Hoi! Juna Tylypahkaan lähtee raiteelta 9 3/4

“That’s the thing about books. They let you travel without moving your feet.”

Jhumpa Lahiri

Kirjojen avulla pääsee mielikuvitusmatkalle helposti kotisohvalta, mutta kirjailijoiden ja heidän kirjoittamien tarinoiden vuoksi myös matkustetaan paljon.

Kirjallisuusturismiin liittyvät paikat voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: mielikuvituspaikat, faktoihin perustuvat paikat ja tarkoituksella rakennetut paikat1. Mielikuvituspaikat perustuvat fiktiivisiin tarinoihin, jotka ovat täysin mielikuvituksen tuotetta. Näitä ovat esimerkiksi J.R.R. Tolkienin Middle Earth ja George R. Martinin luoma Westeros ja Essos. Kirjailijaa inspiroi jokin paikka, jonka pohjalta hän on luonut kirjojen maailmat ja näihin kohteisiin ihmiset matkustavat. Paikat voivat olla myös osaksi fiktiivisiä, kuten Sherlock Holmesin koti osoitteessa Baker Street 221B Lontoossa. Katu on olemassa, mutta asunto nro 221B on fiktiivinen.1

Hogwarts Express. Kuva: Pixabay.

Faktoihin perustuva paikka näyttää usein matkailijalle jotakin todisteita kirjailijan olemassaolosta. Se voi olla kirjailijan lapsuudenkoti, museossa olevat esineet, jotka ovat olleet kirjailijan käytössä, paikka, jossa kirjailija kirjoitti kirjaa (esim. kahvila) tai kirjailijan hauta. Näiden todellisten paikkojen lisäksi matkataan paikkoihin, jotka ovat olleet inspiraation lähteenä kirjailijalle tai missä lukija itse ajattelee tarinan sijainnin olevan. On alueita/kyliä joihin matkustetaan tarinan sijainnin tai henkilöhahmon vuoksi. Tarkoituksella rakennetut paikat markkinoivat itseään näillä vetonauloilla ja rakentavat sen ympärille tapahtumia, huvipuistoja, museoita yms. Tarkoituksella rakennetut paikat ovat monesti merkittäviä matkailuattraktioita.1 Esimerkiksi huvipuistot (Harry Potter -puisto USA:ssa ja Warner Brosin Harry Potter studiokierros) ja museot (Sherlock Holmes, Lontoossa) ovat suuria vetonauloja.

Kirjoista ja tarinoista tehdään usein elokuvia tai tv-sarjoja, joissa on luotu tarina kuvalliseksi ja liikkuvaksi. Niiden avulla ihmiset pystyvät syventämään omaa ajatustaan tarinan maailmasta.

Sherlock Holmes -museossa voi vierailla Lontoossa. Kuva: Henna Isokangas.

Autenttisuus kirjallisuusmatkailussa

Kuten edellä todettiin, kirjallisuuteen liittyviä paikkoja on tuotettu perustuen faktatietoihin ja toisaalta kokonaan mielikuvituksen tuotoksena. Autenttisuus usein suomennetaan aidoksi tai alkuperäiseksi, mutta kuinka autenttisia kirjallisuusturismiin liittyvät kohteet sitten ovat? Autenttisuus on syy matkata tiettyyn kohteeseen, tietyillä tavoilla ja se saa matkailijat etsimään tiettyjä asioita. Matkakohteissa alueen tai kulttuurin autenttisuutta pyritään ylläpitämään, tuomaan esille ja kauppaamaan.2 Turistikohteiden markkinoinnissa autenttisuus on myyntivaltti, jota käytetään mm. koskemattoman luonnon ja alkuperäiskansojen kohdalla.

Autenttisuudesta on esitetty olevan kolmea eri tyyppiä: objektiivinen, konstruktiivinen ja eksistentiaalinen.1 Objektiivisessa autenttisuudessa kyseessä on jokin kohde, esimerkiksi matkailukohde tai nähtävyys, jonka aitouden asiantuntija pystyy määrittelemään. Konstruktiivinen autenttisuus on määritelty sen mukaan mitä ihmiset pitävät autenttisena. Se voidaan määritellä neuvonpidon avulla, yhteisellä sopimuksella tai valtataistelulla. Eksistentiaalinen autenttisuus tarkoittaa, että matkailija kokee olevansa oma, aito itsensä paikassa jossa on. Tämä toki voi tapahtua myös paikassa joka on todettu epäautenttiseksi, mutta kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta.2

Kirjallisuuteen liittyvissä kohteissa faktatiedoksi saattaa riittää se, että kirjailija on syntynyt kyseisessä paikassa ja siitä aletaan rakentaa kohdetta matkailijoille. Faktatiedon rinnalla esille tuodut asiat voivat olla yhtä paljon aitoja kuin epäaitoja, ne ovat tulkinta kehittäjän näkemyksestä. Usein kysymys kuuluukin, onko nämä paikat ja kohteet aitoja ja onko ne rakennettu todellisuuden mukaisesti. Herbert kirjoittaakin autenttisuuden usein olevan kokonaisuus siitä, miten matkailija tulkitsee kehittäjän näkemyksen.3

A book is a version of the world. If you do not like it, ignore it; or offer your own version in return.

Salman Rushdie

Henna Isokangas

Lähteet

  1. Amey, E. (2015). On a request for authenticity to an imaginary place: A narrative analysis of the experiences of british literary tourists. Pro Gradu. Lapin yliopisto.  https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62069/Amey.Evgenia.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  2. Lüthje, M. (2017). Autenttisuus. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 218–222 ). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
  3. Herbert, D. (2001). Literary places, tourism and the heritage experience. Annals of Tourism Research, 28(2), 312–333. https://doi.org/10.1016/S0160-7383(00)00048-7

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s