Kehitysmaatutkimus – miksi tutkitaan ja miten tutkimus liittyy matkailuun? // 25.6.2019

Kehitysmaatutkimus ja matkailututkimus voivat toimia yhdessä oivana työkaluna matkailuelinkeinon kehittämisessä globaalin etelän maissa ja luoda tutkimuksien kautta matkailijoille keinoja ymmärtää syvemmin valittua matkakohdetta. Kehitysmaa- ja matkailututkimus poikkitieteellisesti luovat hyvin mielenkiintoisia kysymyksiä ja uudenlaisen lähtökohdan tutkia matkailua ja sen vaikutuksia globaalin etelän kohteissa.

Mitä tarkoitetaan globaalilla etelällä?

Globaali etelä -käsite on luotu poistamaan entisten termien luomia negatiivisia mielikuvia ”kehittyneen” ja ”kehitettävän” sekä ”vauraamman pohjoisen” ja ”köyhän etelän” väliltä. Kehitysmaa ja kolmas maailma kantavat vanhanaikaisia ja stereotyyppisiä mielikuvia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Globaali etelä neutralisoi ”kehitysmaan” negatiivista kaikua ja haastaa vanhojen käsitteiden ristiriitaa, jotka epäonnistuvat huomioimaan valtioiden teollistumisen myötä tapahtuneen bruttokansantuotteen kasvun vaikutusta ja sen merkitystä valtioiden modernisoitumisprosessissa.

Kehitysmaatutkimus tutkii ja kuvaa muun muassa globaaliin eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten ilmiön syntymistä, kehittymistä ja ilmentymistä. Tutkimus myös pohtii eriarvoisuuden merkitystä ihmisille, ja mitä ongelmalliselle asetelmalle voidaan tehdä.1 Kehitysmaatutkimuksessa tutkimuskohde on nimensä mukainen, tosin kielimuotoaan muuttaen: kehitysmaat, kolmas maailma, bruttokansantuotoltaan köyhät maat tai nykyään yleisemmin käytetty globaali etelä.

Kehitysmaatutkimuksessa syntyy yhteiskunnallisia ilmiöitä tarkastelevia kysymyksiä, joita voidaan soveltaa matkailun maailmaan. Miten matkailijan on sopiva käyttäytyä kohteessa, jossa paikalliset ovat esimerkiksi kokeneet asioita, joita matkailija ei pysty heijastamaan omaan arkeensa? Miten kohdata äärimmäistä köyhyyttä ja pysyä vierailijan roolissa, eikä tahattomasti tunkeutua paikalliskulttuuriin äärimmäistapauksessa jopa ”pelastajana”?

Ymmärtämällä globaalin etelän matkakohteiden yhteiskuntarakenteita ja niiden syy-seuraussuhteita, jotka juontavat juurensa kohteiden historiaan, kulttuuriin ja politiikkaan, voidaan luoda pohjaa kestäville kulttuurien kohtaamisille. Syy-seuraussuhteita kunnioittavasta näkökulmasta tarkastelemalla voivat matkailijat ja tutkijat lähestyä kohteita kestävästi.

kehitysmaatutkimus 1 Saana Törmänen
Kehitysmaatutkimuksen avulla matkailua voidaan kehittää kestävästi. Kuva: Saana Törmänen

Miten kehitysmaa- ja matkailututkimus yhdistetään käytännössä?

Kehitysmaatutkimus on tärkeä ja olennainen osa matkailua tutkittaessa, sillä tutkimuksen kautta osataan kysyä, tarkastella, kyseenalaistaa ja tiedon pohjalta kehittää uudenlaisia keinoja kestävämmän globaalin etelän matkailun tulevaisuutta varten. Matkailututkimus puolestaan voi tarjota kehitysmaatutkimukselle näkökulmia globaalin etelän matkailukysymyksiin, kuten miten kehittää kestävästi matkailukohteita ja yhteensovittaa ympäristö ja uudenlainen matkailuinfrastruktuuri.

Kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka minimoi haitat ja maksimoi hyödyt paikallisyhteisölle2. Kehitysmaatutkimuksen näkökulma yhdessä matkailututkimuksen kanssa avaa uusia keinoja edistää kestävää matkailua esimerkiksi uusissa globaaliin etelään avautuvissa matkakohteissa. Tutkimusalueet yhdessä poikivat myös matkailijoille hyödyllisiä käytännön vinkkejä, miten ymmärtää kohteen historiaa, kulttuuria sekä yhteiskuntarakenteita paikallisten perspektiivistä. Matkailija voi täten pysähtyä pohtimaan eettisiä kysymyksiä: miten käyttäytyä kohteessa, mitä sopii valokuvata sekä miten jättää mahdollisimman positiivinen jalanjälki matkastaan paikallisyhteisölle?

Miksi tutkimusalueet ovat niin tärkeitä toisilleen?

Matkailun kasvu oli vuonna 2018 kaikkein kiihkeintä Afrikan mantereella matkailun painottuessa etenkin Pohjois-Afrikan maihin, kuten Tunisiaan ja Marokkoon. Kokonaisuudessaan matkailu kasvoi Afrikassa yhdeksän prosenttia, kun Euroopan matkailu kasvoi kahdeksan prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa viisi prosenttia, Aasiassa ja Tyynen Meren maissa kuusi prosenttia ja Lähi-Idässä viisi prosenttia. Vaikka prosentuaalinen kasvu oli kaikkein merkittävin Afrikan mantereella, on syytä huomioida matkailijamäärien olevan silti suurempia Euroopassa.3

Matkailutrendit viittaavat matkailun vilkastuneen merkittävästi globaalin etelän maissa, ja trendi vaikuttaisi jatkuvan tulevaisuudessa. Kohteiden turvallisuus on parantunut levottomuuksien rauhoittuessa, ja tämä näkyy matkailun vilkastumisena. Tutkimusalueiden yhteistyö ja rooli tiedon tuottajina ovat merkittävämpiä kuin koskaan, jotta uusia ja vanhoja kohteita ymmärretään ja osataan kehittää kestävästi.

Eleonora Alariesto

Lähteet

1 Koponen, J., Lanki, J. & Kervinen, A. (2007). Kehitysmaatutkimus: Johdatus perusteisiin. Helsinki: Gaudeamus.

2 Garciá-Rosell, J. C. (2017). Vastuullinen matkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 230–234). Rovaniemi: Lapland University Press.

3 UNWTO (2018). Tourism highlights 2018. Haettu 10.4.2019 osoitteesta http://marketintelligence.unwto.org/publication/unwto-tourism-highlights-2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s