Onnellinen matkustaja // 6.8.2021

Ihminen janoaa onnea ja onnellisuutta elämäänsä. Matka ja matkustaminen voivat olla onnen lähteitä. Mistä sellaisen onnellisen matkan saa?

Onnellisuus ja myönteiset tunteet

Onnellisuus syntyy myönteisistä tunteista, ilosta ja hyvästä mielialasta1. Ne ovat myös onnellisen matkailun eväät. Kukapa ei haluasi matkaltaan mieluisia elämyksiä, esteettisiä, fyysisiä ja kulinaaria nautintoja sekä virkistävää vaihtelua arkeen.

Mieluisat elämykset tekevät onnellisen matkustajan.

Myönteisten tunteiden merkitystä on tutkittu erityisesti positiivisessa psykologiassa 2, 3 ja niillä on osoitettu olevan yhteys ihmisen hyvinvointiin, kukoistukseen ja onnellisuuteen. Matkailututkimus voisikin kohdentaa huomiota enemmän matkailun mahdollisuuksiin ja menetelmiin tarjota myönteisiä kokemuksia ja tunteita sen sijaan että kiinnitetään huomiota matkailun moninaisiin ongelmiin tai matkailijoiden kielteiseen kritiikkiin ja yhä kireämpään vaatimustasoon. Molempia toki tarvitaan ja ehkä ne linkittyvätkin toisiinsa.

Tarpeet ja onnellisuus

Mikä saa matkailijan onnelliseksi? Tuskin riittävä onnen tae on pelkästään se, että matka herättää myönteisiä tunteita. Lisäksi matkan tulee vastata matkailijan omia toiveita ja tarpeita.

Ihmisen tarpeita on luokiteltu eri tavoin. Yksi tunnetuimpia on Abraham Maslowin kehittämä tarvehierarkiateoria 4, jonka mukaan tarpeet asetetaan hierarkiseen järjestykseen. Sen mukaan hierarkian alemmat tasot tulee olla riittävästi tyydytettyjä, jotta ylemmät voisi virittyä. Matkailun kannalta ei siis ole toisarvoista se, millaista ruokaa, vaatetusta, lämpöä tai nukkumismahdollisuuksia tarjotaan. Teorian mukaan fysiologiset perustarpeet luovat perustan sille, että matkailija voi lopulta edetä hierarkiassa korkeimpaan tavoitteeseen eli itsensä toteuttamisen tarpeeseen.

Muita matkailijan käyttäytymistä ohjaajia tarveteorioita edustaa ”itsemääräämisteoria”, jonka mukaan ihmisellä on 1) tarve tuntea itsensä päteväksi, 2) tarve sosiaaliseen kiinnittymiseen sekä 3) tarve autonomiaan eli kokemukseen siitä, että hän on vapaa päättämään itse tekemisistään 5.  Matkailijan onnellisuutta voi hyvin selittää myös oman toiminnan onnistumisen ennakointi. Jos ihminen epäilee epäonnistuvansa tai kokee osaamattomuutensa jossain toiminnassa, hän välttelee tällaista tilannetta 5. Tarve ja halu onnistua ohjannee ihmisten valintoja ja käyttäytymistä myös matkailussa.

Flow ja onnellisuus

Kun ihminen uppoutuu ja sulautuu totaalisesti sellaiseen toimintaan tai osaamiseen, johon hän yltää ja joka on hänelle nautinnollista, hänen kokemustaan voi kuvata flow-tilana 6. Flow ja onnellisuus liittyvät toisiinsa. Jos matkailupalvelut ja -aktiviteetit tarjoavat matkailijalle flow`n kaltaisia nautinnollisia hetkiä, niitä ei matkailija unohda ikinä. Onnelliseksi hänet saa se, että arjen huolet kaikkoavat ja nautinnollinen osaamisen olotila saa vallan.

Miten flow`n tilanne tai tehtävä saadaan luotua matkailussa? Se ei helppoa, eikä varsinkaan siksi, koska matkailijat ovat varsin heterogeeninen joukko. Flow´n saavuttaminen edellyttää, että suoritettavan tehtävän tai aktiviteetin pitää vastata ihmisen toimintakykyä ja odotuksia. Liian vaativat tehtävät herättävät ahdistusta ja tylsinä koetut tilanteet ja tapahtumat taas pitkästyttävät 5. Se, mikä on yhdelle ahdistavaa, voi toiselle olla pitkästyttävää ja vain joillekin tarjota flow´n kaltaisen innostavan tilan.

Tavoite saada matkailija onnelliseksi on myönteinen haaste matkailuelämyksiä, -kokemuksia ja -aktiviteetteja tarjoaville toimijoille. Yksikin onnistuminen kannustaa matkailutyöntekijöitä innostumaan onnellisuudesta sekä matkailijoiden että oman itsen kokemana.

Oskari Määttä

Lähteet

1 Ojanen, M. (2014). Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.

2 Leskisenoja, E. (2016). Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 330. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.

3 Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivinen psykologia – mitä se on. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima (s.18–27). Jyväskylä: PS-kustannus.

4 McLeod, S. (2007). Maslow´s hierarchy of needs. Simply Psychology, 1, 1–18.

5 Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. (2007). Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

6 Csikszentmihalyi, M. (2010). Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. (Suomentanut Ritva Hellsten.) Helsinki: Rasalas Kustannus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s