Digitalisaatio ja erityisesti sosiaalinen media ovat muuttaneet matkailualaa ja kulttuuria radikaalisti. Minkälaisia matkailumahdollisuuksia internet meille tarjoaa?
Mediatiede tutkii mediakulttuurin eri muotoja, joita ovat uuden median, mediataiteen ja audiovisuaalisen mediakulttuurin tutkimus. Mediatieteen osa-alueista lähimpänä arkipäiväistä mediankäyttöä ja sen seurantaa on audiovisuaalinen mediakulttuuri. Audiovisuaalisessa mediakulttuurissa tutkitaan jokapäiväisestä elämästä teknologisesti tuotettua materiaalia.¹ Mediaa käyttää moni taho, joten uutta materiaalia syntyy jatkuvasti.
Audiovisuaalinen media mahdollistaa kuvitteellisen matkustamisen television, radion ja internetin kautta. Virtuaalimatkustaminen tapahtuu joko sitä varten luodussa digitaalisessa ympäristössä tai internetin avulla². Me tarkastelemme tässä tekstissä erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia, joita virtuaalimatkailu internetissä tarjoaa. Virtuaalimatkailu internetissä tarkoittaa matkailuvaihtoehtoihin tutustumista, tiedonhakua, valintoja, varaamista ja ostamista ennen matkaa, sen aikana ja jälkeen². Internetillä ja mobiililaitteilla on tärkeä rooli matkan varaamiseen liittyvissä päätöksissä³.
Sosiaalinen media koostuu muun muassa erilaisista sovelluksista ja palveluista, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Facebook, YouTube ja Instagram. Sovellukset tarjoavat perinteisten valokuvien ja videoiden jakamisen lisäksi mahdollisuuksia jakaa kokonaisvaltaisempia kokemuksia matkailukohteista, esimerkiksi lisäämällä musiikkia videoihin kohteessa vallitsevan tunnelman tehostamiseksi. Yleisiä matkailupäivityksiä ovat esimerkiksi Instagram stories -videot, jotka ovat näkyvissä vain vuorokauden. Niihin on yleistä kuvata kyseisessä hetkessä tapahtuvaa aktiviteettia, kuten auringonlaskun katsomista herkän balladin säestyksellä. Näin videon katsojalle välittyy laajempi kuva kyseisestä kohteesta. Toinen suosittu virtuaalimatkailun tapa internetissä on matkavlogien, eli matkalta kuvatun videomuotoon leikatun materiaalin katselu. Näiden lisäksi matkanjärjestäjien nettisivustot tarjoavat kattavan virtuaalimatkailukokemuksen internetissä, sillä usein sivustoilla pääsee tutustumaan esimerkiksi hotelleihin kuvien, videoiden ja virtuaalikierrosten avulla.
Virtuaalimatkailua internetissä voidaan pitää huomattavasti ekologisempana kuin fyysistä matkailua. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2018 ulkomaille 8,2 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa⁴. Näin suuren matkailumäärän aiheuttamat päästöt ovat huomattavia. Internetin tarjoaman virtuaalimatkailun ansiosta on mahdollista nähdä ja kokea paikkoja vaikka omalta kotisohvalta ilman fyysisen matkailun ympäristölle tuomia rasitteita, joista voit lukea blogistamme lisää täältä. Jatkuvasti kasvavalla osalla maapallon väestöstä on pääsy internetiin ja sitä kautta harjoittamaan virtuaalimatkailua. Mediatieteiden ja virtuaalimatkailun kehittyessä ratkaisu matkailun aiheuttamiin ympäristöongelmiin voi olla lähempänä kuin uskommekaan.
Kati Salonen & Krista Mård
Lähteet
1 Lister, M., Dovey, J., Giddings, S., Grant, I. & Kelly, K. (2009). New media: A critical introduction (2. laitos). London: Routledge
2 Lüthje, M. (2019). Matkailijan toimintaympäristöt, luento 5: Virtuaaliset matkailuympäristöt. 4.11.2019. Matkailututkimus, Lapin yliopisto.
3 Pesonen, J. (2017). Matkailuliiketoiminnan digitalisaatio. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 177–182). Rovaniemi: Lapland University Press.
4 Tilastokeskus (2019). Suomalaisten matkailu. Haettu 31.3.2020 osoitteesta https://www.stat.fi/til/smat/
Matkailevat tutkijat 