Kesäterveiset Rovaniemeltä

 

Olemme nyt julkaisseet tässä blogissamme 17 kirjoitusta. Te lukijat olette varmasti saaneet jo hyvän kuvan matkailututkimuksen monitieteisyydestä – ainakin kevään 2016 Matkailun tutkimisen peruskurssin opiskelijoille tämä asia tuli selväksi näiden kirjoitusten kirjoittamisen myötä. Suuri kiitos opiskelijoille kurssin suorituksesta ja erittäin mielenkiintoisista, ajatuksia herättävistä blogiteksteistä.

Blogimme hiljenee hetkeksi, mutta onneksi vain hetkeksi. Kesän aikana on luvassa lisää blogitekstejä, tällä kertaa johtamisen ja filosofian tieteenaloilta. Muista siis välillä käydä kurkkaamassa blogiamme auringonoton lomassa!
Mukavaa kesää kaikille,

Monika Lüthje ja Outi Kugapi

Kategoria(t): Yleinen | Kommentoi

Matkailualueen elinkaari

 

Matkailualueen muutosta voidaan tarkastella monella eri tapaa. Matkailualueiden kehitys on erilaista ja riippuu monista eri tekijöistä. Kestävä kehitys ja vastuullisuus monella eri osa-alueella ovat tärkeässä asemassa, kun suunnitellaan kannattavaa toimintaa matkailualueella.  Matkailualueen kehittymisprosessi onkin monimuotoinen ja kehitys voi osoittautua lopuksi jopa alueen identiteetin tuhoavaksi toiminnaksi. Edessä voi olla alueen kantokyvyn ylittyminen: matkailualuetta ei siis aina suunnitella ja kehitetä onnistuneesti.

Butler2 on kuitenkin luonut toimivan mallin matkailualueen kehityksestä pienestä paikallisten yhteisöstä aina turistien suosimaksi matkailukohteeksi asti. Matkailualueen elinkaarimallina tunnettu malli antaa mahdollisuuden matkailualueen eri kehitysvaiheiden tarkasteluun. Malli koostuu kuudesta eri vaiheesta. 1 Kerrommekin sinulle nyt näistä kaikista eri vaiheista, ja esitämme samalla esimerkkejä matkailukohteista, jotka edustavat elinkaaren eri vaiheita. Malli etenee vaihe vaiheelta ja esittää matkailualueen kehityksen noususta tuhoon.

 

Löytämisvaihe

Elinkaaren ensimmäisessä vaiheessa eli löytämisvaiheessa matkailulla ei ole vaikutusta alueen fyysisiin rakenteisiin, mutta paikalliset saavat siitä jonkin verran hyötyä taloudellisesti. Matkailualueet ovat aluksi paikallisia yhteisöjä, joissa käy vain muutamia reppureissaajia. Nämä matkailijat toimivat paikassa samoin kuin paikalliset. He käyttävät samoja palveluita ja majoittuvat usein jonkun paikallisen luona. 1

Löytämisvaiheessa matkailu on siis alueella erittäin pienimuotoista. Löytämisvaiheessa olevia matkailualueita ovat usein sellaiset paikat, jotka houkuttelevat matkailijoita luonnon tai kulttuurihistoriallisten tekijöidensä vuoksi alueelle. Usein matkailijoita kiinnostaa juuri alueen uniikkius. 2 Esimerkkeinä löytämisvaiheen alueista toimivat muun muassa syrjäiset ja vaikeasti tavoitettavat alueet, kuten Etelä-Amerikan syrjäkylät tai monet arktiset alueet. Kyseisten alueiden koskematon ympäristö vetoaa monesti matkailijoihin. Myös joidenkin Suomen Lapin kaikista etäisimpien ja pienten kylien voidaan ajatella elävän matkailualueen löytämisvaihetta.

 

Sitoutumisvaihe

Matkailijamäärät voivat kuitenkin nousta, kun tietoisuus mielenkiintoisesta matkailualueesta kasvaa matkailijoiden keskuudessa. Sitoutumisvaiheessa paikalliset tarjoavat jo palveluita ja matkailijoita houkutellaan alueelle mainonnan avulla. 1

Matkailijoiden ja paikallisten välinen vuorovaikutus on vielä yleistä tässä vaiheessa2. Alueen ulkopuoliset yritykset eivät ole siis vielä kiinnostuneet tarjoamaan palveluita alueella käyville matkailijoille. Sitoutumisvaiheen alueet ovat hieman kehittyneempiä ja niiden saavutettavuus on löytämisvaiheen matkailualueisiin verrattuna parempi. Tämän vaiheen alueiksi voidaan esimerkiksi laskea useat Thaimaassa sijaitsevat pienet saaret, joilla matkailutoiminta on keskittynyt paikallisten tarjoamiin palveluihin ja joita suurimmat turistivirrat eivät ole vielä tavoittaneet. Niillä paikalliset tarjoavat majoituspalveluita ja ovat myös mahdollisesti kehittäneet muita omia matkailupalveluitaan saarelle matkustaville matkailijoille.

 

Kehittymisvaihe

Kehittymisvaiheessa matkailualue muotoutuu fyysisesti matkailualueen näköiseksi. Tämä tarkoittaa infrastruktuurin paranemista. Joillakin alueilla muutos voi saada aikaan paikallisissa negatiivisia reaktioita. Matkailualueelle tulee myös suurempia yrityksiä, jolloin paikalliset pienyritykset jäävät näiden suurempien yritysten jalkoihin. 1

 Kehittymisvaiheessa alue kokee paljon muutoksia. Paikallisten vuorovaikutus ja päätösvalta alueella vähenevät, ja matkailijoille kehitetään nähtävyyksiä. Matkailijoita siis houkutellaan yritteliäämmin alueelle. Matkailijoiden määrä matkailualueella voikin parhaimmillaan ohittaa paikallisten määrän alueella. Kehittymisvaiheen piirteitä edustaviksi matkailualueiksi sopivat esimerkiksi monet Välimeren matkailijamääriltään nousussa olevat turistikohteet. . Kanariansaaret ja Mallorca ovat muun muassa aikoinaan läpikäyneet kehittymisvaiheen, kun eri matkailutoimijat ovat ymmärtäneet kummankin mahdollisen potentiaalin suosittuna lomakohteena. Kehitys on molempien osalta jatkunut suurempiin mittasuhteisiin. Myös Kuubassa on nähtävissä kehittymisvaiheen piirteitä, kun maan matkustusrajoitteet ovat löystyneet ja siten maan matkailijamäärät ovat nousseet selvästi3.

 

Vakiintumisvaihe

Vakiintumisvaiheessa matkailijamäärien kasvu hidastuu, mutta kokonaismäärä pysyy korkeana. Matkailijamäärät kasvavat edelleen, mutta eivät enää yhtä paljon kuin kehittymisvaiheessa. Matkailusta on tullut alueen pääelinkeino, ja kaikki toimii suurelta osin matkailun pohjalta. Matkailutoiminta alueella on myös alkanut aiheuttamaan vastustusta joidenkin paikallisten asukkaiden keskuudessa. 2

Vakiintumisvaihetta läpikäyviä matkailualueita voidaan jo kutsua aktiivisiksi turistikohteiksi. Matkailualueen talous on jo hyvin riippuvainen matkailusta, ja se näkyy myös matkailualueella. Kanariansaarten Las Palmas ja Turkin Alanya edustavat vakiintumisvaiheen turistikohteita: hotellit ja muut majoituspalvelut sekä monet matkailupalvelut värittävät vahvasti kaupunkien katukuvaa. Matkailu ja matkailijat kuuluvat vahvasti kummankin kaupungin identiteettiin.

 

mantsa

Kuva: Riina Tervo

Tasaantumisvaihe

Tasaantumisvaiheessa alueen kantokyky on saavutettu ja alueen fyysiset ominaisuudet kärsivät. Alkuperäiset ja luonnolliset nähtävyydet on syrjäytetty uusilla ja keinotekoisilla nähtävyyksillä. Niitä on jopa alettu esittämään matkailijoille aitoina, vaikka ne eivät tosiasiassa olekaan. 1 Myös matkailijamäärän huippu on saavutettu alueella. Alue ei ole enää varsinaisesti muodissa matkailijoiden keskuudessa, vaikka sillä onkin edelleen ihmisten mielissä vakiintunut imago. Matkailualue myös eroaa suuresti maantieteellisestä ympäristöstään, jota se vielä joskus edusti. 2

Tasaantumisvaihetta läpikäyville matkailualueille matkustaa siis edelleen todella paljon matkailijoita, mutta alue ei ole enää samalla tavalla suosiossa, kuin se vielä joskus oli. Esimerkiksi Barcelonan puhutaan saavuttaneen rajansa matkailun suhteen: kaupungin identiteetti on katoamassa, ja paikalliset kokevat liian suurista matkailijamääristä koituvan haittaa4. Järkevillä ja kaikki osapuolet huomioon ottavilla päätöksillä matkailualueen turmeltuminen voidaan välttää. Jos päättäjät pyrkivät alueen kantokyvynkin ylittyessä saamaan entistä enemmän matkailijoita alueelle, voivat seuraukset olla haitalliset monella tapaa.

 

Taantumisvaihe

Taantumisvaiheessa matkakohde ei enää kiinnosta matkailijoita ja matkustajamäärät laskevat. Alueen kantokyky on ylittynyt. Matkailupalveluiden tilalle tulee esimerkiksi hoitokoteja. 1 Pahimmassa tapauksessa alueesta voi tulla turistislummi tai se voi menettää täysin matkailullisen vetovoimansa2. Matkailukohdetta voidaan myös yrittää uudistaa kehittämällä matkailijoille uusia houkuttimia. Uudistaminen kuitenkin vaatii toimintatapojen rajuja muutoksia. On myös otettava huomioon, että tarvitaan muutakin matkailun vaikutuksien pitämiseen hallinnassa. 1

Taantumisvaiheen matkailualueita kuvastaa se, että ne ovat jo nähneet parhaat päivänsä. Niiden suosio on selvässä laskussa eivätkä ne enää kiinnosta ihmisiä samalla tavoin kuin vielä joskus. Jollain tasolla Suomessakin monet kotimaan matkailun matkakohteet ovat olleet vielä ennen erittäin suosittuja, mutta menettäneet kiinnostavuutensa ulkomaanmatkailun suosion kasvettua ja mahdollisesti myös sen vuoksi, ettei niitä ole ymmärretty uudistaa. Esimerkiksi Hanko oli vielä ennen toista maailmansotaa erittäin suosittu kotimaisten matkailijoiden rantakohde, mutta menetti suosiotaan kylpylätoimintansa loputtua ja ulkomaanmatkailun helpotuttua.

 

Mitä muuta?

Matkailualueen elinkaari voi olla siis monimuotoinen. Väärillä päätöksillä ja kestämättömällä toiminnalla voi hyvinkin menestyvä matkailualue päätyä menettämään suosionsa erittäin nopeasti. Vastuullinen toiminta, paikallisten ja ympäristön huomiointi sekä monet muut tekijät ovat osana toimintaa, jolla alueen matkailu saadaan pitkäkestoiseksi ja kestäväksi. Pitää kuitenkin muistaa, ettei mallin osoittama kulku ole ehdoton: matkailualueen kehitys ei aina etene väistämättä noususta tuhoon. Mallin hahmottamalla sinäkin pystyt tunnistamaan matkailualueen elinkaaren eri vaiheet ja hyödyntämään sitä tarkastellessasi eri matkakohteita.

 

Santeri Raappana, Julia Lanki

 

Lähteet:

1 Ilola, H. (2015). Matkailualueiden elinkaaret. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja. (s. 43 – 57). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus

2 Butler, R.W. (1980). The concept of a tourist area cycle of evolution: Implications for management of resources. Canadian Geographer, 24, 5-12.

3 Cuba can’t keep up with the US-sparked tourism boom. Haettu osoitteesta http://www.businessinsider.com/r-cuba-scrambles-to-keep-pace-with-us-fueled-tourism-boom-2016-5?r=US&IR=T&IR=T

4 National Barcelona struggles with rising tide of tourists. Haettu osoitteesta http://www.thelocal.es/20150705/barcelona-struggles-with-rising-tide-of-tourists

Kuva: Riina Tervon henkilökohtainen arkisto

Kategoria(t): Maantiede, Yleinen | Avainsanat: , | Kommentoi

Sinäkin vaikutat matkailualueeseen

 

Oletko miettinyt myös sitä, miten itse vaikutat alueen matkailuun? Kuinka olet itse vaikuttanut alueen matkailuun ollessasi matkalla? Matkailu luo nimittäin työllistymistä ja voi parantaa paikallisten elinoloja monella tapaa eri alueilla, joissa matkailu on yksi pääelinkeinoista. Matkailulla on kuitenkin myös huonoja puolia, etenkin maantieteellisestä näkökulmasta ajatellen. Matkailijoiden aiheuttama tallaaminen kuluttaa maanpintaa ja saa aikaan eroosiota eri alueilla. Etenkin uniikit luontoalueet kärsivät tästä suuresti. Myös monet muut ympäristölliset tekijät on otettava huomioon, kun mietitään miten vastuullista sekä kestävää matkailutoimintaa tulee toteuttaa ja kehittää. Esimerkiksi jätehuollon on oltava toimivaa ja tehokasta, jotta ympäristö ei kuormitu roskaamisesta.

Matkailutoimintaa voidaan kehittää monella eri tapaa. Vastuullisessa matkailutoiminnassa kuitenkin tulisi pitää huolta myös paikallisten mielipiteiden ja elinolojen huomioimisesta, kun mietitään matkailun eteenpäin vientiä alueella pitkällä tähtäimellä. Ydin-periferia-malli esittää eri alueiden jakautuvan kehittyneeseen ja varakkaaseen ytimeen sekä vähemmän kehittyneempään periferiaan, syrjäseutuun.1

periferia

Kyseistä mallia voidaan, ja onkin hyödynnetty, myös matkailua koskevissa tutkimuksissa kuin myös muussa maantieteellisessä tutkimuksessa. Malli mahdollistaa kohteen alueellisen tarkastelun ja jaottelun. Monesti matkailutoiminta saattaakin eri alueilla painottua juuri ytimeen eikä periferiaan. Esimerkkinä tästä toimii Lappi, jossa matkailu painottuu isoihin matkailukeskuksiin. Jotta saataisiin luotua kestävää kehitystä myös esimerkiksi periferiaan, on huomioitava monia erilaisia tekijöitä.

Etenkin matkailun kohdealueilta alueiden ytimestä laajennettaessa matkailutoimintaa myös periferiaan on uusiin alueisiin suhtauduttava erilailla. Paikallisten asukkaiden reaktiot ja mielipiteet koskien matkailua ja sen kehitystä voivat vaihdella alueittain. Matkailu ei ole kaikille pelkkää liiketoimintaa, vaan voi tuoda esiin alueen kulttuuriperintöä ja tarjota työllistymistä matkailualueen asukkaille.2 Matkailua tuleekin tarkastella myös alueellisesta näkökulmasta ja miettiä sen vaikutuksia alueelle entistä monipuolisemmin.

Kykenet siis itsekin vaikuttamaan lukuisiin eri asioihin matkustaessasi. Päätökset ja valinnat, joita matkoillasi teet, heijastuvat matkailualueeseen monin tavoin. Suosimalla kestäviä ja vastuullisia vaihtoehtoja matkustaessasi takaat sen, että paikallisten elinympäristö ja alueen luonto säilyvät myös tulevaisuudessa. Viattomalta kuulostava luontomatkailukin voi ylimitoitettuna ja huonosti järjestettynä aiheuttaa negatiivisia seurauksia pitkällä tähtäimellä. Matkailu ei ole pelkkää liiketoimintaa, vaan sen seuraukset kantavat pitkälle yhteiskunnassa ja alueella. Seuraukset voivat olla positiivia tai negatiivisia. Juuri sinulla, matkailija, on mahdollisuus vaikuttaa haluako aiheuttaa toiminnallasi alueeseen positiivisia vai negatiivisia seurauksia. Päätös on sinun.

 

maantiede 3

Kuva: Riina Tervon henkilökohtainen arkisto

 

 

Santeri Raappana, Riina Tervo, Eetu Puusti, Julia Lanki, Tero Kuoppala

 

Lähteet

1 Mäkelä, P. (2006). Maakuntien ja niiden keskusten väestön kehitys ja sijoittuminen vuosina 1880-2004. Pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta. Haettu osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8676/URN_NBN_fi_jyu-200720.pdf?sequence=1

2  Murphy, P. & Anderssen, B. (1988). Tourism development on Vancouver Island: An assessment of the core-periphery model. The Proffesional Geographer, 40 (1), 40-41.

Kuva: Riina Tervon henkilökohtainen arkisto

Kategoria(t): Maantiede | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Maantieteellinen matkailututkimus

 

Matkailun tutkimusta voidaan lähestyä monilta eri tieteenaloilta. Tässä blogitekstissä keskitymme maantieteelliseen näkökulmaan. Maantieteellinen matkailututkimus tutkii matkailun alueellista järjestystä, matkailukohteiden erilaistumista sekä tarkastelee niiden luonnetta ja kehitystä. Keskeisiä käsitteitä matkailukohteen määrittelyssä ovat esimerkiksi alue, paikka, ympäristö, identiteetti sekä maisema. Näitä matkailukohteita voidaan tarkastella joko globaalista, kansallisesta tai alueellisesta näkökulmasta. Esimerkkejä maantieteellisistä tutkimusaiheista ovat muun muassa kaupunkien kehitys, maankäytön muutokset, matkailun vaikutukset muuttoliikkeisiin, tautien leviämiset, matkailun vaikutukset luonnonympäristöön sekä matkailun ja rikollisuuden välisten suhteiden tarkastelu.

maantiede 2

Kuva: Riina Tervo

 

Matkailukohde

Matkailukohteita ovat ympäristöt ilmastoineen ja luonnonoloineen, ne voivat olla myös keinotekoisesti rakennettuja.1 Käytännössä matkailukohteita tuotetaan teoilla, sanoilla sekä kuvilla, joita matkailun harjoittajat välittävät mahdollisille matkailijoille eri verkostojen kautta. Maantieteellisellä sijainnilla on suuri merkitys kannattavan ja tuotteliaan matkailun kannalta, epäedulliset maantieteelliset olosuhteet luovat haastavan ympäristön harjoittaa menestyksekästä matkailua. Fyysisen ympäristön lisäksi kohteiden kysynnän voimakkuuteen vaikuttavat väestöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Eri tekijöiden summa määrittelee kohteen vetovoimaisuuden, matkailutarjonnan muodot ja alueen kyvyn vastaanottaa matkailijoita sekä huolehtia heidän tarpeistaan.

 

maantiede 1

Kuva: Riina Tervo

 

Matkailun maantieteellinen viitekehys

Matkailututkimusta ja maantiedettä yhdistävät monet eri tekijät. Maantieteilijät ja matkailututkijat ovatkin hyödyntäneet toistensa teorioita ja malleja hyvinkin paljon, ja jotkut maantieteilijöistä ovatkin nimenomaan matkailututkijoita. Yksi keskeinen malli, jota sekä matkailututkimuksessa, että maantieteessä on runsaasti käytetty hyväksi, on matkailun maantieteellinen viitekehys. Maantieteen tutkiessa etenkin sekä ihmisen, että luonnonvoimien aikaansaamia ilmiöitä, voidaan matkailun maantieteellinen viitekehys näin ollen liittää vahvasti molempiin aloihin. Alueellisena ilmiönä matkailu onkin osa maantieteen tutkimusta.1

Matkailun maantieteellinen viitekehys antaa puitteet matkailuilmiön laaja-alaiseen ymmärtämiseen maantieteen näkökulmasta.2 Viitekehyksessä on kolme peruselementtiä; lähtöalue, kohdealue sekä matkailureitit. Lähtöalue koostuu tekijöistä, jotka saavat matkailijan liikkeelle. Näin fyysinen ympäristö, yhteiskunnallinen ympäristö ja työntövoima ovat olennaisia osatekijöitä lähtöalueella vaikuttamaan matkailijan edellytyksiin lähteä matkalle. Vaikuttavia asioita ovat mm. lähtöalueen poliittinen ympäristö, topografia, alueen kehittyneisyys ja talouselämä sekä matkailijan oma motivaatio ja tarpeet.2 Matkailureittien tutkiminen koostuu taas reiteistä, joilla matkailija pääsee kohdealueelle ja joita hyödyntää itse kohdealueella. Lopullinen kohdealue koostuu taas vetovoimallisista tekijöistä, kuten fyysisestä ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä sekä vetovoimasta/attraktiosta alueella. Kohdealueella vaikuttavia asioita ovat olennaisesti alueen kulttuuri, ilmasto sekä tarjonta suhteessa edellytyksiin.2

 

Riina Tervo, Santeri Raappana, Eetu Puusti

 

Lähteet

 

1 Vuoristo, K.-V. (2003). Matkailun maailma: kansainvälisen matkailun maantiede. 1. painos. WSOY, Porvoo.

2 Vuoristo, K.-V. (2002). Matkailun muodot. 3. painos. WSOY, Helsinki.

Kuvat: Riina Tervo

Kategoria(t): Maantiede | Avainsanat: , , , | Kommentoi

MATKAILU NOSTEESSA

 

Tässä blogitekstissämme kerromme matkailusta yleisesti kasvualana sekä viime vuosien kehityksestä ja taloudellisten lukujen vertailusta. Matkailun taloustiede on laaja alue tutkia, niin kuin voidaan huomata kahdesta edellisestä blogitekstistämme. Matkailu on niin Suomessa, kuin koko maailmassa iso osa taloutta, ja matkailun ympärillä pyörii paljon toimijoita, joten raha jakautuu moneen osaan. On sanottukin, että matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille.1 Oletko koskaan miettinyt, kuinka itse vaikutat matkailun kasvuun Suomessa?

 

Matkailun suosio vain jatkuu ja jatkuu

 Matkailu on ainut toimiala, joka on kasvanut maailmanlaajuisesta huonosta taloustilanteesta huolimatta. Teknologian kehittyminen mahdollistaa aiempaa paremman tiedonkulun jolloin matkailijoilla helpompi löytää matkakohteensa. Myynti ja markkinointi ovat tulleet tehokkaammaksi teknologian myötä.2

Suomessa matkailu kasvaa neljä prosenttia vuodessa. Matkailu on ja tulee olemaan nousussa maassamme. Vuosina 2007-2014 on Suomeen syntynyt yli 3000 yritystä, joiden toiminnan on matkailu mahdollistanut.1 Matkailun kasvu ei ole kuitenkaan pelkkää lomamatkailun kasvua. Työpaikat ovat muuttuneet vuosien varrella entistä kansainvälisemmiksi. Tällainen kansainvälistyminen kasvattaa myös matkailijoiden määrää kotimaassa. Esimerkiksi kansainväliset kongressit jättivät Suomeen 124 milj. euroa, joka tarkoittaa huimaa 71% nousua vuosina 2010-20151.  Matkailun kasvu ei ole siis riippuvaista ainoastaan lomamatkailijoista, vaan siihen mukaan kuuluvat myös niin kotimaiset kuin ulkomaalaiset työmatkailijat.

taloustiede 2

Lähde: TEM Matkailun luvut kuvina

 

Matkailun viime vuosien kehitys ja lukujen vertailua

Kuten jo ensimmäisessä taloustiedettä käsittelevässä blogitekstissämme totesimme, matkailu on merkittävä toimiala Lapissa. Matkailun potentiaali ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan Lappiin, vaan sillä on kasvumahdollisuuksia myös muualla Suomessa. Jo nyt matkailun osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on 2,5%. Koko maan tasolla matkailijoiden määrä kasvoikin vuosina 2007-2013 jopa 31%. Lisäksi työvoiman määrä lisääntyi tuona aikana 7%. vuoteen 2025 mennessä matkailualalle odotetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa, joten matkailu tulee todennäköisesti ennusteiden toteutuessakin olemaan suuri työllistäjä ja taloudellisesti merkittävä elinkeino.3

Matkailu on myös maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Maailman matkailujärjestö UNWTO:n vuosiraportin mukaan maailman matkailu kasvoi 4,4% vuonna 2014 huolimatta kyseisen vuoden haasteista, kuten ebola, hitaasti toipuva maailmantalous sekä geopoliittiset kriisit, jotka saattoivat vaikeuttaa matkailua. Vuodelle 2015 UNWTO sen sijaan ennusti 3-4% kasvua koko maailman kotimaanmatkailussa.4 Kokonaisuudessaan matkailu muodostaa jopa 9% koko maailman bruttokansantuotteesta5.

Siitä huolimatta, että matkailu on taloudellisesti merkittävä kasvuala, eivät eri matkailutoimijat saisi keskittyä ainoastaan jatkuvaan kasvun tavoitteluun. Kasvua ei tulisi myöskään tavoitella toisten elinkeinojen kustannuksella. Jotta matkailutoiminta olisi vastuullista, tulisi sen sijaan pyrkiä ensisijaisesti lisäämään ihmisten hyvinvointia ja edistämään matkailun tulojen jäämistä alueelle.

 

Hanna Korpua, Viivi Koskinen, Karoliina Kemppe, Janne Haarma

 

LÄHTEET

 

1 Matkailun luvut kuvina. TEM, VisitFinland, Finavia, UNWTO, VF Matkailijatutkimus (2015). Haettu osoitteesta: https://www.tem.fi/files/45150/Matkailun_luvut_kuvina2015.pdf

2 Jänkälä S. (2015). Raportti: Matkailualan kasvu jatkuu maailman kriiseistä huolimatta. Haettu osoitteesta: https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2014?117197_m=116879

3 Lappi, T. (2015). Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu vahvana. Matkailusilmä. Haettu osoitteesta: http://www.matkailusilma.fi/teemat/tutkimus/kansainvalisen-matkailun-kasvu-jatkuu-vahvana.html

4 The World Tourism Organization [UNWTO], 2014. Annual report 2014. Haettu osoitteesta: http://cf.cdn.unwto.org/sites/all/files/pdf/unwto_annual_report_2014.pdf

5 Matkailu-ja ravintolapalvelut [MaRa], (2016). Matkailu on kasvuala. Haettu osoitteesta: http://www.mara.fi/matkailu-on-kasvuala/

Kategoria(t): Taloustiede | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Mietteitä Peak Oilista, matkailusta ja ympäristöstä

 

Oletko koskaan tullut miettineeksi öljyä ja sen vaikutusta omaan arkipäivääsi? Sitä, miten öljytynnyrin kallistuminen rasittaa talouttasi, tai halpeneminen vastavuoroisesti jättää enemmän törsäilyeuroja kukkarosi pohjalle? Paljonko tomaatti maksaa öljytynnyrin hinnan hipoessa pilviä, tai mitä maksaa 95E -litra silloin kun musta kulta on pohjalukemissaan? Minä olen miettinyt. Miettinyt jopa sitä, miten öljy vaikuttaa matkailuelinkeinoon sekä ympäristöön, ja ennen kaikkea sitä, mitä tapahtuu maailman öljyvarojen kuivuttua kokoon. Näin nimittäin tulee käymään ennemmin tai myöhemmin, mikäli entisenlainen kulutusjuhla maapallolla jatkuu.

Peak Oil -teoria syntyi 1950-luvun Amerikassa, kun M. King Hubbert ennusti Yhdysvaltojen öljyhuipun ajoittuvan vuoden 1970 tienoille. Öljyhuipulla tarkoitetaan öljyn tuotantomaksimia, jonka jälkeen tuotettu öljymäärä alkaa vähetä, ja ihmisten lasketaan kuluttavan öljyä nopeammassa tahdissa, kuin sitä tuotetaan. Hubbertin ennustus osui oikeaan, ja Yhdysvaltojen öljyhuippu saavutettiin vuonna 1971.1

Öljy kuuluu kivihiilen, maakaasun ja turpeen tavoin fossiilisiin polttoaineisiin, ja se on uusiutumaton (tai erittäin hitaasti uusiutuva) luonnonvara. Öljyn energiatiheys on loistava ja kuljetettavuus erinomainen, ja tästä syystä sen osuus maailman energiatuotannosta onkin lähes 40 prosenttia. Toiset reilu 40 prosenttia perustuu kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttöön, jotka ovat myös fossiilisia, uusiutumattomia polttoaineita.2

Öljy on vielä ainakin toistaiseksi halpa energialähde, jota löytyy muodossa tai toisessa oikeastaan joka paikasta: muoveista, keinokuiduista, lääkkeistä, maaleista, meikeistä, autojen, laivojen ja lentokoneiden bensatankeista, rakennusten öljylämmittimistä, kaikkialta. Tätä kautta öljy on mahdollistanut länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan synnyn ja kasvun. Öljyn hinta kuitenkin vaihtelee, ja tästä syystä ikäviäkin ennusmerkkejä on nähty, kuten esim. öljyn ennätysmäinen hintapiikki vuonna 2008. Se laukaisi niin mittavan ketjureaktion, että lähes koko maailma syöksyi ennennäkemättömään talouskriisiin. Tuon kriisin jälkimainingeista yrittää moni valtio vielä tänäkin päivänä pyristellä eroon. Entä miten öljy sitten liittyy ympäristöön ja matkailuelinkeinoon?

Amerikkalainen lentokonevalmistaja Boeing ampaisi lentomatkustuksen aivan uusiin ulottuvuuksiin 1960-luvulla, kun nelimoottorinen Boeing 707 -suihkukone ryhtyi kiidättämään matkustajia ennätyksellisen lyhyessä ajassa mantereelta toiselle. Konetyyppi mahdollisti massaturismin synnyn, sekä suurten ihmismassojen liikkumisen nopeasti ja helposti paikasta toiseen. Se hallitsi vuosikymmenen lentokonemarkkinoita aina 1970-luvun alkuvuosiin saakka luoden perustan kasvavalle, kansainväliselle lentoliikenteelle.3

Kun katsotaan lentoliikenteen viimeisimpiä vuosikymmeniä, voidaan huomata, että lentokoneiden matkustajakapasiteetit ovat kasvaneet henkilökilometreissä mitattuna yli 25% sitten 1960- ja 70-lukujen, maailmanlaajuiset lentoreittiverkostot ovat laajentuneet ennätysmäisesti, ja keskimääräiset matkustusetäisyydet kohteiden välillä ovat niin ikään kasvaneet roimasti. Lentomatkustus on tuplaantunut viidentoista vuoden välein, ja sen ennustetaan kasvavan samaa vauhtia jatkossakin.4 On siis ilmiselvää, että tällä kaikella on vaikutusta myös ympäristöön.

Lentokone nimittäin käyttää polttoaineenaan lentopetrolia eli kerosiinia, joka on erityisesti suihku- ja potkuriturbiinimoottoreille valmistettu tuote. Sitä jalostetaan raakaöljystä, ja se muistuttaa ominaisuuksiltaan poltto- ja dieselöljyä, joten suihku- ja potkuriturbiinikoneiden päästöt sisältävät muiden kulkuneuvojen tavoin mm. hiilidioksidia, häkää sekä pienhiukkasia.5 Näillä päästöillä on ilmakehää lämmittävä vaikutus, sillä ne varastoituvat ilmakehän alimpiin kerroksiin pidättäen maapallolta takaisin avaruuteen säteilevää lämpöä.

lentokone

Entä sitten muut kulkuneuvot? Eivätkö ne saastuta ympäristöä samalla tavalla kuin lentokoneet? Kyllä saastuttavat. Kaikki kulkuneuvot, jotka saavat liikkumiseen tarvittavan energiansa raakaöljystä jalostetusta bensiinistä, saastuttavat kilvan lentokoneiden kanssa. Matkailun näkökulmasta tarkasteltuna lentoliikenne kuitenkin muodostaa yli puolet koko toimialan haitallisista päästöistä, joten sen vaikutusta ilmastonmuutokseen, ekosysteemeihin ja tätä kautta ympäristötieteisiin ei voida jättää huomioimatta6.

Matkailututkimuksen ja ympäristötieteiden näkökulmasta Peak Oil -teorian voi nähdä sekä uhkana että mahdollisuutena. Se rohkaisee suunnittelemaan matkailutoimialaa kestävällä tavalla niin, ettei luonnonvaroja riistetä ja luonnon monimuotoisuutta tuhota. Se luo mahdollisuuksia uusille teknologiainnovaatioille, joiden avulla öljynkulutusta pystytään liikenteen osalta hillitsemään, ja samalla kulkuneuvojen ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta kyetään parantamaan.

Teoria muistuttaa meitä kuitenkin myös siitä, että maailman öljyvarannot eivät ole ehtymättömät, vaan fossiilisena, uusiutumattomana energialähteenä öljy hupenee kovaa vauhtia. Kun öljy hupenee ja käy vähiin, nousee sen maailmanmarkkinahinta huomattavasti, ja arkipäivän eläminen kallistuu. Silloin ei tomaattikaan maksa Espanjasta lähikauppaan lennätettynä enää saman verran kuin ennen, ja jos 95E:tä on saatavana bensa-asemilta, on sen litrahintaan todennäköisesti lisätty nolla desimaalipilkun eteen. Ja mitä tapahtuu lentomatkustamiselle? Sekin muuttunee niiden etuoikeudeksi, joilla on eniten valtaa ja paksuimmat lompakot.

Tällä hetkellä öljyn tuotantomaksimin on laskettu osuvan vuosien 2008 ja 2018 väliin, eli huippua ollaan saavuttamassa kovaa vauhtia – ellei itä sitten olla jo ohitettu. Optimistisimpienkin ennusteiden mukaan maailmanlaajuinen tuotantohuippu saavutettaisiin vuoden 2020 tienoilla.1

Öljyhuippuja n vuosikymmenten aikana ollut useita, sillä uusia öljyesiintymiä on löydetty maailmanlaajuisesti aina tähän päivään saakka. Nykyään ollaan kuitenkin jo siinä tilanteessa, että öljyntuotannon takaamiseksi on maailmalla jouduttu turvautumaan ns. epäkonventionaaliseen öljyyn, eli öljyhiekasta ja öljyliuskeesta jalostettuun öljyyn. Tämä kielii pahaenteisesti siitä, että aidon, nestemäisen mustan kullan aika alkaa olla käymässä vähiin.

 

Mikko Virta

 

LÄHTEET:

1 Laitinen, J. (2012). Valomerkki. Jyväskylä: Atena Kustannus.

2 Sähköhuolto. Fossiiliset energialähteet. Haettu osoitteesta http://www.energianet.fi/index.php?page=sahkohuolto&osa=4

3 Leigh, J. (2011). New tourism in a new society arises from ”Peak Oil”. Tourismos: An international multidisciplinary journal of tourism, 6(1), 165–191.

4 Becken, S. (2015). Tourism and oil. Bristol: Channel View Publications.

5 Lentoliikenne ja ilmasto: Mitä lentokoneiden päästöt ovat? Haettu osoitteesta http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot

6 Sustainable Development of Tourism. Haettu osoitteesta http://sdt.unwto.org/content/faq-climate-change-and-tourism

Kategoria(t): Ympäristötiede | Avainsanat: , , | Kommentoi

LÄHDE MUKAAN OPPIMAAN MATKAILUN TALOUSTIEDETTÄ

 

Tässä blogitekstissä käymme läpi matkailututkimuksen tutkimusmenetelmiä ja sitä, miten niitä hyödynnetään tutkittaessa matkailua. Tervetuloa mukaan seuraamaan miten pohdimme matkailun taloustiedettä, ja ehkä myös oppimaan jotain uutta.

Matkailututkimuksessa käytetään eri tutkimusmenetelmiä. Aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu 1970-luvun lopusta lähtien pohjoismaisen mallin avulla. Malli on kehitetty yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Malli on jaettu kahteen osaan: menomenetelmään eli matkailijoiden rahankäyttöön, ja tulomenetelmään eli yritysten tuloihin. Matkailun taloustutkimuksessa mallia hyödynnetään mittaamalla yöpymisiä sekä päiväkävijöiden välittömiä matkailutuloja. Yrityksiltä mitataan matkailijoiden osuutta liikevaihdosta. Mallilla saadaan selville edellisessä tekstissämme käydyt välittömät, välilliset ja kerrannaisvaikutukset.1

Kun Suomessa on haluttu arvioida matkailun taloudellisia vaikutuksia, on käytetty jo pitkään pohjoismaista mallia. Tämä on tullut entistä ajankohtaisemmaksi matkailun kansantaloudellisen merkityksen kasvaessa.  leisellä tasolla voidaan myös todeta, että matkailun vaikutuksien arviointi on hankalaa jo tutkimuskohteen luonteenkin vuoksi. Matkailu on systeemi itsessään, joka koostuu matkailijoiden liikkeistä, majoittumisesta ja kulutuksesta eri paikoissa ja talouden eri sektoreilla. Sen vaikutukset vaihtelevat huomattavasti ajan, paikan ja matkailuaktiviteettien luonteen mukaan. 2

 

Mutta mistä sitten saadaan tarvittava tieto pohjoismaista mallia varten?

Matkailu liiketoimintana on siitä haastavaa, että täytyy huomioida kaikki ympärillä tapahtuva. On tärkeää pitää huolta luonnosta, kulttuurista ja jo olemassa olevista elinkeinoista. Aluetasolla olisi tärkeää miettiä asioita yhdessä eri matkailutoimijoiden keskuudessa, jotta saataisiin matkailusta jäävät tulot pysymään alueella. Lapissa on paljon pieniä kyliä, joiden talous on riippuvaista matkailusesongista Sirkan kylä ei olisi monenkaan tietoudessa ilman suureksi kasvanutta hiihtokeskusta Leviä. Tai esimerkiksi Pelkosenniemen palvelutarjonta paikallisille on hyvin pitkälti kiinni siitä, mitä halutaan tarjota matkailijoille sesongin aikaan. On siis hyvin tärkeää, että matkailusta syntyvät palvelut pystytään pitämään paikallisten omistuksessa, jolloin matkailijoiden tuomat rahat jäävät paikkakunnalle. Muutoin rahat siirtyvät suurien yhtiöiden mukana takaisin etelään, eivätkä ne tulot enää auta pitämään pienien kylien paikallisia palveluita toiminnassa.3

Jokaisella toimijalla ei tarvitse olla kaikkea. Jos jokaisella on oma vahvuutensa, niin niitä yhdistämällä saadaan aikaiseksi toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Paikallisten yrittäjien tulisi tukea toinen toisiaan. Matkailijan saapuessa Lappiin, hän huomaamattaan käyttää monen eri yrityksen palveluita. Matkailija ostaa palvelun safariyritykseltä. Kuljetus kulkee safariyrityksen kautta, mutta matkan määränpäänä saattaakin olla jokin paikallinen yritys, kuten porofarmi tai huskyfarmi. Kohteessa tarjoillut syömiset ovat taas mahdollisesti tilattu naapurin tarjoamalta cateringyritykseltä. Näin raha jää useammalle eri paikalliselle toimijalle ja yrittäjän ei tarvitse kantaa itse niin suurta taloudellista vastuuta, vaan vastuu voidaan jakaa usealle.

 

Paikallisen tuottamisen haasteita

Edellisessä postauksessamme avasimme hiukan käsitteitä välittömät ja välilliset sekä kerrannaisvaikutukset. Kuten kävi ilmi, nämä käsitteet ovat hyvin olennaisia matkailun talousvaikutusten arvioinnissa. Sen lisäksi, että tiedetään, kuinka paljon matkailussa pyörii rahaa, on merkityksellistä myös se mihin raha todellisuudessa virtaa. Päätyvätkö alueen matkailutulot jonkin monikansallisen yhtiön omistajien ja sijoittajien taskuihin vai jäävätkö ne aidosti tuottamaan hyötyä paikallistaloudelle esimerkiksi verojen ja käytettyjen palkkatulojen tavoin? Mikäli matkailuyritysten omistajat, käytetyt raaka-aineet sekä työntekijät ovat ”muualta pois”, eli matkailualueen ulkopuolelta lähtöisin, jää paikallisten osuus matkailun tuloista hyvin pieneksi eikä toiminta ole välttämättä kovinkaan taloudellisesti vastuullista paikallisesta näkökulmasta katsottuna.

Miksi paikalliset eivät välttämättä pääse hyötymään matkailualueteen tuottamista rahallisista hyödyistä? Yhtenä ongelmana on matkailutoiminnan sesonkiluontoisuus. Matkailualan töitä voi riittää esimerkiksi vain talvikaudeksi, mutta kesällä matkailijamäärien romahtaessa myös tarve työntekijöille pienenee. Siksi useissa keskuksissa käytetäänkin sesonkityöläisiä, jotka usein tulevat muualta kuin itse kohdealueelta ja maksavat myös veronsa muualle. Lisäksi kaikilla pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja tarjota kaikkia matkailijoiden ja matkailuyritysten vaatimia palveluita tai tarpeeksi laajaa valikoimaa, joten toisinaan nämä tuodaan paikkakunnan ulkopuolelta, jolloin voitotkin luonnollisesti valuvat pois alueelta. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi erilaiset matkailijoille järjestetyt aktiviteetit tai vaikkapa hotellien käyttämät siivous- ja pesulapalvelut. Yritykset voivat myös esimerkiksi tarjota kauempana tuotettua ruokaa sen sijaan, että suosisivat paikallisia tuottajia, koska se on toisinaan kustannustehokkaampaa kuin lähiruoka.2

Matkailututkimuksen taloustieteessä siis tutkitaan esimerkiksi pohjoismaisen mallin avulla, kuinka paljon matkailijat tuovat rahaa alueelle. Sen lisäksi, että tiedetään, kuinka paljon rahaa liikkuu, on myös olennaista tietää, kuka voitot lopulta käärii ja miksi­? Vastuullisuus on eräs merkittävä näkökulma, jonka kannalta matkailun talousvaikutuksia voidaan matkailututkimuksessa tutkia.

 

Karoliina Kemppe, Hanna Korpua, Viivi Koskinen, Janne Haarma

 

Lähteet

1 Tilastot ja erillisselvitykset matkailun talousvaikutusten kuvaajina (2013). Haettu osoitteesta:  http://www.matkailu.org/ennakointi/ennakointia-tukevaa-tietoa/matkailun-taloudeliset-vaikutukset/artikkelit-matkailun-taloudelliset-vaikutukset/430-tilastot-ja-erillisselvitykset-matkai-lun-talousvaikutusten-kuvaajina#A1

2 Saarinen, J. (2003). The Regional Economics of Tourism in Northern Finland: The Socio-economic Implications of Recent Tourism Development and Future Possibilities for Regional Development. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 3(2), 91-113.

3 Veijola, S. (toim.). (2013). Matkailututkimuksen käsikirja. Porvoo: Bookwell.

Kategoria(t): Taloustiede | Avainsanat: , | Kommentoi

Ekosysteemien tuomiopäivä lähestyy, mitä voimme tehdä?

 

Nykyaikana elämme tietoyhteiskunnassa, jossa meidän on helppo unohtaa, että maailmantaloutemme ja olemassaolomme ovat täysin riippuvaisia luonnonvaroista1 sekä niitä pyörittävistä ekosysteemeistä. Ilmasto pitkälti säätelee ekosysteemien toimintaa, ja IPPC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan ilmastonlämpenemisellä on merkittäviä seurauksia maailman ekosysteemeille ja luonnonvaraisille lajeille. Ympäristöolosuhteet määrittävät ekosysteemien perustuotannon määrän, johon ilmastonmuutos vahvasti liittyy2. Yksi monista syistä miten turismi ja matkailu vaikuttavat ekosysteemeihin sekä ilmastonmuutokseen on ilmiö nimeltänsä tuomiopäivän turismi. Ilmiö on sinänsä kyllä nimensä veroinen, koska se kuvaa kuinka matkailijat matkustavat hirvittävällä kiireellä paikkoihin, joita ilmastonmuutos uhkaa eniten. Suurimmassa osassa kyseisistä kohteista on rajoitettu pääsy juurikin niiden haavoittuvaisuuden takia, mutta silti matkailu sen kun vain kasvaa alueella.3 Tuomiopäivän turismi, indeed, haluamme varta vasten päästä katsomaan luonnonilmiöitä, joiden tuhoutumiseen olemme itse aika pitkälti syypäitä. Pitäisikö tässä vaiheessa jo herätyskellojen kilkattaa? Tuntuuko tämä oikealta sinusta? Minusta ei ainakaan.

Olemme tähän mennessä tajunneet pallomme toiminnasta sen verran, että kaikki on yhteydessä kaikkeen. Kukka ei voi kasvaa ilman sille soveltuvaa ympäristöä, joka pitää sisällään maaperän, auringon, sateen sekä muut eliöt. Tätä ekosysteemi pääasiassa tarkoittaa, se on toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnon olosuhteiltaan yhtenäisillä alueilla elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista elollisista (bioottisista) eliöistä ja niiden elottomasta (abioottisesta) ympäristöstä, jotka muodostavat luonnonjärjestelmiä. Tällaisia luonnonjärjestelmiä ovat esimerkiksi metsät, pellot sekä järvet2 ja 4.

Ekosysteemejä ovat maapallon historian aikana muovanneet monet häiriötekijät, muun muassa mannerlaattojen liikehdintä, tulivuorten purkaukset sekä maahan iskeytyneet taivaan kappaleet. Nykyisin merkityksellisin ekosysteemejä nopeasti muokkaava tekijä on ihmistoiminta4. Suurin osa meistä pitää luonnon ihmeitä yhtenä suurimpana houkutuksena matkustaa toinen toistaan kauimmaisiin sekä uhanalaisiin kohteisiin, kuten aiemmin jo totesinkin. Matkaillessa helposti unohtaa, miten oma toiminta saattaa vaikuttaa paikallisiin luonnon muotoihin. Kesken upean snorklaus-reissun Thaimaan kirkkaissa vesissä mieleen ei välttämättä juolahda ajatus, että tämä viattomalta vaikuttava pikku pulikointi saattaa olla yksi pienistä nyansseista, jotka pitkällä aikavälillä vaikuttavat kyseisen ympäristön olemassaoloon. En minäkään uskoisi, mutta kuten sanonta kuuluu, pienistä puroista kasvaa suuria jokia.

Vuonna 2015 julkaistussa artikkelissa ´Rapid tourism growth and declining coral reefs in Akumal, Mexico´5 tutkitaan kuinka snorklausturismin kasvu paikallisessa kyläyhteisössä on vaikuttanut koralliriuttojen ekosysteemiin. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla vuosien 2011–2014 ajan snorklaamisen vaikutuksia, seuraamalla snorklaajien määrän kasvua sekä ottamalla näytteitä koralliriutoista.  Tutkimuksesta selvisi, että kolmen vuoden aikana snorklaajien määrä alueella on kasvanut kuukausitasolla räjähdysmäisesti, jopa 75 prosenttia. Akumalin kyläyhteisö on hyötynyt taloudellisesti matkailun infrastruktuurin kasvusta, mutta suurella kasvulla on ollut merkittäviä vaikutuksia koralliriuttoihin. Tutkimuksen mukaan kolmen vuoden aikana koralliriutat olivat menettäneet huomattavasti pinta-alaa sekä kärsineet snorklaajien aiheuttamista vahingoista, kuten varomattomuudesta sekä ravinnejätteistä. Nämä ovat muokanneet korallien kalakantaa, yhtenä suurimpina vaikutuksena näkyi kasvisperäisiä eliöitä syövien kalojen huomattava väheneminen.  Kalojen väheneminen aiheutti alueella benttisten levien kasvun nousun ja tämä järkytti korallilauttojen ekosysteemiä huomattavasti.5

Vaikka korallit peittävät vain prosentin kymmenesosan merien pohjasta, niillä elää neljännes maailman kalalajeista. Koralliriuttojen tuhoutuessa tai niiden ekosysteemien järkkyessä katoaa myös monen kalalajin turvapaikka. Koralliriuttojen tuhoutuminen on vain yksi esimerkki monista ekosysteemeistä, jotka muovaantuvat tai katoavat kokonaan osaksi matkailun takia. YK:n Millenium Ecosystem Assessment -projektin mukaan 24:sta tärkeimmästä ekosysteemistä 15 on jo vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Kyseisiä ekosysteemejä ovat juurikin koralliriutat, sademetsät sekä muut ympäristöllisesti herkät alueet2.

A snorkel diver swiming amongst the corals of australias great barrier reef

Kuva: StockArch

Maailmantalous on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosisadan aikana mutta kuitenkaan maapallon kyky tuottaa puhdasta vettä, puutuotteita ja mereneläviä ei ole kasvanut. Ekosysteemit muun muassa puhdistavat vettä, hoitavat pölytyksen sekä pitävät huolta maaperästämme1.  Elämme jo nyt yli varojemme sekä tuhoamme kallis arvoista luontoamme ekosysteemi kerrallaan. Tutkimusten mukaan ennustus maapallon väestön kasvusta vuoteen 2030 mennessä, jolloin 8 miljardin rajapyykin oletetaan rikkoutuvan, saattaa tuoda mukanaan vakavan elintarvike-, vesi-sekä energiapulan6.

EU on jo reagoinut toiminnallaan jo ekosysteemien suojeluun vahvistaen säännöstöjä sekä kerännyt varoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä varten6. Isoa kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä päätöksiä planeettamme kannalta, mutta voimme myös itse vaikuttaa omalla toiminnallamme ekosysteemien säilymiseen. Joka päiväisillä päätöksillämme on suuri vaikutus kokonaiskuvaan ja niin myös matkailullamme. Voimme pohtia matkakohdettamme sekä tapaamme matkailla uudesta näkökulmasta, lähdemmekö sukeltamaan niille harvinaisille sekä uhanalaisille koralliriutoille tai menemmekö katsomaan kun mannerjäät sulavat? Otammeko äkkilähdön Gran Canarian lämpöön talvella vai malttaisimmeko odottaa kesää ja kiertää vaikka vaihteeksi kaunista kotimaatamme sekä tukea samalla sen taloutta ja turismia? Matkustaminen on täynnä valintoja.  En mene väittämään, että mitkään niistä olisivat huonoja, mutta pienellä mietinnällä sekä vaihtoehtoja punnitsemalla saattaa vaikuttaa monen asian säilyvyyteen tällä kauniilla planeetallamme.

 

Iida Järvelin

 

 

Lähteet

1 Brown, L. (2008). Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen. W. Norton & Company. Haettu osoitteesta http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/maailmantalous-tarvitsee-suunnanmuutoksen

2 Ekosysteemit. Haettu osoitteesta http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/ekosysteemit

3 Kalmari, H. & Kelola, K. (2009). Vastuullisen matkailijan käsikirja. Helsinki: Image kustannus.

4Rintamäki, P. (2016). Ekosysteemi. Haettu osoitteesta http://www.monita.fi/ekosysteemi.html

5 Gil, M. A., Renfro, B., Figueroa-Zavala, B., Penié, I. & Dunton, K.H. (2015). Rapid tourism growth and declining coral reefs in Akumal, Mexico. Marine Biology 162(11), 2225-2233. DOI: 10.1007/s00227-015-2748-z

6 Euroopan komissio. (2010). Ekosysteemihyödykkeet ja palvelut. Euroopan unioni. Haettu osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/pubs/pdf/factsheets/Eco-systems%20goods%20and%20Services/Ecosystem_FI.pdf

Kuva: StockArch http://stockarch.com/images/nature/underwater/reef-snorkeler-2415

Kategoria(t): Ympäristötiede | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Miksi opiskella taloutta matkailun osana?

 

Matkailu on Lapin johtavia toimialoja eikä sen merkitystä voi väheksyä. Matkailutulo oli vuonna 2013 632 miljoonaa euroa ja matkailu tuotti 5000 henkilötyövuotta. Osassa Lapin kunnista, esim. a, Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä, matkailu vastasi lähes 50 % yritysten liikevaihdosta1. Voisikin sanoa, että mikäli aikoo työllistyä Lapin alueella, niin matkailun ja sen taloudellisten vaikutustenopiskelusta on varmasti hyötyä.

taloustiede 1

Lähde: House of Lapland, 10 faktaa Lapin matkailusta

 

Tässä blogitekstissäkäsittelemmematkailun taloudellisia vaikutuksia muutamien keskeisten käsitteiden avulla. Avamme tarkemmin käsitteet välittömät ja välilliset vaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset. Näiden käsitteiden avulla pyritään määrittelemään matkailun kokonaisvaikutuksia kunkin alueen taloudelle.

 

Miten matkailualueet hyötyvät matkailusta?

 Aluetaloudellisessa matkailututkimuksessa matkailun välittömät vaikutukset tarkoittavat tuloja, jotka syntyvät, kun matkailijat ostavat palveluita ja tavaroita yrityksiltä2. Välittömät tulot vaikuttavat positiivisesti liikevaihtoon matkailuyrityksissä, sillä kun ihmiset ostavat tavaran tai palvelun, he samalla kasvattavat alueen taloutta. Alueen talouden kasvaessa tarvitaan lisää työvoimaa, joten välittömät vaikutukset vaikuttavat positiivisesti matkailun tarjoamiin työpaikkoihin. Kunta hyötyy myös positiivisesti uusista työpaikoista, sillä sille tulee lisää verotuloja, mikä on hyvin positiivista aluetaloudellisesta näkökulmasta.

 

Miten alueen muut toimijat hyötyvät matkailun kasvusta?

Aluetalouden kasvaessa syntyy lisää työpaikkoja ja kunta vaurastuu. Paikalliset matkailuyritykset saavat toimintansa pyörimään, ja se edellyttää heiltä lisäostoja sekä toiminnan laajentamista. Matkailun välilliset taloudelliset vaikutukset ovat niitä tuloja, jotka syntyvät, kun paikalliset matkailuyritykset tekevät hankintoja muilta yrityksiltä. Esimerkiksi moottorikelkkasafarin jälkeen tulee kulkuneuvot tankata, jolloin safariyritys käyttää jonkun tankkauspalvelua tarjoavan yrityksen palvelua. Näin matkailuyritys laittaa saamansa tulon kiertämään. Samalla alueella syntyy taas lisää tarvetta työpaikoille ja työntekijöille.

Matkailun talousvaikutuksia arvioidessa voidaan puhua myös johdetuista sekä kerrannaisvaikutuksista. Johdetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan sitä, kun matkailun työllistämät ihmiset käyttävät palkkatulonsa erilaisiin hyödykkeisiin ja palveluihin2. Esimerkiksi se, kun hotellin vastaanottovirkailija käy ostamassa vaikkapa ruokaa tai vaatteita saatuaan palkkansa, on osa matkailun johdettuja vaikutuksia. Kun matkailualalta toimeentulonsa saavat ihmiset sitten käyttävät rahansa erilaisiin hyödykkeisiin kohdealueella, syntyy toisinaan myös lisää työpaikkoja, jotka voidaan myöskin lukea matkailun johdetuiksi vaikutuksiksi2. Johdetuilla vaikutuksillakin on siis oma osuutensa matkailualueen taloudelliseen hyvinvointiin, vaikka niiden mittaaminen voikin olla vaikeampaa kuin esimerkiksi välittömien tai välillisten vaikutusten. Siitä huolimatta johdettujakin vaikutuksia olisi hyvä pyrkiä arvioimaan, jotta voitaisiin todella hahmottaa, kuinka laajasti matkailun aluetaloudelliset hyödyt jakautuvat. Matkailun kerrannaisvaikutukset taas koostuvat välillisistä sekä johdetuista talousvaikutuksista. Toisin sanoen ne ovat matkailuyritysten sekä matkailun työllistämien ihmisten tekemiä hankintoja alueella2.

 

Matkailun kokonaisvaikutukset

Matkailun kokonaisvaikutuksia, eli välittömiä, välillisiä ja johdettuja vaikutuksia yhdessä on vaikea arvioida alan monimutkaisuudesta johtuen. On kuitenkin tärkeää, että alan vaikutukset tunnetaan, jotta päätöksentekoa osataan ohjata todellisten taloudellisten vaikutusten mukaan. Siitä syystä matkailun toimijoilta tulisikin löytyä riittävästi tarvittavaa ammattitaitoa viestiä näistä vaikutuksista myös alan ulkopuolelle, esimerkiksi päättäjille ja investoijille.3

Matkailutaloudessa on tärkeää, että tulot jäävät kohdealueelle, eivätkä vuoda sen ulkopuolelle. Usein matkailualueen työntekijät tulevat alueen ulkopuolelta ja käyttävät palkkatulonsakin muualla kuin alueella. On myös yleistä, että raaka-aineet tai palvelut joudutaan hakemaan toisaalta, sillä hyvin usein alue itsessään ei kykene näitä riittävän laajasti tarjoamaan, eli raha virtaa vain ulospäin. Pyrkimyksenä onkin, että mahdollisimman suuri osa matkailijoiden rahoista jäisi alueen sisäpuolelle tukemaan aluetaloutta.

 

Karoliina Kemppe, Hanna Korpua, Viivi Koskinen, Janne Haarma

 

Lähteet:

1 10 faktaa lapin matkailusta. (2016). Haettu osoitteesta http://www.houseoflapland.fi/wp-content/uploads/2016/03/10faktaaLapista2016_a4.pdf

2 Veijola, S. (toim.). (2013). Matkailututkimuksen käsikirja. Porvoo: Bookwell.

3 Kauppila, P. (2011). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia. Haettu osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=d694fe6a-3014-4510-b4c7-2fb313b023c2

Kategoria(t): Taloustiede | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Matkailun avulla arkea pakoon

 

Matkailu on fantasiaa. Se on toiveita, tarpeita, mielikuvituksellisimpienkin ideoiden toteuttamista; jotain uutta ja ihmeellistä, mitä ei voi omilla kotikulmilla kokea. Matkaillessamme voimme olla keitä tahansa ja tehdä mitä tahansa, koska se mitä kohteessa tapahtuu, jää kohteeseen. Ne säännöt, jotka pätevät siellä mistä lähdemme, eivät päde enää tuhansien kilometrien päässä Karibian lämmössä. Matkailu luo eteemme maailman, johon voimme karata, kun lähipiirit alkavat kyllästyttää ja kun kaipaamme elämäämme muutakin kuin vakituisen työpaikan ja viikoittaisen lauantaibrunssin ystävien kanssa.

las vegas 3

Kaikkihan sen tietää: What happens in Vegas stays in Vegas. Kuva CreativeCommons

 

Graham M.S Dann1 on kirjoittanut klassikkotekstin vuonna 1977 siitä, mitkä tekijät motivoivat ihmisiä lähtemään matkalle. Näkökulminaan hän käyttää käsitteitä anomia (anomie) ja egon kasvattaminen (ego-enhancement). Tässä tekstissä keskitymme anomiaan ja sen ilmenemiseen.

Anomia on yleisesti sosiologiassa käytetty käsite, jota ei ainakaan ennen Dannin julkaisua ollut käytetty matkailun piirissä kovin yleisesti. Modernin sosiologian perustajana tunnettu Emile Durkheim käytti käsitettä anomia kuvaamaan tilannetta, jossa vallitseva yhteiskuntajärjestys ei mahdollista yksilön tarpeiden ja toiveiden toteuttamista hyväksyttävin keinoin.

Kreikkalaista alkuperää oleva termi anomia voidaan kääntää normittomuudeksi. Yhteiskunta on tilassa, jossa vallitsevat normit ja hyväksyttävät päämäärät eivät enää vaikuta yksilöihin ja menettävät siten merkityksensä. Koska yhteiskuntajärjestyksen katsotaan rakentuvan tietyille kulttuurillisesti hyväksyttävälle arvoille ja tavoitteille sekä sallituille keinoille niiden saavuttamiseksi, anomia aiheuttaa yksilössä yhteiskunnallista turhautumista, joka pahimmillaan johtaa yhteiskunnasta vieraantumiseen.

Matkaillessa anomia, normittomuus tarkoittaa sitä, että sen yhteisön, josta lähdetään pois, normit eivät päde enää matkakohteessa. Silloin voi tuntea olevansa vapaa ja tehdä mitä huvittaa, ilman vastuuta ja velvollisuuksia ketään tai mitään kohtaan. Anomia tarkoittaa myös yhteiskunnassa vallitsevaa epäjärjestystä, jolloin asetettuja normeja ei enää noudateta. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vallankumoukset, lakot, sotatilat ja taloudellinen epävarmuus1.

Yksi suurimmista syistä, joka saa yksilön matkustamaan on ”arjesta pakeneminen”. Yksilö kokee olonsa normien ja roolien määrittelemäksi omassa elinympäristössään, ja hän kokee tämän ympäristön rajoittavaksi ja jopa ahdistavaksi. Itsensä toteuttaminen arjessa ei välttämättä onnistu, sillä se olisi vastoin yksilölle asetettuja rooleja (kuten perhe, työpaikka ym.) tai yhteisössä vallitsevia normeja ja oletuksia vastaan. Lisäksi ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee läheisyyttä ja toisia ihmisiä. Varsinkin suurissa kaupungeissa yksilö saattaa kokea olonsa eristyneeksi ympärillään olevista ihmisistä, sillä syvien ihmissuhteiden solmiminen suuressa ihmismäärässä voi olla haastavaa. Päinvastoin yksilö saattaa myös tuntea, ettei hän saa rauhaa tai yksityisyyttä arjessaan, mikä on monien pienempien kylien ongelmana. Dannin1 mukaan nämä yhteisöissä ja laajemmissa yhteiskunnissa vallalla olevat normit ja tilanteet ovat usein syitä, joiden takia koetaan tarvetta lähteä matkalle jonnekin kauas pois.

maisema

Kuva: Henna Nevala

 

Ratkaisun tähän ongelmaan voi yksilö löytää matkailusta. Matkakohteessa yksilöt ovat anonyymeja ja he voivat itse päättää, miten he käyttäytyä ja millaisena heidät nähdään. Yksilöt pääsevät toteuttamaan omia fantasioitaan, sillä arjen roolit ja normit eivät enää sido heitä käyttäytymään tietyllä tavalla. Matkalla he voivat esimerkiksi tehdä asioita, joita kotona paheksuttaisiin, tai pukeutua juuri sillä tavoin, kuin he todellisuudessa haluaisivat. Toisin sanoen matkalla he voivat itse päättää, keitä he ovat, ja he pääsevät täyttämään ne tarpeet, joita he eivät voineet täyttää kotioloissa.

 

Henna Nevala, Kirsi Kuusisto ja Kaisu Tuomainen

 

 

P.S. Jos kiinnostuksenne aihetta kohtaan heräsi ja haluatte nähdä erittäin hyvän esimerkin anomiasta, suosittelemme katsomaan Aviciin I could be the one –kappaleen musiikkivideon.

 

Lähteet:

1 Dann, G. (1977). Anomie, ego-enhancement and tourism. Annals of tourism research, 4, 184–194.

Kuvat: CreativeCommons, Henna Nevalan henkilökohtainen arkisto

Kategoria(t): Sosiologia | Avainsanat: , , , | Kommentoi