Lomareissu etelään // 3.7.2019

Kylmä ja synkkä talvi saa Sirpan haaveilemaan lämpöön matkustamisesta, ja haaveilu herättää pohdintaa. Minne Sirpa lähtisi? Mikä hänen budjettinsa olisi? Matkustaisiko hän lentäen vai junalla? Mikä olisi vaihtoehdoista kaikkein kestävin ja täyttäisi hänen arvomaailmansa kriteerit? Sirpan punnitessa eri kohteita hänen mieleensä juolahtavat ystävän tarinat globaalin etelän kohteista. Sirpa muistelee ystävänsä kertoneen kohteista, joissa köyhyys on selkeämmin havaittavissa kuin suosituimmissa matkamaissa.

Sirpa päättää varata matkansa Etelä-Afrikassa sijaitsevaan pieneen kaupunkiin Knysnaan, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta matkakohteelta. Knysnaa tutkiessaan Sirpa vakuuttuu paikallisesta kulttuurista, ja seikkailuhimo herää. Ennen matkansa varsinaista suunnittelua Sirpa pohtii paikallisten hyvinvointia ja mahdollisesti näkyvää köyhyyttä. Hän on skeptinen paikallisten tasa-arvoisuudesta, vaikkakin Etelä-Afrikka on yksi varakkaimmista valtioista Afrikan mantereella.

YMGE
Globaalin etelän eläimiä. Kuva: Saana Törmänen

Matkailun vastuullisuus ei ole aiemmin kiinnittänyt Sirpan huomiota, mutta lentomatkailun vaikutusten ja ilmastonmuutoksen medianäkyvyyden kasvaessa hän ryhtyy selvittämään, mitä on vastuullinen matkailu. ”Vastuullinen matkailu (responsible tourism) edellyttää matkailutoimintaan osallistuvien sidosryhmien vastuullisuutta”1. García-Rosell1 kertoo matkailun viisiasteisesta vastuullisuudesta, joka jakaantuu taloudelliseen, poliittiseen, ekologiseen, sosiaaliseen sekä kulttuuriseen vastuullisuuteen. Miten Sirpa voisi itse toimia vastuullisesti matkaillessaan? Asioita selvittäessään verkosta hän löysi runsaasti tietoa Reilun Matkailun Yhdistyksen sivuilta hänen kohdettaan koskettavasta YMGE-hankkeesta.

Sirpa oppii Reilun Matkailun Yhdistyksen sivuilta hankkeen edistävän yhdenvertaisempaa matkailua globaalin etelän (YMGE) kohteissa. Globaalin etelän käsite on luotu poistamaan entisten käsitteiden luomia negatiivisia mielikuvia eriarvoisuudesta “kehittyneen” ja “kehitettävän” sekä “vauraamman pohjoisen” ja “köyhän etelän” väliltä. Globaalia etelää tarkoittavat vanhanaikaiset käsitteet, kuten kehitysmaa ja kolmas maailma, sisältävät oitis valtavasti mielikuvia, jotka eivät välttämättä osu oikeaan. Vanhat käsitteet eivät myöskään huomioi, miten esimerkiksi teollistumisen ja modernisoitumisen myötä bruttokansantuote on vaurastuttanut merkittävästi jotain vanhaa “kehitysmaata”, kuten Kiinaa. Täten voidaan päätellä käsitteen “kehitysmaa” olevan ristiriitainen, yksiulotteinen ja vanhanaikainen.2 Globaali etelä -käsitteellä tarkoitetaan maita, jotka sijaitsevat eteläisellä pallon puoliskolla ja jotka ovat jääneet niin sanotusti kehityksessä jälkeen, jolloin ne usein tuomitaan kehitysmaiksi.

Sirpa kokee hankkeen hyvin tärkeäksi mutta jää silti pohtimaan, kuinka itse voi vaikuttaa matkakohteessaan vähävaraisten paikallisten hyvinvointiin. Hänen pohtiessaan muun muassa majoitusvaihtoehtoja hän valitsee mieluiten hotellin, joka on paikallisten yrittäjien omistama ja jossa toimitaan vastuullisesti niin eettisesti kuin ekologisesti. Hän myös aikoo matkallaan suosia paikallisia yrityksiä eikä suuria kansainvälisiä.

Sirpa myös pohtii omaa käyttäytymistään kohteessa. Sirpa tiedostaa esimerkiksi lasten hyvinvoinnin olevan hänelle tärkeää, sillä hän on lastentarhaopettaja. Sirpa myös kokee olevansa erittäin herkkä ja omaavansa suuren sydämen, minkä vuoksi hänen reaktionsa lasten huonovointisuuteen saattavat näkyä hyvinkin helposti. Sirpan on keskityttävä lomallaan hallitsemaan tunteitaan, jotteivat paikalliset säikähdä hänen reaktioitaan, jotka saattavat olla hyvinkin voimakkaat. Sirpa saattaa esimerkiksi tuntea syyllisyyttä matkaillessaan ja nähdessään paikallisten, varsinkin lasten, voivan huonosti. (Lisää matkailun moraalisista ongelmista voit lukea aiemmin julkaistusta blogikirjoituksestamme täältä.)

Vastuullisen majoitusvaihtoehdon valittuaan Sirpa pohtii, miten jokainen voisi toimia vastuullisesti jo matkaa suunnitellessaan jättäen paikallisille maksimaalisen positiivisen hyödyn. Sirpa toteaa Reilun Matkailun Yhdistyksen sivuilta löytyneiden reilun matkailijan ohjeiden opettavan hänelle paljon vastuullisuudesta matkustaessa. Ennen kaikkea ohjeet auttavat Sirpaa oivaltamaan, kuinka siirtää arkielämän arvomaailma mukaan matkalaukkuun. (Lisää matkailusta kehittyvissä maissa voit lukea aiemmin julkaistusta blogikirjoituksestamme täältä.)

Saana Törmänen

 

Lähteet

1 García-Rosell, J-C. (2017). Vastuullinen matkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 229–234). Rovaniemi: Lapland University Press.
2 Koponen, J., Lanki, J. & Kervinen, A. (2007). Kehitysmaatutkimus. Helsinki: Yliopistokustannus University Press Finland.

1 Comments

Jätä kommentti