Matkapalveluyhdistelmälain soveltaminen jakamistalouteen // 23.5.2022

Matkailijan oikeudet vaihtelevat riippuen siitä, onko hän omatoimimatkalla vai valmismatkalla, sekä millä välineellä hän matkustaa1. Omatoimimatkalla suurin osa vastuusta on matkailijalla itsellään, mutta valmismatkalla matkapalveluyhdistelmälaki turvaa matkailijan oikeuksia laajasti.   

Muista matkatyypeistä poiketen valmismatkoista on oma lainsäädäntönsä, joka näkyy matkapalveluyhdistelmälain muodossa. Alun perin lain taustalla on ollut EU:n matkapakettidirektiivi, jonka avulla on pyritty turvaamaan kuluttajien oikeuksia matkustajina. Samalla on pyritty saamaan kaikki eurooppalaiset kuluttajat yhdenvertaisiksi samalle viivalle valmismatkojen ostajina.2

Yksinkertaisimmillaan matkapalveluyhdistelmä muodostuu kuljetuksesta ja majoituksesta. Kuva: Kiira Sihvola

Vanha vuonna 1994 säädetty valmismatkalaki korvattiin uudella lailla matkailupalveluyhdistelmistä vuonna 2018. Uuden lain myötä valmismatkasta tuli matkapaketti ja sen käsite laajeni koskemaan matkanjärjestäjän etukäteen tai matkustajan pyynnöstä kokoamien pakettien lisäksi myös esimerkiksi sellaisia matkapalveluyhdistelmiä, jotka matkustaja itse kokoaa elinkeinonharjoittajan verkkosivujen kautta tekemällä erilliset sopimukset eri palveluntarjoajien kanssa.3

Aluehallintovirasto valvoo matkapaketteja ja matkapalveluyhdistelmiä tarjoavien yritysten ja toimijoiden liiketoiminnan laatua. Se myös seuraa, että kyseiset yritykset ovat rekisteröityneet Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään vakuusrekisteriin. Näitä yrityksiä voidaan pitää kuluttajan kannalta taloudellisesti turvallisina.4 Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kehittänyt myös Matkapakettiapuri-työkalun, jonka avulla esimerkiksi Airbnb-toimintaa harjoittava henkilö voi tarkistaa, muodostuuko myytävistä matkailutuotteista matkapaketti tai yhdistetty matkajärjestely5.

Muun muassa moottorikelkkasafari voi olla osa matkapalveluyhdistelmää Lapissa. Kuva: Salla Airaksinen

Jakamistalous on uusi ilmiö, joka on nostanut myös oikeudelliset kysymykset esiin. Jakamistalouden tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin vajaakäytössä olevia resursseja ja tätä kautta tehdä taloudellista tuottoa.  Jakamistalous tapahtuu yleensä yhteisöalustalla ihmisten välisenä vuorovaikutuksena.6 Lainsäädännön soveltaminen jakamistalouteen on tuottanut ongelmia koko oikeuden kenttää koskevissa asioissa7. Airbnb-toiminta on tästä hyvä esimerkki. Oikeustieteilijöiden on hankala määritellä Airbnb-toimintaa koskevaa sääntelyä, sillä uusien oikeudellisten suhteiden arvioiminen nykylainsäädännön varassa on haastavaa. Airbnb-toiminnassa esimerkiksi rajanveto yksityishenkilön ja yrittäjän välille tuottaa haasteita. Sääntelyyn vaikuttaa myös merkittävästi se, onko Airbnb-alustan kautta tapahtuvassa toiminnassa kyse majoitus- vai vuokraustoiminnasta.8

Airbnb tarjoaa nykypäivänä majoituksen lisäksi elämyksiä, joita voi tarjota jokin yritys tai yksityishenkilö. Joissakin tapauksissa matkailija ostaa samalta alustalta sekä majoituksen että muita matkailupalveluita, jolloin ne muodostavat joissakin tapauksissa matkapalveluyhdistelmän. Tämä herättää eriäviä mielipiteitä siitä, tulisiko myös Airbnb-toiminnan kuulua matkapalveluyhdistelmälain alaisuuteen. Oikeustieteilijä Jenna Päläksen mukaan palveluiden tarjoajien tulisi kiinnittää huomiota toisten palveluiden mainostamiseen. Jos palveluntarjoaja suosittelee toista matkapalvelua esimerkiksi varauslinkkiä mainostamalla, voi palveluista muodostua yhdistetty matkajärjestely tai matkapaketti. Palveluja markkinoivan tulisi selvittää laista tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston Matkapakettiapuri-työkalun avulla, pidetäänkö häntä matkanjärjestäjänä, yhdistetyn matkajärjestelyn edesauttavana elinkeinonharjoittajana tai matkanvälittäjänä, ja mitä velvollisuuksia siitä seuraa. Mahdollisia velvollisuuksia voi olla esimerkiksi laissa erikseen säädetty tiedonantovelvollisuus. Lisäksi Suomessa toimivalla matkanjärjestäjällä ja yhdistetyn matkajärjestelyn edesauttavalla elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus rekisteröityä ja asettaa vakuus maksukyvyttömyystilanteita varten sekä tehdä ilmoitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.5 (Lisää jakamistaloudesta voit lukea blogistamme täältä.)

Kiira Sihvola ja Salla Airaksinen

Lähteet

1 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2014). Matkamessuilla muistutetaan matkailijan oikeuksista. Haettu 27.5.2021 osoitteesta https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2014/matkamessuilla-muistutetaan-matkailijan-oikeuksista/

2 Virtanen, P. (2012). Valmismatkalaki – pakettimatkan perusvaatimukset. Teoksessa M. Lohiniva-Kerkelä (toim.), Matkailuoikeus (s. 23–65). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

3 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2018). Uusi matkapakettilaki 2018. Haettu 27.5.2021 osoitteesta https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Matkustaminen-ja-matkan-jarjestaminen/ohjeet-matkapalveluyhdistelmien-tarjoajille/uusi-matkapakettilaki-2018/#velvoitteet

4 Aluehallintovirasto (2019). Matkapalveluyhdistelmiä tarjoavien toimijoiden rekisteröitymisen valvonta. Haettu 2.4.2020 osoitteesta https://www.avi.fi/web/avi/matkapaketit

5 Päläs, J. (2020). Vertaismajoitustoiminnan säädösympäristö: Selvitys vertaismajoitusta ja lyhytaikaista vuokrausta koskevasta keskeisestä sääntelystä: Vertaismajoitus, haasteet ja mahdollisuudet majoitustoiminnassa –hanke. Rovaniemi: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI).

6 Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, M. (2017). Käsitelista – jakamistalouden ABC. Teoksessa M. Harmaala, T. Toivola, M. Faehnle, P. Manninen, P. Mäenpää & M. Nylund. Jakamistalous (s. 15–17). Helsinki: Alma Talent.

7 Rosin, A., Vuorinen, J., Koskinen, S. & Urho, M. (2019). Jakamistalous muokkaa markkinointia mutta myös oikeutta. Teoksessa J. Päläs & K. Määttä (toim.), Jakamistalousjuridiikan käsikirja (s.19–26). Helsinki: Alma Talent.

8 Manninen, P. (2017). Verotus jakamistalouden haasteena. Teoksessa M. Harmaala, T. Toivola, M. Faehnle, P. Manninen, P. Mäenpää & M. Nylund. Jakamistalous (s. 105–129). Helsinki: Alma Talent.

Jätä kommentti