Millaisia vaikutuksia turvallisuudella on matkakohteen valintaan? Voivatko Lapin kylmät olosuhteet olla vaaraksi ulkomaiselle turistille? Kylmän riskit ovat suomalaiselle toistaiseksi ainakin tuttuja ja niihin osataan varautua kunnolla, mutta miten käy turistille hänen saapuessaan talviseen Lappiin ensimmäistä kertaa, kun hän ei ole ennen edes nähnyt lunta?
Turvallisuus matkailussa
Turvallisuus on tärkeä osa-alue matkailussa. Matkailualueen tai -palvelun turvallisuus on usein matkailijalle tärkeä kriteeri matkakohdetta valittaessa. Asiakkaat kokevat turvalliset matkakohteet houkuttelevampina kuin alueet, joilla on kasvanut turvallisuusriski.1 Asiakkaat vaativat matkailuyrityksiltä turvallisuutta ja huolenpitoa vierailun ajan. Matkailun moniulotteisuuden vuoksi turvallisuuskäsityksiä on sovellettu laajasti eikä matkailun turvallisuuteen liittyviä lakeja ole laadittu vain matkailuelinkeinon tarpeisiin. Turvallisuuskäsityksellä tarkoitetaan lakeja, tekoja ja kaikkia toimia, joilla pyritään vaikuttamaan turvallisuuden edistämiseen. Esimerkiksi valtion asettamat turvallisuusmääräykset koskettavat yhtä lailla kyseisessä maassa vierailevia matkailijoita kuin paikallisia asukkaitakin.2, 3 Ajankohtainen terveyteen liittyvä määräys, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määrännyt liittyen terveyteen, on koronaviruksen aiheuttama matkustuskielto. Tällä määräyksellä pyritään turvaamaan ihmisten terveys ja minimoimaan viruksen aiheuttamat haitat.4 Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Matkailuprosessilla tarkoitetaan matkailijan koko toimintaympäristöä sekä palveluketjua, jonka läpi matkailija kulkee lähtöpisteestään kohteeseen ja takaisin.2, 3 Tässä blogitekstissä perehdymme erityisesti Lapin talvimatkailuun liittyviin riskeihin. Näistä suurimmaksi riskiksi olemme määritelleet kylmyyden ja sen aiheuttamat riskit.
Arktiset olosuhteet
Sään mukainen pukeutuminen on olennaista kylmyydeltä suojautumisessa. On kuitenkin asioita, joihin vaatetuksella ei voida vaikuttaa, kuten kylmyyden vaikutus hengitysteihin. Kylmyydellä voi olla monenlaisia terveysvaikutuksia, kuten vaikutukset sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hengityselinsairauksiin.5 Tässä kirjoituksessa keskitymme yleisiin kylmyyden haittavaikutuksiin, kuten paleltumiin, ja kylmyydeltä suojautumiseen.
Paleltumat ovat yleisiä talvisissa olosuhteissa. Paleltumia voidaan määritellä eri tavoilla, esimerkkejä määritelmistä ovat muun muassa jäätymispaleltuma, vettymispaleltuma sekä kontaktipaleltuma. Tavallisimpia ovat eriasteiset jäätymispaleltumat , jotka jaotellaan eri asteisiin tapahtuneen kudosvaurion mukaan. Pinnalliset paleltumat ovat nopeasti paranevia, toisin kuin syvissä paleltumissa kudokset voivat tuhoutua niinkin pahasti, että se johtaa kuolioon. Vettymispaleltumia puolestaan voi syntyä leudoissakin olosuhteissa paikallaan olon ja kosteuden seurauksena. Paljaan ihon kosketuksesta kylmään syntyy paikallinen paleltuma eli kontaktipaleltuma, joka syntyy nopeastikin.6
Miten sitten paleltumilta ja kylmältä voi suojautua? Entä miten niitä voi ennaltaehkäistä? Monelle kylmiin olosuhteisiin tottuneellekin oikeaoppinen kylmältä suojautuminen voi olla hakusessa. Monet suomalaiset ovat kuitenkin tottuneet kylmään ja osaavat suojautua siltä. Lapissa käy paljon matkailijoita, jotka kohtaavat arktiset olosuhteet ensimmäistä kertaa matkansa aikana, ja he voivat olla tietämättömiä siitä, kuinka selviytyä kylmissä oloissa.
Parhaiten kylmältä voidaan suojautua keliin sopivalla pukeutumisella, pyrkimällä pitämään varusteet kuivina sekä riittävällä nesteytyksellä ja ravinnonsaannilla. Kasvojen paleltumia voi olla haastavampaa itse huomata – ja onkin hyvä pyytää kaveria tarkkailemaan, mikäli muutoksia kasvoissa tapahtuu. Liikkeellä pysyminen myös edesauttaa lämpimänä pysymistä. Pysähdyttäessä tai taukoja pidettäessä olisikin hyvä hakeutua suojaan ja pitää yllä kevyttäkin liikettä.6 Keskeisessä osassa on juurikin ennaltaehkäisy. Osana ennaltaehkäisevää toimintaa olisi hyvä tiedottaa kylmästä, sen vaaroista sekä siitä, kuinka paleltumista ja sen haittoja voidaan välttää. Osana Lapin matkailustrategiaa onkin turvallisuusviestinnän kehittäminen, jossa painotetaan viestinnän toimivuutta sekä kehittämistä ja tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia sekä vähentää riskejä7.
Susanna Siiskonen, Ella Kajander, Miia Roininen & Suvi Kortesalmi
LÄHTEET:
1 Tarlow, P. (2006). A social theory of terrorism and tourism. Teoksessa Y. Mansfeld & A. Pizam, (toim.), Tourism, security and safety: From theory to practice (s. 335–352). Amsterdam: Butterworth-Heinemann.
2 Iivari, P. (2012). Matkailun turvallisuus: Globaalit muutokset, paikalliset vaikutukset. (Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 8.)
3 Niemisalo, N. & Iivari, P. (2013). Matkailuyrityksen turvallisuussuunnittelu. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s. 129–143). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020). Suomeen saapuva matkustaja, vältä lähikontakteja 14 vuorokauden ajan. Haettu 7.4.2020 osoitteesta : https://thl.fi/fi/-/suomeen-saapuva-matkustaja-valta-lahikontakteja-14-vuorokauden-ajan
5 Hassi, J., Rytkönen, M., Kotaniemi, J. & Rintamäki, H. (2005). Impacts of cold climate on human heat balance, performance and health in circumpolar areas. International Journal of Circumpolar Health 64(5), 459–467. Haettu 8.4.2020 osoitteesta https://doi.org/10.3402/ijch.v64i5.18027
6 Ilmarinen, R., Lindholm, H., Läärä, J., Peltonen, O-M., Rintamäki, H. & Tammela, E. (2011). Hypotermia: kylmän haitat työssä ja vapaa-aikana. Helsinki: Työterveyslaitos.
7 Lapin liitto (2019). Lapin matkailustrategia 2020-2023. (Julkaisusarja A54/2019). Rovaniemi. Haettu 17.3.2020 osoitteesta http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=18283&name=DLFE-35916.pdf
Matkailevat tutkijat 
1 Comment