein kansainvälisiä, joten globaalin talouden riskien ja riskialttiuden tutkiminen on tärkeää. Globaalin talouden muutokset vaikuttavat kansainvälisten toimijoiden lisäksi myös kotimaisten yritysten toimintaan, joten niiden tutkiminen on tärkeää myös kansallisen tason matkailuyrittäjyyttä ajatellen.1

 

Matkailuyritysten laskentatoimeen ja rahoitukseen liittyviä yleisimpiä tutkimusaiheita ja -menetelmiä

Rahoitus ja rahoitusrakenne ovat yleisiä teemoja vieraanvaraisuusyritysten toimintaa tarkasteltaessa, sillä rahoitusrakenteeseen kohdistunut tutkimus käsittelee usein yrityksen velkojen ja oman pääoman käyttöön liittyviä asioita. Näitä teemoja on käytetty jonkin verran alan yritysten tutkimuksessa, mutta niihin pohjautuvaa tutkimusta tulisi tulevaisuudessa kehittää entisestään, sillä sen pohjalta voitaisiin saada tietää esimerkiksi se, onko juuri matkailuyrityksillä joitain ainutlaatuisia rahoitukseen liittyviä toimintoja, joita ei muilla aloilla välttämättä käytetä.1

Eräs tärkeä tutkimuksen kohde matkailuyritysten tutkimuksessa on myös konkurssialttius, sillä alalla toimivien on tärkeä tiedostaa taloudelliset tekijät, jotka voivat uhata yrityksen toiminnan kannattavuutta. Tutkimusten mukaan korkea velkataso ja vähäinen rahallinen omaisuus ovat luonnollisesti merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen konkurssialttiuteen. Varhaisemmat tutkimukset ovat myös esittäneet useita metodeja konkurssien ennustamiseen, kuten logistisen regressiomallin, erotteluanalyysin sekä myös tekoälyn, jonka avulla voidaan muun muassa asiantuntijajärjestelmien kautta ennakoida tulevaa. Konkurssialttiutta tutkittaessa tulisi tulevissa tutkimuksissa huomioida uusia viitekehyksiä tai sisällyttää tutkimukseen muita taloudellisia aiheita, kuten yritysten maksuvalmius, sekä rahoituksen rajoitteet, jotta matkailuyrityksissä ymmärrettäisiin tulevaisuudessa paremmin konkurssialttiuteen liittyvät tekijät.1

Sijoitusfuusiot ja -hankinnat sekä kiinteistöjen sijoitusrahastot ovat usein olleet tutkinnan kohteena, kun tutkitaan yritysten taloutta. Matkailuyrityksissä tällaisten sijoitusten tutkimisessa on kuitenkin huomioitava se, että suuri osa sijoituksista kohdistuu aineettomiin hyödykkeisiin, kuten palveluun tai elämykseen. Näin ollen esimerkiksi mainonnan aiheuttamiin kuluihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota matkailuyritysten rahoitukseen ja laskentatoimeen liittyvissä tutkimuksissa.1 Markkinointiviestintä on tärkeä tekijä erityisesti matkailutoimijoiden kaltaisissa palvelukeskeisissä yrityksissä ja se voidaan ajatella investointina siinä missä esimerkiksi uusien hotellihuoneiden rakentaminen.

 

Poikkitieteellinen lähestyminen matkailuyritysten laskentatoimen ja rahoituksen tutkimukseen

Laskentatoimen ja markkinoinnin yhteys on esillä matkailuyritysten rahoituksellisissa tavoitteissa ja markkinointisuunnitelmissa. Tänä päivänä markkinointisuunnitelmien tärkeänä osana on yhä useammin yhtiön osakkaiden saamien tulojen kasvattaminen – näin ollen yritykset useissa tapauksissa arvioivat markkinoinnin tehokkuutta osakkeiden arvoa mittaamalla. Markkinointi omaa tieteenalana hieman erilaisen ajatusmaailman kuin laskentatoimi ja rahoitus. Markkinointi on usein enemmänkin psykologiaan ja sosiologiaan pohjautuvaa, kun laskentatoimi ja rahoitus taas nojaavat enemmänkin taloustieteisiin. Tieteenalojen antaessa joihinkin tutkimuskysymyksiin liittyen hieman eriäviä vastauksia on niiden välisen poikkitieteellisen tutkimuksen toteuttaminen ajoittain haastavaa.1

Laskentatoimen ja rahoituksen kanssa voidaan yhdistää myös henkilöstöhallinnon tuoma näkökulma, kun tutkitaan taloudellisia ilmiöitä matkailualan yritysten toiminnassa. Strategisella henkilöstöhallinnon johtamistyöllä voidaan suoraan vähentää kustannuksia. Henkilöstöhallinnon johdon tekemillä ratkaisuilla on suuri vaikutus etenkin matkailualan yritysten suoriutumiseen, sillä matkailualalla palvelulla, ja näin olen henkilökunnalla, on suuri merkitys. Muutokset henkilöstöhallinnon säädöksissä voivat myös vaikuttaa suoraan yrityksen osakemarkkinoihin, sillä sijoittajat saattavat reagoida päätöksiin suoraan.1

Kaikilla aloilla yrityksen taloudellinen hyvinvointi ja kannattavuus on riippuvaista laskentatoimen ja rahoituksen onnistuneesta toteutuksesta ja siihen liittyvien ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisestä. Matkailututkijoiden tekemä tutkimus aiheeseen liittyen on hyödyllistä alan toimijoille, sillä he saavat sitä kautta hyödyllistä tietoa muun muassa siitä, millaisia erilaisia mahdollisuuksia matkailualan taloudellisessa toiminnassa on, ja kuinka juuri tällä toimialalla kannattaa taloudellisia prosesseja suorittaa. Tutkimus toimii tukena matkailualan yrittäjille kasvattaen heidän tietämystään ja parantaen mahdollisuuksia matkailun taloudelliselle hyvinvoinnille.

 

 

Eetu Puusti

 

LÄHTEET

  1. Park, K. & Jang S. (2014). Hospitality finance and managerial accounting research. Suggesting an interdisciplinary research agenda. International Journal of Contemporary Hospitality Management, 26(5), 751−777.
Kategoria(t): Laskentatoimi | Kommentoi

Silmänräpäys aikaa saada huomiota

 

Sosiaalinen media on nykypäivänä yksi merkittävimmistä markkinointikanavista. Sen kautta tavoittaa koko ajan suuremman ja suuremman ihmismäärän. Kuukausittain esimerkiksi Instagramia käyttää noin 400 miljoonaa ja Facebookia jopa 1,55 miljardia mahdollista asiakasta1. Sosiaalinen media kiinnostaa päivä päivältä yhä enemmän myös tutkijoita matkailualalla.

Yhteisöpalveluiden kasvavat käyttäjämäärät sekä niiden saama yleinen huomio houkuttelevat yrityksiä hyödyntämään sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Markkinointi sosiaalisessa mediassa muodostuu joukosta keinoja, joiden tehtävänä on luoda kaupallista julkisuutta sosiaalisen median tarjoamien alustojen, kuten Snapchatin, Instagramin tai Twitterin, kautta.2

Sosiaalinen media on yhä kuitenkin melko uusi ja jatkuvasti kehittyvä ympäristö, josta puuttuvat vakiintuneet toimintamallit, etenkin säännönmukaiset markkinoinnin käytännöt2.

 

markkinointi 3 1

#livelovelevi

Omaksumalla uusia toimintamalleja ja pysymällä näin muutoksen aallonharjalla sosiaalisen median palvelut tarjoavat yrityksille parhaimmillaan runsaasti verkkonäkyvyyttä. Tavoitteena on luoda yhteys potentiaalisiin asiakkaisiin, joten on tärkeää olla siellä, missä asiakas on. 2

Matkakohteita markkinoitaessa olisi hyvä miettiä, mitä sosiaalisen median kanavaa kohderyhmä käyttää. Nuorisolle suunnatun kohteen, kuten Kreikan Ayia Napan, kannattaa suunnata somemarkkinointi Instagramiin, jota käyttää suuri osa nuorista. Yrityksellä on vain silmänräpäys aikaa kiinnittää katsojan huomio, sillä sosiaalisessa mediassa uutisvirtoja yleensä vain silmäillään nopeasti. Näin ollen kuvallinen sisältö kiinnittää todennäköisimmin potentiaalisen asiakkaan huomion. 3

Sosiaalisessa mediassa sisältö on yksi tärkeimmistä kilpailukeinoista ja menestystekijöistä. Sen avulla yrityksen ja asiakkaan välille kyetään luomaan toivotunlainen yhteys. 2 Kohderyhmän tunteminen auttaa kehittämään sellaista materiaalia, joka saa asiakkaan pysähtymään ja kiinnittämään mainokseen huomiota. Tämä edellyttää, että mainos erottuu esimerkiksi voimakkaiden värien tai huumorin kautta. Toinen taktiikka, jota some-markkinoinnissa käytetään, on asiakkaan ostokäyttäytymisen ja kiinnostuksen kohteiden seuranta. Vaikka sulkisit Tjäreborgin sivuston, mainokset ovat jo vastassa avatessasi hetken päästä Facebookin etusivun. Yritykset tekevät paljon tämänkaltaista yhteistyötä. Toisaalta internetalustat antavat yrityksille myös mahdollisuuden hyödyntää niitä markkinoinnissa ilmaiseksi. Ylläksellä sijaitseva Jounin kauppa on tästä oiva esimerkki. Omistaja Sampo Kaulanen on saavuttanut merkittävää kansallista näkyvyyttä, alkujaan järjestämällä erilaisia arvontoja Facebookissa. Nykyään ihmisen saattavat matkustaa Äkäslompoloon pelkästään vieraillakseen Jounin kaupassa.

markkinointi 3 2

Kuva: Sanni Björklund

 

Some-markkinoinnin johdosta yritysten tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota toimintaansa. Palaute annetaan sosiaalisessa mediassa kaikkien näkyville, mistä voi olla yritykselle niin hyötyä kuin haittaakin. Muiden kokemukset ja mielipiteet voivat merkittävästi sekä lisätä että vähentääkin toisten mahdollisten asiakkaiden kokemaa luottamusta yritystä kohtaan5. Ihmiset voivat löytää kiinnostavia matkakohteita toisten käyttäjien tileiltä, Instagramissa esimerkiksi hashtagien avulla.

”We don’t have a choice on whether we do social media,

the question is how well we do it.”

Erik Qualman4

 

 

1. Jain, S. (2016). 9 Facebook marketing trends and predictions for 2017. Haettu 26.4.2017 osoitteesta http://www.soravjain.com/facebook-marketing-advertising-trends-predictions-2017

2. Syrjälä, N. (2013). Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnin muuttajana. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma. Haettu 26.4.2017 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57361/Noora_Syrjala.pdf?sequence=1

3. Some markkinoinnin lyhyt oppimäärä. Haettu 26.4.2017 osoitteesta http://www.mma.fi/some-markkinoinnin-lyhyt-oppimaara

4. Quote from Erik Qualman. Haettu 26.4.2017 osoitteesta https://emac2321group2blog.wordpress.com/2012/04/17/socialnomics-social-meida-revolution/photo3/

5. Milano, R., Baggio, R., Piattelli, R. (2011). Tha effects of online social media on tourism websites. Haettu 3.5.2017 osoitteesta https://pdfs.semanticscholar.org/9bc5/4176e85e74f740d79d7e2faee71256671eac.pdf

 

Kuvat: Sanni Björklund

Kategoria(t): Markkinointi | Kommentoi

Motivaatio ja matkailu

 

Motivaatio vaikuttaa elämässämme päivittäin. Motivaation taustalla piilevät motiivit saavat meidät liikkeelle ja ohjaavat käyttäytymistä. Mikä saa meidät matkustamaan? Mikä on motivaation lähde? Matkailututkimuksessa pyritään selvittämään kysymyksille vastauksia.

 

Mitä motivaatio on?

Motivaatio tulee latinankielisestä sanasta movere ja tarkoittaa liikkumista. Nykyään sillä viitataan järjestelmään, joka koostuu useista käyttäytymistä ohjaavista eri tekijöistä.1 Motivaatio tarvitsee motiivin. Usein motiivilla tarkoitetaan meidän halujamme ja tarpeitamme sekä palkkioita ja rangaistuksia1. Motiivit voivat olla myös tiedostamattomia, emmekä aina kykene kertomaan, mikä meitä motivoi. Motiivit ohjaavat meidän jokapäiväistä käyttäytymistämme ja ne ovat jokaisen tekemisemme taustalla.

Motivaatio voi olla sisäinen tai ulkoinen. Motivaatio voi myös olla samaan aikaan molempia, mutta yleensä toinen on hallitsevampi. Sisäinen käyttäytyminen näkyy esimerkiksi itsensä toteuttamisena tai kehittämisen tarpeina. Ulkoinen motivaatio on ympäristöstä tulevaa. Se on ulkopuolisen aiheuttamaa ja on yleensä lyhytkestoista, kuten esimerkiksi halu saada hyvä arvosana. Palkkioilla ja kannustimilla on suuri vaikutus siihen, kuinka tehokkaasti pyrimme kohti tavoitteita riippumatta siitä, onko kyse sisäisestä vai ulkoisesta motivaatiosta.1

 

psyka 3 1

Kuva: Pixabay

 

Motivaatio matkailututkimuksessa

Miksi ihmiset matkustavat? Tyydyttääkö se sisäisiä vai ulkoisia tarpeita? Motiiveja on yhtä paljon kuin on matkustajia. Tutkimallamme Pallontallaajat-sivuston keskustelupalstalla ’’Miksi matkustat?’’ -keskustelussa suurimmiksi syiksi nousi vapauden tunne, halu nähdä kotiympäristön ulkopuolelle ja saada realistisempi kuva tästä maailmasta. Sivustolla painotettiin myös erilaisiin ihmisiin tutustumista, todellisuudesta pakoilua, henkistä kasvua, sivistystä, kielitaidon kehittymistä ja etenkin uusia kokemuksia.2 Matkailijoilla on selkeitä tarpeita, kuten esimerkiksi arkisesta ympäristöstä pois pääsy, ja palkkiona he saavat mielekkäitä kokemuksia. Motivaatio on sisäistä, kun matkalla halutaan esimerkiksi kasvaa henkisesti ja parantaa kielitaitoa. Ulkoinen motivaatio voi olla vaikkapa ihmisiin tutustuessa muodostuva yhteenkuuluvuudentarve.

Motivaatio auttaa matkailututkijoita ymmärtämään, miksi ihmiset matkustavat tai eivät matkusta, mitä he tekevät matkalla ja miksi he tekevät tiettyjä valintoja. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa vapaa-ajan toiminnan suurimpana motiivina oli ihmissuhteiden kehittäminen, kuten ajanvietto ystävien tai perheen kanssa. Pienimpänä motiivina oli voittamisen tunne.3 Olisikin mielenkiintoista tutkia, ovatko nämä myös tärkeitä motivaatiotekijöitä matkailijoiden keskuudessa ja kuinka paljon ihmisen varakkuus, kulttuuri ja asuinpaikka vaikuttavat näihin.

Matkailijoiden motivaatiota tutkimalla yritykset pystyvät ymmärtämään, mitä matkailijat etsivät ja haluavat matkaltaan ja mitkä asiat vaikuttavat heidän päätökseensä. Miksi esimerkiksi toiset valitsevat tunnetun massaturismikohteen ja toiset etsivät hiljaisia ja syrjäisiä matkakohteita? Voi kuitenkin olla vaikea tietää ihmisten oikeaa motiivia matkailuun, koska matkailijoiden voi olla vaikea kertoa tunteistaan todenmukaisesti tai kertoa matkansa oikeaa syytä 4. Vaikka motivaation tutkiminen voi ajoittain olla vaikeaa, on se silti tärkeää, sillä se auttaa yrityksiä luomaan monille erilaisille matkailijoille sopivia tuotteita.

Matkailututkimuksessa motivaatiota tutkimalla voimme siis ymmärtää monia tärkeitä asioita, kuten miksi ihminen on motivoitunut matkustamaan ja mitä tarpeita se tyydyttää. Motivaation tutkiminen on kannattavaa, sillä se luo matkailuyrityksille ja tutkijoille ymmärrystä matkailijoista, mikä voi lisätä matkailijoiden viihtyvyyttä.

 

Lisa Rajala, Tiina Isojärvi

 

Lähteet:

 

1 Ruohotie, P. (1998). Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita.

2 Miksi matkustat? (2006). Haettu 26.04.2017 osoitteesta http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=9069.0

3 Dillard, J.E. & Bates, D.L. (2011). Leisure motivation revisited: Why people recreate. Managing Leisure, 16, 253–268.

4 Wolfe, K. & Hsu, C.H.C. (2004). An application of the social psychological model of tourism motivation. International Journal of Hospitality & Tourism Administration, 5(1), 27–47

Kuva lähde: https://pixabay.com/fi/seikkailu-vuori-cliff-vaaka-matka-2151437/

Kategoria(t): Psykologia | Kommentoi

Kuinka matkailu vaikuttaa kasveihin?

 

Tässä tekstissä kerron matkailun vaikutuksista kasvilajeihin. Uusia kasveja ja niiden siemeniä kulkeutuu miltei huomaamatta matkailijoiden mukana uusille kasvupaikoille, uhanalaisia kasveja havittelevat keräilijät vaarantavat joidenkin lajien tulevaisuuden, ja luonnon virkistyskäytölläkin voi olla kasveille yllättäviä seurauksia.

biologia 3 1

Kuva: Aatu Heiskanen

 

Matkailijoiden mukana kulkeutuneet vieraslajit

Matkailijoiden mukana on kautta aikain kulkeutunut vieraita kasvilajeja eli lajeja, joita ei alun perin ole tavattu kyseisessä ympäristössä. Jotkut niistä ovatkin menestyneet ilmiömäisen hyvin, kuten piharatamo, jota on kutsuttu osuvasti myös ”valkoisen miehen jalanjäljeksi”. Piharatamo on levinnyt muun muassa Euroopan löytöretkeilijöiden ja siirtolaisten mukana uusille seuduille.1 Vieraslajit saattavat siis selviytyä uudessa ympäristössä ja vallata alueita normaalisti esiintyviltä lajeilta. Oulangan kansallispuistosta on löydetty ainakin 20 heinälajia, jotka eivät ole siellä aikaisemmin esiintyneet. Vieraita kasvilajeja on löydetty myös esimerkiksi Rokualta, hevosreittien varsilta ja levähdyspaikoilta.2 Tunnettuja alun perin vieraita kasvilajeja Suomessa ovat muun muassa lupiini ja jättipalsami.

 

Uhanalaiset kasvilajit ja matkailu

Matkailu voi vaarantaa uhanalaisia kasvilajeja, eli lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon3. Tavallinen matkailija ei yleensä tahallaan poimi uhanalaiseksi luokiteltua kasvilajia, eikä poimittu kasvi useinkaan selviydy uudella kasvupaikallaan. Kasvien keräilijät ovat kuitenkin vaaraksi uhanalaisille kasveille. Esimerkiksi Turun saaristossa esiintyviä erittäin harvinaisia orkidealajeja on kerätty ilman lupaa. Uhanalaiset kasvilajit voivat kadota kokonaan ellei niitä suojella.4

Suomessa jokamiehen oikeudet sallivat joidenkin kasvien vapaan poimimisen, mutta monessa muussa maassa kasveja ei saa kuljettaa pois maasta tai edes poimia. Joidenkin suosittujen retkeilyreittien varsilla, kuten esimerkiksi Oulangan kansallispuiston Kiutakönkäällä ja Juuma-Pienellä, Karhunkierroksella, kasvaa harvinaisia kasvilajeja5, jotka retkeilijöiden tulisi jättää rauhaan. Suojelun vuoksi kasvien olinpaikkojen salassa pitäminen voisi toisaalta toimia, mutta silloin retkeilijät eivät olisi tietoisia, mitä kasveja ei saa kerätä, eivätkä he voisi myöskään tutustua näihin lajeihin, saati tunnistaa niitä.

biologia 3 2

Kuva: Susanna Koistinen

 

Luonnon virkistyskäyttö ja maaston kuluminen

Luonnon virkistyskäyttö johtaa osittain myös maaston kulumiseen ja jopa tuhoutumiseen, joka näkyvimmin esiintyy tallaantumisena. Maaston tuhoutuminen alentaa retkeilijöiden viihtymistä, kokemuksen laatua ja alueen esteettistä arvoa, mutta se myös vaikuttaa kasvustoon suorasti ja epäsuorasti. Suorasti vaikutus näkyy tallattuina kasveina, jolloin niiden elinikä lyhenee ja lisääntymismahdollisuudet heikkenevät. Epäsuora vaikutus huomataan paikan mikroilmaston, eli pienen alueen ilmaston, tai maaperän rakenneominaisuuksien muutoksena, jolloin kasvien veden- ja ravinteiden otto sekä menestyminen vaikeutuvat.6 Yleisesti kansallispuistoissa retkeilijöitä ohjataan pysymään merkityillä poluilla ja erikseen viitoitetuilla reiteillä tallaantumisen sekä eksymisen ehkäisemiseksi.

biologia 3 3

Kuva: Susanna Koistinen

 

Matkailun vaikutuksia kasveihin emme voi täysin estää, mutta uhanalaisten kasvien ja herkkien ekosysteemien säilymiseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Näin ollen emme keräile uhanalaisiksi tiedettyjä kasveja, tai kuljeta tahallamme mukanamme vieraiden lajien siemeniä uusille kasvupaikoille. Muistamme myös pysyä merkityillä poluilla, ehkäistäksemme tallaantumista ja eroosiota erityisesti herkissä ekosysteemeissä, kuten vähäkasvustoisella tundralla.

 

Susanna Koistinen

 

Lähteet:

  1. Aulio, K. (2011). Tiedebasaari. Piharatamo – valkoisen miehen jalanjälki. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: https://tiedebasaari.com/2011/08/01/piharatamo-%E2%80%93-valkoisen-miehen-jalanjalki/
  2. Tolvanen, A. & Kangas, K. (2016). Tourism, biodiversity and protected areas – Review from Northern Fennoscandia. Journal of Environmental Management, 169, 58−66.
  3. Oppimateriaalit. Metsien biologia. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/ylakoulu/biologia/vanha-ops/metsien-biologia/1mulk
  4. Turunen, P. (2015). Studio 55. Matkamuistoksi kiviä, simpukoita, koralleja tai kasveja – mieti ensin luontoa. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: http://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
  5. Cottrell, S., Lyon, K., Siikamäki, P. & van Marwijk, R. (2010). Biodiversity Hotspots and Visitor Flows in Oulanka National Park, Finland. Pathways to Success 2010 Conference. Haettu 24.3.2017 osoitteesta: http://warnercnr.colostate.edu/docs/hdnr/hdfw/2010/BiodiversityHotspotsandVisitorFlowsinONPCottrell.pdf
  6. Aho, S. (2005). Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen – esimerkkialueena Rokua. (Metlan työraportteja 20). Rovaniemi
Kategoria(t): Biologia | Kommentoi

Ekologia Lapin matkailussa

 

Matkailussa ja Lapin matkailussa erityisesti ekologiaa on viime aikoina tuotu esille lähinnä ilmastonmuutoksen osalta 1. Vaikka ilmastonmuutos on laaja käsite vaikuttavuutensa suhteen, ekologian kautta pystytään myös tarkentumaan tiettyihin ilmiöihin, ”rakentamaan” niille tulevaisuutta ja luomaan laajempia syy-seuraussuhteita. Miten yhden osan, esimerkiksi sopulin pesänrakennuksen vaikeutuminen vähälumisina talvina − siis kannan pieneneminen − vaikuttaa suoraan suurpetojen elinehtoihin ja mahdollisesti lisää niiden häiriökäyttäytymistä tuotantoeläimiä, kuten poroja tai jopa ihmisiä kohtaan. Lapissa matkailu on riippuvainen puhtaasta ja talvisin lumisesta luonnosta, luonnonvaraisista eläimistä ja porotaloudesta. Jos ekosysteemi häiriintyy joltain osin, näkyy se myös kokonaiskuvassa. Tässä tekstissä on tarkoitus nostaa ekologisesta näkökulmasta esille muutamia teemoja, joita ei välttämättä tule yhdistäneeksi matkailuun. 2

Teksti on koostettu haastattelemalla filosofian tohtori (FT) Saana Siparia, joka tutki väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia pienten nisäkkäiden talvehtimiseen. Mallilajina tutkimuksissa käytettiin Suomen yleisintä nisäkästä, metsämyyrää. Väitöskirjassaan Sipari tuo esille pohjoisen luontomme herkkyyden ilmastonmuutoksen myötä nopeasti epävakaistuville talviolosuhteille. Epävakaat talvet saattavat muun muassa häiritä eläinten lisääntymisen aloitusta keväällä ja näin mahdollisesti heikentää lisääntymismenestystä. 2

biologia 2 1

Kuvassa filosofian tohtori (FT) Saana Sipari tutkii metsämyyräkoepopulaation talvehtimismenestystä ja käyttäytymistä. Kuva: Saana Sipari.

 

Perinteisesti ekologeja on matkailuun liittyen työllistynyt lähinnä ympäristönsuojeluun ja suunnitteluun, mutta laajamittaisempi yhteistyö poikkitieteisesti voisi olla kannattavaa. Ekologian osaajista voi tulevaisuudessa odottaa tulevan myös asiantuntijoita kestävien ja vastuullisten ratkaisujen suunnitteluun ja ideointiin koko Lapin matkailualalla. Tämän haastattelun tavoitteena oli valottaa ekologiaa ja sen mahdollisia käyttö- tai hyödynnysmahdollisuuksia matkailussa keskittyen Lapin matkailuun. Valikoimme kolme mielenkiintoista teemaa, joista koostimme blogiin sopivia näkökulmia, joita voi pohtia niin matkailun kuin ekologian pohjalta. 2

Mielenkiintoiseksi näkökulmaksi valikoitui haastattelun pohjalta esimerkiksi poron taljasta tehtävien käsitöiden potentiaalinen väheneminen tai käyttömahdollisuuksien loppuminen tulevaisuudessa hirvikärpästen leviämisen takia. Hirvikärpästen puremat nimittäin jättävät taljaan karvattomia ja verestäviä kohtia, jotka pahimmillaan pilaavat koko taljan. Vaikka toistaiseksi hirvikärpäset eivät viihdy poroissa, on mahdollista, että tulevaisuudessa laji sopeutuu käyttämään myös poroa isäntäeläimenä. 2 Poroilla ja poronhoidolla on pitkät perinteet Lapissa varsinkin saamelaisten kulttuurissa ja elinkeinona. Duodji eli saamelainen perinteinen käsityö ja elinkeino pohjaavat luonnonmateriaaleihin, ja tunnetuin raaka-aine duodjissa onkin poroista saatava materiaali: poronnahka, talja, luu ja sarvi. 3 Jos hirvikärpästen leviäminen ilmastonmuutoksen kautta jatkuu ja laji sopeutuu käyttämään poroa isäntäeläimenään, on yksi Lapin matkailun tunnusmerkki − duodji-käsityöt − uhattuna. Turistit ovat iso ryhmä, joka matkailukokemusten ja elämysten lisäksi haluaa ostaa duodji-käsitöitä matkamuistoina kotiin vietäviksi. Jos vastaava uhkakuva toteutuu hirvikärpästen osalta, siitä kärsivät saamelaisten ja duodji-käsitöiden jälleenmyyjien lisäksi turistit ja lopulta koko matkailuala. 2

Pohdimme myös pohjoisten ekosysteemien herkkyyttä ilmastollisille häiriötekijöille. Sipari toi esiin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen ”Miten ilmastonmuutos heijastuu myyriin ja hirvieläimiin?” vaikutukset kokonaisesta luonnon ekosysteemiin vaikuttavasta tilanteesta oman tutkimuksensa kautta 4. Keskustelua on käyty mm. hirvien, porojen ja sopulien ongelmista, koska talvet muuttuvat kosteammiksi ja vähälumisemmiksi. Tämän seurauksena maanpinnalle syntyy enemmän jäätä, koska lämpötila laskee kuitenkin aluksi pakkasen puolelle varsinkin öisin. Porot eivät pääse jäkäliin käsiksi jään läpi, ja niitä uhkaavat lisäksi muuttuvien vuodenaikojen aikana esimerkiksi uudet hyönteislajit ja taudit, jotka voivat vaikuttaa porojen kuntoon niiden pakottautuessa pohjoisemmaksi. Tilanne ei ole ideaali porotaloudelle. Porojen kunnon ja ulkonäön mahdollinen heikkeneminen heijastuu myös matkailuun, koska porot ovat vahva symboli Lapin matkailussa. Vastaavasti talvella sopulien mahdollisuudet pesän tekemiseen ja sammalen syöntiin lumen alla hankaloituvat. Tämä pienentää populaatioita, mikä puolestaan vaikuttavaa suoraan petojen, kuten tunturipöllön ja naalin, selviämiseen, koska sopulit ovat osa niiden ravintoa. Naalit ja tunturipöllö ovat esimerkkejä pedoista ja eläimistä, joita turistit haluavat autenttisessa Lapin luonnossa nähdä. 1, 2

Viimeiseksi näkökulmaksi valikoitui haastattelussa edellisen kappaleen pohjalta ristiriidat poronomistajien ja matkailuyrittäjien välillä suurpetokysymyksessä luontomatkailun suhteen. Suurpedot aiheuttavat porovahinkoja lajityypillisellä käytöksellään, mutta toisaalta suurpetoja tarvitaan myös matkailuyrittäjien tarjoamissa aktiviteeteissä luonnonympäristössä. Luontomatkailu eli matkailu, joka tapahtuu luonnonympäristössä, on kasvattanut suosiotaan kotimaisten matkailijoiden lisäksi varsinkin aasialaisten turistien keskuudessa. Lapin luontoon liitetäänkin myös eläimet, kuten suurpedot, joita turistit haluavat nähdä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Viimeksi helmikuussa ahman kaatamiseen myönnettiin porovahinkojen takia kahdeksan poikkeuslupaa, eläimen oltua suojeltuna vuodesta 1982 asti 5. Luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi tällaisia päätöksiä protestoivat varsinkin suurpetojen katselua ja valokuvaamista tarjoavat matkanjärjestäjät. Ekologian pohjalta asiaa pohdittaessa on huomioitava se, että suurpedot kuuluvat Lapin luontoon. Suurpedot ovat siten tärkeä matkailuvaltti, mutta tulee kuitenkin muistaa, että myös porotalous on matkailuvaltti. Ratkaisu ristiriitaan on loppujen lopuksi poliittinen, kenen etuja halutaan ajaa. 2, 6

Ekologia voi antaa lisää näkökulmia Lapin matkailuun esimerkiksi puhdasta luontoa ja terveen ekosysteemin ylläpitoa koskien. Matkailussa on tärkeää huomioida myös muiden tieteenalojen tietoa, kun luodaan pidemmän aikavälin päätöksiä esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisestä ja siitä, mitä tehdä matkailusta johtuvien liikenteen kasvavien päästömäärien suhteen, jotka taas vaikuttavat suoraan ilmaston lämpenemiseen. Ekologian tärkeyden matkailussa ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa, koska yksinkertaisesti turistimäärät Lapin matkailussa ovat nousussa ja matkailua joudutaan kehittämään vastaamaan eri sidosryhmien tarpeita. 2

biologia 2 2

Kuvassa analysoidaan metsämyyrän ulostenäytteitä stressihormonitason määritystä varten. Kuva: Saana Sipari.

 

Jaana Pesonen

 

Lähteet:

  1. Juntti, M. (2013). Lapin ilmastonmuutosta ei tunneta. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-6830328
  2. Haastattelu 6.4.2017. Haastateltava (FT) Saana Sipari, haastattelija Jaana Pesonen.
  3. SámiSoster ry. (2017). Saamelaiset voimavarat -Perinteiset elinkeinot. Haettu 22.4.2017 osoitteesta http://www.samisoster.fi/muitogiisa/perinteiset-elinkeinot
  4. Henttonen, H., Huitu, O. & Matala, J. (2012). Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa
    ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelman loppuraportti: Miten ilmastonmuutos heijastuu myyriin ja hirvieläimiin?. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/henttonen.htm
  5. Passoja, A. (2017) Ahman kaatoon kahdeksan poikkeuslupaa poronhoitoalueelle. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-9453527
  6. Luhta, V. Ongelmalliset suurpedot. Suomen Luonnonsuojeluliitto. Haettu 7.4.2017 osoitteesta https://www.sll.fi/lappi/artikkelit/arkisto-1/vesa%20suurpedoista
Kategoria(t): Biologia | Kommentoi

Brand so good they can’t ignore you

 

Hyvä brändi kiteyttää yrityksen arvolupauksen; sen miksi yritys on olemassa ja mikä on sen tarkoitus1.

Brändi rakentuu vision pohjalta, jonka kautta rakennetaan yrityksen identiteetti. Identiteetillä pyritään erottautumaan toisista yrityksistä. Mietitään, mitä halutaan olla ja kenelle se suunnataan. Brändäyksen kautta viestitään yrityksen identiteetistä asiakkaille. Brändi on kokonaisuus, joka koostuu yrityksen nimestä, iskulauseesta ja logosta. 2 Brändäys on perinteisesti nähty pinnallisena toimintana, pyrkimyksenä saada jokin asia näyttämään paremmalta, kuin mitä se onkaan, mutta brändi on muutakin kuin vain logo tai massiivinen markkinointikampanja 1.

Termi ”brändääminen” juontaa juurensa englannin kielen sanasta brand, joka merkitsi karjan erottamista toisistaan polttomerkkien avulla. Vastaavasti 1800-luvulta alkaen yritykset ovat polttomerkinneet tuotteisiinsa logot. 3 Suomessa tunnettuja matkailuyritysten logoja ovat esimerkiksi Tjäreborg, Cumulus ja Lapland Safaris.

markkinointi 2 1

Kuva: Sanni Björklund

”Hyvä brändi on kuin tarina, joka koskettaa, naurattaa, herättää tunteita ja on ihmisläheinen. Sanotaan, että hyvän tarinan muistaa, toisin kuin yksittäistä tilastollista faktaa. Hyvää tarinaa myös kerrotaan mielellään eteenpäin, jolloin yrityksen asiakkaista ja muista sidosryhmistä tulee aktiivisia brändimielikuvan rakentajia.” 1

 

Nykyään matkakohteet ympäri maailmaa ovat helposti saavutettavissa esimerkiksi lisääntyneiden lentoreittien takia. Matkailijan päätöksentekoa hankaloittaa valikoiman laajuuden lisäksi matkakohteiden keskinäinen samankaltaisuus. Tästä johtuen matkakohteita on myös alettu brändäämään. Brändi-identiteetin kautta mietitään, millaisena matkakohteen sisäiset toimijat, kuten yrityksen omistajat ja työntekijät, haluaisivat kohteen näyttäytyvän matkailijalle. Vahvan brändin rakentaminen on tärkeimpiä erottautumisen keinoja. Matkakohteen brändi vaikuttaa suuresti matkailijan ostopäätöksen muodostumiseen 4. Matkailijan pohtiessa, minne matkustaa, ensimmäisenä mieleen tulevat kohteet, joilla on vahva brändi. Laskettelulomaa suunniteltaessa tällaisia ovat esimerkiksi Alppien Sölden tai lähempää löytyvä Levi. Levi on kasvanut vuosien saatossa yhden hiihtohissin kylästä täyden palvelun matkailukeskukseksi, jonka brändi tunnetaan kotimaan lisäksi ulkomailla 4.

 

markkinointi 2 2

Kuva: Sanni Björklund

”Brändi ei ole logo – se on hyvä tarina” – Minna Törmälä

Brändi on ennen kaikkea mielikuva, jota ei luoda ainoastaan yrityksen sisällä vaan useiden toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena 1. Matkakohde ei yleensä muodostu yhdestä yrityksestä, vaan alueen monet yrittäjät ja muut toimijat ovat yhdessä tuottamassa matkailuelämystä tukevia palveluita ja puitteita. Levi edustaa tällaista yhteisöllistä matkakohdetta. Matkakohteeseen ei voida soveltaa perinteistä markkinointitapaa, sillä se poikkeaa huomattavasti tavarasta tai palvelusta.4 Osa turisteista tulee Leville yhden matkailuyrityksen kautta, mutta heidän matkakokemuksensa koostuu kuitenkin monen palveluntarjoajan kokonaisuudesta. Asiakkaan kokemusta matkakohteesta muokkaavat matkanjärjestäjän lisäksi matkailijan omat valinnat, esimerkiksi se, missä yöpyy, mitä ohjelmapalveluita käyttää ja missä syö.

Monesti brändin ajatellaan olevan ainoastaan raflaava nimi tai slogan, jonka toteuttamiseksi on palkattava kallis mainostoimisto. Brändi on sen sijaan kaikkea sitä, mitä yritys tekee, miten tuotteet toimivat sekä sitä, miten yritys palvelee asiakkaitaan ja kohtelee työntekijöitään. Brändin luomisessa keskeistä on erottua joukosta olemalla aito1. Yritysten on huomioitava toimissaan, ettei matkakohteen brändi-identiteetti ole stabiili ominaisuus, vaan se on jatkuvassa muutosprosessissa 4. Brändi luodaan yhdessä kuluttajien kanssa, joten yleinen arvomaailman muuttuminen vaikuttaa myös brändin kehitykseen. Yritysten on panostettava laatuun kaikessa toiminnassaan, sillä asiakkaiden huonot kokemukset leviävät nopeasti toisten kuluttajien tietoisuuteen sosiaalisen median kanavien kautta, vaikuttaen näin myös brändiin. Ennen kaikkea brändi on yhteisiin arvoihin ja visioon pohjautuva ajattelutapa, joka näkyy jokapäiväisessä työssä ja ohjaa yritysten toimintaa myös pitkällä aikavälillä1.

 

Anna-Emilia Haapakoski, Annika Koskenkorva ja Sanni Björklund

 

LÄHTEET:

  1. Törmälä, M. (2016) Brändi ei ole logo – se on hyvä tarina. Haettu 18.04.2017 osoitteesta http://www.oulu.fi/blogs/node/42508
  2. Albanese, P. & Boedeker, M. (2002) Matkailumarkkinointi Helsinki: Edita Prima Oy.
  3. Puusa, A, Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. (2015). Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Helsinki: Talentum.
  4. Pahkamaa, P. (2015). Sisäiset sidosryhmät Levin brändi-identiteetin rakentajina. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Matkailututkimus. Haettu 18.04.2017 osoitteesta https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62213/Pahkamaa.P%c3%a4ivi.pdf?sequence=2
Kategoria(t): Markkinointi | Kommentoi

Strategiat ja matkailu

 

”Strategia on tietoista suunnanvalintaa muuttuvassa maailmassa.”1

Yritykset ja muut organisaatiot luovat itsellensä strategioita, joiden avulla ne pyrkivät hahmottamaan toimintansa kokonaisuutta ja tulevaisuuden tavoitteita. Strategialla kuvataan myös tulevaisuuden toimintamallia, jolla pyritään kasvattamaan organisaation menestystä toimintaympäristössään2. Organisaatioon kuuluville jäsenille strategia mahdollistaa yhtäläisen tietoisuuden organisaation toiminnasta ja pyrkimyksistä.

hallintotieteet 3 kuva1

Kuva: Milla Siivonen

 

Matkailuala on altis erilaisille ulkoisille vaikutuksille, kuten luonnonilmiöille ja poliittisille mullistuksille, jolloin strategian rooli korostuu. Strategian avulla pystytään varautumaan tällaisiin erilaisiin muutoksiin. Lisäksi monipuolinen strategia antaa avaimet toimia olosuhteista huolimatta parhaalla mahdollisella tavalla, sillä niihin on valmistauduttu. Esimerkiksi tämän hetkisessä Lapin matkailustrategiassa annetaan suuntaviivat, raamit ja visio matkailun kehittämiselle Lapissa3.

Vaikka strategiat luodaankin tulevaisuutta varten, ovat ne yleensä suhteellisen lyhyen tähtäimen suunnitelmia. Strategioille tyypillisesti myös esimerkiksi Lapin matkailustrategia vuosille 2015-2018 on laadittu tietylle ajalle. Juurikin ulkoisille olosuhteille alttiina oleminen voi olla yksi syy lyhyen aikavälin strategisille suunnitelmille matkailussa. Lisäksi on hyvä huomioida, että matkailijoiden asiakaskäyttäytyminen muuttuu koko ajan ja joskus muutokset voivat olla nopeita3. Matkailustrategian on kyettävä vastaamaan näihin muutoksiin sekä oltava helposti sovellettavissa niihin.

hallintotieteet 3 kuva2

Kuva: Aliisa Wiik

 

”Tulevaisuudessa asiakkaat ovat yhä tiedostavampia valintojensa vaikutuksista ja siksi myös entistä valikoivampia matkakohteensa suhteen.”3

Tämä on hyvä huomioida matkailustrategiaa suunniteltaessa. Organisaatioiden toiminnan ja palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, sillä asiakkaat mahdollistavat matkailun jatkuvuuden alueella.

 

Aliisa Wiik ja Milla Siivonen

 

Lähteet:

1 Laine, K. & Hulkkonen, H. (1998). Strategia: Ajatuksista tekoihin. Helsinki: Edita.

2 Laine, P-M. (2017). Luento Strategiatyön käytännöt 18.1.2017, kurssilla Johtaminen ja organisointi, Johtamisen oppaine. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

3 Lapin matkailustrategia. (2015). Haettu 23.4.2017 osoitteesta

http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=2265071&name=DLFE-25498.pdf

Kategoria(t): Hallintotieteet | Kommentoi

Mitä unelmiesi loma kertoo persoonallisuudestasi?

 

Stanley C. Plog on vuonna 1974 julkaisemassaan artikkelissaan Why Destination Areas Rise and Fall in Popularity1 määritellyt kaksi matkailussa havaittavaa persoonallisuustyyppiä: tutusta ja turvallisesta nauttivan psykosentrikon sekä uusia ja jännittäviä kokemuksia etsivän allosentrikon. Hän on pohtinut artikkelissaan kummallekin persoonallisuustyypille ominaista käytöstä matkailuympäristöissä. Seuraavaksi onkin pienen testin aika: kuvaavatko a- vai b-vaihtoehdot sinua paremmin matkailijana

  1. a) valitset mieluummin tutun matkakohteenb) valitset mieluummin matkailijoille tuntemattomamman kohteen
  2. a) nautit matkalla arkipäiväisistä aktiviteeteista b) nautit matkalla uusista, jännittävistä kokemuksista
  3. a) suosit ketjuihin kuuluvia hotelleja ja ravintoloita b) suosit paikallisia, yksityisiä yrityksiä
  4. a) pidät enemmän tutusta, kotimaatasi muistuttavasta ilmapiiristä b) pidät enemmän vieraalle kulttuurille ominaisista piirteistä

 

A-vaihtoehtojen nähtiin Plogin tutkimuksessa olevan psykosentrisille ominaista käyttäytymistä ja b-vaihtoehdot olivat allosentrisille luontevampia valintoja. Psykosentrikoiden voisi siis nähdä edustavan tyypillistä ”massaturistia”, kun taas allosentrikot nähdään aktiivisina, omatoimisina matkailijoina. Suurin osa meistä kuitenkin sijoittuisi jonnekin skaalan puoliväliin, eli persoonallisuustyypiltään midsentrikoksi, sillä usein matkustuskäyttäytymisemme vaihtelee kohteen ja matkaseuran mukaan. Psyko- ja allosentrikot nähdään puolestaan enemmän ääripäiden edustajina.1

psyka 2 1

Persoonallisuustyyppien tilastollinen jakautuminen. Lähde: Plog (1974)

 

Miksi matkailuala sitten on kiinnostunut tästä persoonallisuuksien jaottelusta? Artikkelissaan Plog tuli tulokseen, että eri matkailijatyypit suosivat erilaisia matkailukohteita. Psykosentrikot esimerkiksi toivovat matkakohteiltaan tuttua infrastruktuuria, kun taas allosentrikot nauttivat alkuperäisestä ja koskemattomasta ympäristöstä.1 Muun muassa tämän pohjalta on myöhemmin kehitetty paljon siteerattu matkailualueen elinkaarimalli2. Mallin mukaan jokainen matkailualue käy läpi tietyt kehitysvaiheet. Kohteen matkailijatyyppejä seuraamalla voidaan siis arvioida, missä elinkaarimallin vaiheessa kohde on. Allosentrikoiden suosimat kohteet ovat löytämis- tai sitoutumisvaiheessa. Midsentrikoiden suosimien kohteiden suosion puolestaan voidaan ennustaa hiipuvan, sillä tämän jälkeen alkaa siirtyminen psykosentriseen suuntaan. Elinkaarimallissa tämä vastaisi vakiintumis- ja taantumisvaihetta. Tällöin ilman onnistunutta uudistamista matkailualue ei enää ole vetovoimainen.2

psyka 2 2

Rantalomakohteet kiinnostavat matkailijoita vuodesta toiseen. Kuva: Henna Kröger.

 

Plogin tutkimus on hyvä esimerkki psykologian tärkeydestä matkailussa. Ilman tietämystä erilaisille kohderyhmille ominaisista piirteistä olisi matkailutuotteiden ja -kohteiden markkinointi sekä kehittäminen huomattavasti vaikeampaa. Tämä voisi johtaa kohteiden samankaltaistumiseen, ja sen myötä jopa matkailun kysynnän vähenemiseen, kun matkailijoilla ei välttämättä ole enää mahdollisuutta valita omalle persoonalleen sopivaa kohdetta. Kehityksen puute puolestaan johtaisi kohteisiin, jotka eivät vastaisi vaativan nykymatkailijan standardeja. Plogin teoria on herättänyt runsaasti keskustelua, jossa esimerkiksi mallin soveltuvuutta matkailuun ja pätevyyttä on kyseenalaistettu. Varmaa kuitenkin on, että vaikka mallia on jo käsitelty laajasti3, se tulee saamaan osakseen huomiota vielä pitkään.

 

Henna Kröger, Maarit Suomi

 

Lähteet

1 Plog, S.C. (1974). Why destination areas rise and fall in popularity. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 14(4), 55–58.

2 Butler, R.W. (1980). The concept of a tourist area cycle of evolution: Implications for management of resources. Canadian Geographer, 24(1), 5–2.

3 Litvin, S.V. (2006). Revisiting Plog’s model of allocentricity and psychocentricity . . . one more time. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 47(3), 245–253.

Kategoria(t): Psykologia | Kommentoi