Miksi köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat? // 9.5.2018

Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sellaista valtiota, jonka kansalaisilla on korkea elintaso ja oikeus sosiaaliturvaan. Hyvinvointivaltion piirteitä ovat myös korkea bruttokansantuote sekä hyvä työllisyystilanne.¹ Kehittyville maille ominaista taas on matala bruttokansantuote, ei oikeutta sosiaaliturvaan ja hyvinvointivaltioita lyhyempi elinajanodote. Lisäksi valtaosa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.²

 

Uuden presidentin juhlintaa Gambiassa 2016 
Kuva: Sabina Holstein

 

Jo vuodesta 1945 asti köyhyyttä on pyritty vähentämään maailmalaajuisesti. Esimerkiksi YK:n virallisella kehitysavulla ODA:lla (Official Development Assistance) on rahoitettu kehittyviä maita yli 135 biljoonalla dollarilla³. Suurista avustuksista huolimatta köyhyyttä ei ole saatu kitkettyä. Esimerkiksi matkailun parissa  on yleistynyt ilmiö, jossa vauraat länsimaalaiset lähtevät ”parantamaan” maailmaa matkustamalla kehittyviin maihin ja osallistumalla slummikierroksille selvittämättä, mihin rahat todellisuudessa valuvat. Jo vuodesta 1978 lähtien on huomattu tarve huomioida paikallisia ja parantaa heidän olojaan turismin avulla.⁴ Kehitysmaamatkailu onkin eettisesti vaikea kysymys. Kuka määrittää, onko oikein mennä katsomaan joidenkin paikallisten arkielämää, joka vaikuttaa meidän länsimaalaisten mielestä hyvinkin kurjalta? Onko slummimatkailu vain oman egon pönkittämistä, vai hyötyykö siitä joku?

Vastuullisesti toteutettu matkailu hyödyttää kuitenkin suureksi osaksi paikallisten oloja ja lievittää äärimmäistä köyhyyttä tuomillaan tuloilla⁵. ODA:n esimerkki kuitenkin osoittaa, että monet järjestöt epäonnistuvat avustustöissä huonon organisoinnin ja korruption vuoksi. Maailmanpankki auttaa lainaamalla rahaa kehittyviin maihin, jotta ne voisivat parantaa elinolojaan, mutta avulla on omat ehtonsa, minkä perimmäisenä tarkoituksena on Maailmanpankin oma hyötyminen. Maailmanpankki näkee köyhyyden ja kehittyvät maat uhkina, joten sen myöntämät lainat on tarkoitettu pitämään köyhät omissa oloissaan, jotta he eivät tulisi sekoittamaan kehittyneitä yhteiskuntia omilla ongelmillaan.⁶ Näin ollen kehittyviin maihin kohdistuvat avustukset ja matkailijoiden tuomat tulot ovat aina vaarassa joutua korruption hyväksikäytön kohteeksi tai ne voivat päätyä vain pienen eliitin käytettäviksi. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa edelleen esiintyy runsaasti rotusortoa ja vauraat valkoiset dominoivat rahamarkkinoilla.

 

Sabina Holstein ja Julia Linnus

 

Lähteet
1. Hyvinvointivaltio. Haettu 25.4.2018 osoitteesta https://www.laki24.fi/hyvinvointivaltio/
2. Mikä on kehittyvä maa? 25.4.2018 osoitteesta https://peda.net/hankkeet/kam/tarinat/mokm
3. Kehitysapu. (2016). Haettu 15.04.2018 osoitteesta http://yk.fi/node/252
4. Höckert, E. (2015). Ethics of hospitality. Participatory tourism encounters in Northern highlands of Nicaragua. Rovaniemi: Lapland university press.
5. Hall, C. M. (2007). Pro-poor tourism: Who benefits? Perspectives on tourism and poverty reduction. Clevedon: Channel View.
6. Reid, J. (2017). Introduction to International relations -kurssi, Politiikkatieteiden ja sosiologian perusopinnot, 10.10.–7.11.2017. Lapin yliopisto.