“Matkailutyön maine alipalkattuna naisten palvelutyönä hämärtää sen keskeisyyttä nykyajan kuvastimena “1. Matkailutyötä on kiinnostavaa pohtia sukupuolen näkökulmasta. Miksi ala houkuttelee naisia ja ohjaa heitä tiettyihin työtehtäviin? Millaisia ennakkoluuloja sukupuoli luo asiakkaille sekä vaikuttaako sukupuoli esimerkiksi ammattitaidon uskottavuuteen? Pohdimme muun muassa näitä asioita tekstissämme.
Matkailualan yrityksen historia muodostaa toimintakulttuurin, joka vaikuttaa yrityksessä monin eri tavoin. Toimintakulttuuri muodostuu muun muassa toimintaohjeista ja strategioista. Kuitenkin huomattavan paljon toimintakulttuuriin vaikuttavat epäviralliset kirjoittamattomat säännöt ja tiedostamattomat käytänteet, jotka ohjaavat yritysten työntekijöitä sekä koko matkailualaa. Näitä vakiintuneita käytäntöjä ja toimintakulttuureita voi olla haastavaa muuttaa ilman asiantuntevaa ja ammattitaitoista johtajuutta. Organisaation suhtautuminen esimerkiksi sukupuolirooleihin voi muuttua vasta vuosien kuluessa.2
Sosiologien Veijola ja Jokinen3 mukaan työn nykyinen yhteiskunnallinen järjestys, Hostessing Society, tarkoittaa emännöimistä tai piikomista. He väittävät, että sukupuoli on kulttuurillisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten merkitysten kannalta ennemminkin toistuva kuin annettu biologinen ominaisuus. Etenkin matkailualoilla arvostetaan vieraanvaraisuutta, huolehtimista, sosiaalisia taitoja ja viihdytystaitoja. Nämä taidot ovat ns. “naistaitoja”. Ne kuitenkin luokitellaan taidoiksi vain miehillä, kun taas naisille niiden katsotaan olevan luontaisia taipumuksia.
Omien kokemustemme mukaan safarioppaana toimiminen naisena voi olla haastavampaa kuin miehenä. On kokemuksia siitä, kuinka naisoppaan pitää vakuutella asiakkailleen oma pätevyytensä kelkkaoppaana. Miehenä samanlaista uskottavuutta ei tarvitse rakentaa, vaan ammattitaidon ajatellaan olevan luontainen ominaisuus sukupuolen mukana. Asiakkaiden tullessa eri kulttuureista voivat heidän näkemyksensä olla eriävät sukupuolirooleista.
Ajankohtaista tutkimustietoa matkailualan sukupuolirooleista tarvitaan, jotta matkailuala voi kehittyä tasavertaisemmaksi työpaikaksi työntekijöille. Tulevaisuudessa matkailututkimuksessa voitaisiin tutkia ja etsiä ratkaisuja siihen, miten johtajuudella eriarvoistavia sukupuolirooleja voitaisiin ehkäistä esimerkiksi matkailualan rekrytointitilanteissa.
Mielestämme jokaisen matkailualan työntekijän on syytä pohtia omaa rooliaan siinä, miten matkailuala saataisiin tasavertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi työpaikaksi kaikissa työtehtävissä. Matkailualan toimintakulttuureissa kestävän kehityksen ja eettisyyden merkitys kasvaa jatkuvasti. Johtamiselta se edellyttää jatkuvaa uudistumista sekä konkreettisia toimia eettisyyden ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kestävän toimintakulttuurin muodostaa muun muassa salliva ja turvallinen suhtautuminen alan työntekijöihin. Johtajuudella ja esimiehillä on suuri vastuu siitä, millaisia toimintakulttuureita alalle luodaan ja toteuttavatko eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet.
Emilia Vierjoki ja Lotta Laukkanen
Lähteet
1 Turismi työnä -projektin väliaikaistulokset vuodelle 2010. Haettu 12.3.2019 osoitteesta http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Tutkimus/Matkailualan-tutkimus/Tourism-As-Work—Turismi-tyona-(1)/Tourism-As-Work—Turismi-tyona/Tulokset
2 Koppatz, A. & Ruolanto, M. (2017). Matkailun johtaminen. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailutukimuksen avainkäsitteet (s. 158–163). Rovaniemi: Lapland University Press.
3 Veijola, S. & Jokinen, E. (2008). Towards a hostessing society? Mobile arrangements of gender and labour. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 16(3), 166–181. doi-org.ezproxy.ulapland.fi/10.1080/08038740802279901
Matkailevat tutkijat 
1 Comment