Matkailualueen elinkaari // 10.6.2016

 

Matkailualueen muutosta voidaan tarkastella monella eri tapaa. Matkailualueiden kehitys on erilaista ja riippuu monista eri tekijöistä. Kestävä kehitys ja vastuullisuus monella eri osa-alueella ovat tärkeässä asemassa, kun suunnitellaan kannattavaa toimintaa matkailualueella.  Matkailualueen kehittymisprosessi onkin monimuotoinen ja kehitys voi osoittautua lopuksi jopa alueen identiteetin tuhoavaksi toiminnaksi. Edessä voi olla alueen kantokyvyn ylittyminen: matkailualuetta ei siis aina suunnitella ja kehitetä onnistuneesti.

Butler2 on kuitenkin luonut toimivan mallin matkailualueen kehityksestä pienestä paikallisten yhteisöstä aina turistien suosimaksi matkailukohteeksi asti. Matkailualueen elinkaarimallina tunnettu malli antaa mahdollisuuden matkailualueen eri kehitysvaiheiden tarkasteluun. Malli koostuu kuudesta eri vaiheesta. 1 Kerrommekin sinulle nyt näistä kaikista eri vaiheista, ja esitämme samalla esimerkkejä matkailukohteista, jotka edustavat elinkaaren eri vaiheita. Malli etenee vaihe vaiheelta ja esittää matkailualueen kehityksen noususta tuhoon.

 

Löytämisvaihe

Elinkaaren ensimmäisessä vaiheessa eli löytämisvaiheessa matkailulla ei ole vaikutusta alueen fyysisiin rakenteisiin, mutta paikalliset saavat siitä jonkin verran hyötyä taloudellisesti. Matkailualueet ovat aluksi paikallisia yhteisöjä, joissa käy vain muutamia reppureissaajia. Nämä matkailijat toimivat paikassa samoin kuin paikalliset. He käyttävät samoja palveluita ja majoittuvat usein jonkun paikallisen luona. 1

Löytämisvaiheessa matkailu on siis alueella erittäin pienimuotoista. Löytämisvaiheessa olevia matkailualueita ovat usein sellaiset paikat, jotka houkuttelevat matkailijoita luonnon tai kulttuurihistoriallisten tekijöidensä vuoksi alueelle. Usein matkailijoita kiinnostaa juuri alueen uniikkius. 2 Esimerkkeinä löytämisvaiheen alueista toimivat muun muassa syrjäiset ja vaikeasti tavoitettavat alueet, kuten Etelä-Amerikan syrjäkylät tai monet arktiset alueet. Kyseisten alueiden koskematon ympäristö vetoaa monesti matkailijoihin. Myös joidenkin Suomen Lapin kaikista etäisimpien ja pienten kylien voidaan ajatella elävän matkailualueen löytämisvaihetta.

 

Sitoutumisvaihe

Matkailijamäärät voivat kuitenkin nousta, kun tietoisuus mielenkiintoisesta matkailualueesta kasvaa matkailijoiden keskuudessa. Sitoutumisvaiheessa paikalliset tarjoavat jo palveluita ja matkailijoita houkutellaan alueelle mainonnan avulla. 1

Matkailijoiden ja paikallisten välinen vuorovaikutus on vielä yleistä tässä vaiheessa2. Alueen ulkopuoliset yritykset eivät ole siis vielä kiinnostuneet tarjoamaan palveluita alueella käyville matkailijoille. Sitoutumisvaiheen alueet ovat hieman kehittyneempiä ja niiden saavutettavuus on löytämisvaiheen matkailualueisiin verrattuna parempi. Tämän vaiheen alueiksi voidaan esimerkiksi laskea useat Thaimaassa sijaitsevat pienet saaret, joilla matkailutoiminta on keskittynyt paikallisten tarjoamiin palveluihin ja joita suurimmat turistivirrat eivät ole vielä tavoittaneet. Niillä paikalliset tarjoavat majoituspalveluita ja ovat myös mahdollisesti kehittäneet muita omia matkailupalveluitaan saarelle matkustaville matkailijoille.

 

Kehittymisvaihe

Kehittymisvaiheessa matkailualue muotoutuu fyysisesti matkailualueen näköiseksi. Tämä tarkoittaa infrastruktuurin paranemista. Joillakin alueilla muutos voi saada aikaan paikallisissa negatiivisia reaktioita. Matkailualueelle tulee myös suurempia yrityksiä, jolloin paikalliset pienyritykset jäävät näiden suurempien yritysten jalkoihin. 1

 Kehittymisvaiheessa alue kokee paljon muutoksia. Paikallisten vuorovaikutus ja päätösvalta alueella vähenevät, ja matkailijoille kehitetään nähtävyyksiä. Matkailijoita siis houkutellaan yritteliäämmin alueelle. Matkailijoiden määrä matkailualueella voikin parhaimmillaan ohittaa paikallisten määrän alueella. Kehittymisvaiheen piirteitä edustaviksi matkailualueiksi sopivat esimerkiksi monet Välimeren matkailijamääriltään nousussa olevat turistikohteet. . Kanariansaaret ja Mallorca ovat muun muassa aikoinaan läpikäyneet kehittymisvaiheen, kun eri matkailutoimijat ovat ymmärtäneet kummankin mahdollisen potentiaalin suosittuna lomakohteena. Kehitys on molempien osalta jatkunut suurempiin mittasuhteisiin. Myös Kuubassa on nähtävissä kehittymisvaiheen piirteitä, kun maan matkustusrajoitteet ovat löystyneet ja siten maan matkailijamäärät ovat nousseet selvästi3.

 

Vakiintumisvaihe

Vakiintumisvaiheessa matkailijamäärien kasvu hidastuu, mutta kokonaismäärä pysyy korkeana. Matkailijamäärät kasvavat edelleen, mutta eivät enää yhtä paljon kuin kehittymisvaiheessa. Matkailusta on tullut alueen pääelinkeino, ja kaikki toimii suurelta osin matkailun pohjalta. Matkailutoiminta alueella on myös alkanut aiheuttamaan vastustusta joidenkin paikallisten asukkaiden keskuudessa. 2

Vakiintumisvaihetta läpikäyviä matkailualueita voidaan jo kutsua aktiivisiksi turistikohteiksi. Matkailualueen talous on jo hyvin riippuvainen matkailusta, ja se näkyy myös matkailualueella. Kanariansaarten Las Palmas ja Turkin Alanya edustavat vakiintumisvaiheen turistikohteita: hotellit ja muut majoituspalvelut sekä monet matkailupalvelut värittävät vahvasti kaupunkien katukuvaa. Matkailu ja matkailijat kuuluvat vahvasti kummankin kaupungin identiteettiin.

 

mantsa
Kuva: Riina Tervo

Tasaantumisvaihe

Tasaantumisvaiheessa alueen kantokyky on saavutettu ja alueen fyysiset ominaisuudet kärsivät. Alkuperäiset ja luonnolliset nähtävyydet on syrjäytetty uusilla ja keinotekoisilla nähtävyyksillä. Niitä on jopa alettu esittämään matkailijoille aitoina, vaikka ne eivät tosiasiassa olekaan. 1 Myös matkailijamäärän huippu on saavutettu alueella. Alue ei ole enää varsinaisesti muodissa matkailijoiden keskuudessa, vaikka sillä onkin edelleen ihmisten mielissä vakiintunut imago. Matkailualue myös eroaa suuresti maantieteellisestä ympäristöstään, jota se vielä joskus edusti. 2

Tasaantumisvaihetta läpikäyville matkailualueille matkustaa siis edelleen todella paljon matkailijoita, mutta alue ei ole enää samalla tavalla suosiossa, kuin se vielä joskus oli. Esimerkiksi Barcelonan puhutaan saavuttaneen rajansa matkailun suhteen: kaupungin identiteetti on katoamassa, ja paikalliset kokevat liian suurista matkailijamääristä koituvan haittaa4. Järkevillä ja kaikki osapuolet huomioon ottavilla päätöksillä matkailualueen turmeltuminen voidaan välttää. Jos päättäjät pyrkivät alueen kantokyvynkin ylittyessä saamaan entistä enemmän matkailijoita alueelle, voivat seuraukset olla haitalliset monella tapaa.

 

Taantumisvaihe

Taantumisvaiheessa matkakohde ei enää kiinnosta matkailijoita ja matkustajamäärät laskevat. Alueen kantokyky on ylittynyt. Matkailupalveluiden tilalle tulee esimerkiksi hoitokoteja. 1 Pahimmassa tapauksessa alueesta voi tulla turistislummi tai se voi menettää täysin matkailullisen vetovoimansa2. Matkailukohdetta voidaan myös yrittää uudistaa kehittämällä matkailijoille uusia houkuttimia. Uudistaminen kuitenkin vaatii toimintatapojen rajuja muutoksia. On myös otettava huomioon, että tarvitaan muutakin matkailun vaikutuksien pitämiseen hallinnassa. 1

Taantumisvaiheen matkailualueita kuvastaa se, että ne ovat jo nähneet parhaat päivänsä. Niiden suosio on selvässä laskussa eivätkä ne enää kiinnosta ihmisiä samalla tavoin kuin vielä joskus. Jollain tasolla Suomessakin monet kotimaan matkailun matkakohteet ovat olleet vielä ennen erittäin suosittuja, mutta menettäneet kiinnostavuutensa ulkomaanmatkailun suosion kasvettua ja mahdollisesti myös sen vuoksi, ettei niitä ole ymmärretty uudistaa. Esimerkiksi Hanko oli vielä ennen toista maailmansotaa erittäin suosittu kotimaisten matkailijoiden rantakohde, mutta menetti suosiotaan kylpylätoimintansa loputtua ja ulkomaanmatkailun helpotuttua.

 

Mitä muuta?

Matkailualueen elinkaari voi olla siis monimuotoinen. Väärillä päätöksillä ja kestämättömällä toiminnalla voi hyvinkin menestyvä matkailualue päätyä menettämään suosionsa erittäin nopeasti. Vastuullinen toiminta, paikallisten ja ympäristön huomiointi sekä monet muut tekijät ovat osana toimintaa, jolla alueen matkailu saadaan pitkäkestoiseksi ja kestäväksi. Pitää kuitenkin muistaa, ettei mallin osoittama kulku ole ehdoton: matkailualueen kehitys ei aina etene väistämättä noususta tuhoon. Mallin hahmottamalla sinäkin pystyt tunnistamaan matkailualueen elinkaaren eri vaiheet ja hyödyntämään sitä tarkastellessasi eri matkakohteita.

 

Santeri Raappana, Julia Lanki

 

Lähteet:

1 Ilola, H. (2015). Matkailualueiden elinkaaret. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja. (s. 43 – 57). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus

2 Butler, R.W. (1980). The concept of a tourist area cycle of evolution: Implications for management of resources. Canadian Geographer, 24, 5-12.

3 Cuba can’t keep up with the US-sparked tourism boom. Haettu osoitteesta http://www.businessinsider.com/r-cuba-scrambles-to-keep-pace-with-us-fueled-tourism-boom-2016-5?r=US&IR=T&IR=T

4 National Barcelona struggles with rising tide of tourists. Haettu osoitteesta http://www.thelocal.es/20150705/barcelona-struggles-with-rising-tide-of-tourists

Kuva: Riina Tervon henkilökohtainen arkisto

3 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s