Työn imun tutkiminen on matkailualan tulevaisuudessa välttämätöntä. Motivoituneiden työntekijöiden alalle hakeutumisen ja alalla pysymisen ehtona on työhyvinvointi, jossa työn imulla on merkittävä rooli.
Tällä hetkellä matkailuala on haasteellisessa tilanteessa koronaviruspandemian takia. Ihmiset eivät saa tai halua matkustaa, minkä takia matkailualan yritykset ovat pulassa ja monet ihmiset menettäneet työnsä väliaikaisesti tai pysyvästi. Ei voida tietää, miten tilanne tulee kehittymään matkailualalla ja kuinka kauaskantoisia ovat sen seuraukset. Kysymys, jota itse pohdin useaan kertaan pro gradu- tutkielmani loppuvaiheessa on, miten työn imun tutkiminen matkailutyössä sopii tämänhetkiseen tilanteeseen. Onhan tutkimukseni aiheena työn imun rakentuminen ja merkitykset matkailutyössä.
Itse uskon kuitenkin, että tilanteen muuttuessa ehkäpä “uuteen normaaliin” on matkailualan työntekijöiden työn imun tutkiminen entistä tärkeämpää, jotta saamme matkailualalle motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä, uskoen siihen, että matkailijamäärät palaavat ainakin jossain määrissä samoihin lukemiin kuin ennen koronapandemiaa.
Työ, joka vie mennessään
Mitä sitten on työn imu, ja miksi sitä tulisi tutkia? Omassa pro gradu -tutkielmassani TÄLLÄ TYÖLLÄ EI KYLLÄ RIKASTUMAAN PÄÄSE; MOTIIVIT ALALLE LÖYTYVÄT AIVAN JOSTAIN MUUALTA” TYÖN IMUN MERKITYS MATKAILUTYÖSSÄ – sisällönanalyysi matkailualan työntekijöiden internet-kirjoituksista tutkin työn imun rakentumista ja merkityksiä matkailutyötä käsittelevistä internetin keskustelupalstojen keskusteluista. Michael P. Leiterin ja Arnold B. Bakkerin mukaan työn imu on positiivinen, antoisa, motivationaalinen osa työhyvinvointia. Työn imussa olevat työntekijät haluavat onnistua työssään ja ovat sitoutuneita työn tavoitteisiin haastavissakin tehtävissä.1 Käytännössä työn imu tarkoittaa siis tunnetta, että työ ikään kuin vie mennessään ja työntekijä on motivoitunut tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla haastavissakin tilanteissa.
Schaufeli, Salanova, Gonzalez-Roma ja Bakker2 ovat määritelleet työn imun pysyväksi, myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, jota luonnehtii tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Nämä kolme työn imua luonnehtivaa ulottuvuutta ovat nykytutkimuksessa yleisesti käytettyjä kuvaamaan ilmiötä3. Omassa tutkimuksessani tutkin työn imun esiintymistä juuri tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kautta.
Aiheeksi työn imun tutkiminen valikoitui siitä syystä, että olen itse pohtinut paljon, mitkä asiat motivoivat matkailualan työntekijöitä – onhan työ usein henkisesti ja fyysisesti raskasta sekä matalapalkkaista palvelutyötä, monesti aiemmassa tutkimuksessa kuvattua “uutta työtä”. Lukuisat keskustelut aiheesta alalla työskentelevien ihmisten kanssa saivat minut kiinnostumaan aiheesta. Tutkin työn imua juurikin uuden työn kontekstissa yhdistäen uuden työn ja työn imun teorioita.
Suomessa työn imun tutkimusta on tehty jonkin verran, mutta ei juurikaan matkailualalta. Muuta tutkimusta löytyy eri aloilta. Esimerkiksi Hakanen3, joka on Suomessa työn imun tutkimuksen avainhenkilö, on tutkinut muun muassa hammaslääkärien ja –hoitajien työn imua. Työn imusta matkailualan työntekijöillä on tehty kansainvälisesti jonkin verran tutkimusta. Pro gradu- tutkielmansa matkailutyöntekijöiden työn imusta ovat kirjoittaneet ainakin Kanerva4 ja Äijälä5. Omalla tutkielmallani toivon herättäväni kiinnostusta aiheen tutkimiseen laajemmin Suomessa matkailualalla, koska uskon aiheen tärkeyden vain nousevan tulevaisuudessa.
Työn imusta työhyvinvointia
Tutkimustuloksieni perusteella työn imulla on matkailualan työntekijöille työhyvinvointia lisäävä merkitys. Niissä internetkeskustelupalstojen kirjoituksissa, joissa ilmeni työn imun piirteitä, rakentui merkitys työn imusta viihtyvyyttä ja työhyvinvointia edistävänä asiana. Työn imu lisää työhyvinvointia esimerkiksi siten, että uppoutunut työntekijä voi paneutuessaan kokea työstään enemmän nautintoa. Ylpeys omasta osaamisesta haastavassa työssä luo omistautumista, mikä synnyttää työn imua. Työn imua kokeva työntekijä on valmiimpi ponnistelemaan vastoinkäymisten edessä.
Tutkielmassani löysin myös viitteitä asioihin, jotka lisäävät työn imua matkailualan työssä. Näitä olivat työkaverit, oikeudenmukaisuus työympäristössä sekä turvallisuus. Uuden työn kontekstissa työn imu liittyy tutkimustulosteni mukaan vahvasti työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Keskustelussa toistui todella useasti lause ”työ ei sovi kaikille”. Osittain työn imua uudessa työssä mahdollistavat siis työntekijän omat sisäiset ominaisuudet, osittain työympäristön ominaisuudet. Matkailutyöntekijöiden työn imua kannattaakin tutkia tarkemmin, jotta voidaan selvittää työn imua mahdollistavia tekijöitä. Näin voitaisiin tunnistaa tapoja, joilla yritykset ja muut organisaatiot voisivat panostaa työn imua synnyttäviin tekijöihin työpaikoilla.
Miksi tulisi lisätä matkailualan työntekijöiden työn imua? Työn imulla on suuri merkitys työtekijöiden hyvinvoinnin lisääjänä. Työhyvinvointiin onkin tärkeä kiinnittää huomiota monen asian takia. Yksi niistä on se, että työhyvinvoinnilla on yhteys työntekijän ja näin ollen työorganisaation tuottavuuteen. Työn alati muuttuvassa maailmassa työhyvinvoinnilla on tärkeä merkitys siis yrityksen tai muun organisaation kilpailukyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen voisi toimia myös kannustimena matkailualan yrityksille saada motivoitunutta työvoimaa. Koronapandemian aiheuttamien ongelmien takia tämä voi olla alalle yksi haaste sitten, kun matkailijamäärät taas lähtevät kasvuun.
Omien tutkimustulosteni ja edellä mainittujen asioiden takia uskon, että olisi tärkeää jatkaa työn imun tutkimista osana matkailualan tutkimusta. Tutkimuksen avulla voimme parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin lisäämisellä on merkittävä rooli alan yritysten ja kilpailukyvyn uudelleenrakentamisessa. Se on elinehto, jotta saamme alalla tulevaisuudessakin motivoitunutta työvoimaa. (Lisää matkailutyöntekijöistä ja matkailutyöstä voit lukea blogistamme täältä.)
Satu Lohiniva
Lähteet
1 Leiter, M. P. & Bakker, A. B. (2010). Work engagement: Introduction. Teoksessa A. Bakker & M. Leiter (toim.), Work engagement: A handbook of essential theory and research (s. 1-9). East Sussex: Psychology Press.
2 Schaufeli, W., Salanova, M., Gonzalez-Roma, V. & Bakker, A. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. The Journal of Happiness Studies, 3, 71–92. https://doi.org/10.1023/A:1015630930326
3 Hakanen, J. (2017). Työn imu – energiaa ja innostusta työstä. Teoksessa K. Salmela-Aro & J. Nurmi (toim.), Mikä meitä liikuttaa: Motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Haettu 1.5.2020 osoitteesta: https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-796-6
4 Kanerva, K. (2013). Hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden työn imu – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteen laitos, Yleis- ja aikuiskasvatustieteet.
5 Äijälä, S. (2014). “Siis oikeesti mä en missään nimessä haluais tehdä mitään muuta työtä kun tätä työtä” Finnair Oyj:n lentoemäntien kokema työn imu vaihtuvien tiimien vuoro-vaikutuksessa. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustiede.
Matkailevat tutkijat 
2 Comments