Urheilun pauloissa maailmalla // 2.5.2020

Oletko intohimoinen penkkiurheilija, himourheilija tai muuten vain ikiliikkuja? Olet saattanut silloin matkustaa vaikkapa suosikkiseurajoukkueen ottelun, oman juoksutapahtuman tai muiden urheilumahdollisuuksien perässä maailmalle. Oletko koskaan ajatellut, miten ne vaikuttavat omaan terveyteesi ja arjessa jaksamiseesi?

Mitä urheilumatkailu on?

Urheilumatkailussa nimensä mukaisesti yhdistyy urheilu ja matkailu. Se voi olla joko passiivista, jolloin matkailijat matkustavat katsomaan erilaisia urheilutapahtumia, tai aktiivista, jolloin matkailijat ottavat itse osaa esimerkiksi urheilutapahtumiin tai urheiluaktiviteetteihin.1 Urheilumatkailu voidaan nähdä myös tapahtumamatkailuna2.

Miksi urheilumatkailu on niin suosittua?

Syitä urheilumatkalle lähtöön on tutkittu jonkin verran, ja esimerkiksi suomalaisten lentopallokannattajien keskuudessa nousi esiin tekijöitä, kuten fanittaminen, tuttavan kannustaminen sekä urheilun ja loman yhdistäminen. Lisäksi myös esimerkiksi suomalaista mitalitoivoa voidaan lähteä kannustamaan kauemmaksikin. Tähän voi liittyä myös nostalginen vivahde.3 Aikoinaan suomalaiset ovat olleet useammassakin lajissa mitalirohmuja, mutta nykyisin edes mitalihaaveet ovat harvinaisia, joten lähteminen kannustamaan mahdollista menestyjäkandidaattia voi olla myös eräänlaista vanhojen, ”hyvien” aikojen muistelua.

Yhteisöllisyys ja kiinnostus juuri tiettyä urheilulajia kohtaan voivat myös saada passiiviset urheilumatkailijat liikkeelle. Toisaalta urheilumatkailu voi olla myös arjen ja stressin pakoilua urheilun tarjotessa viihdettä ja draamaa tiukoiksi ja jännittäviksi trillereiksi muodostuvien kamppailujen muodossa.4 Mikäs sen parempaa elämyksenhakuiselle matkailijalle? Edellä mainitut syyt liittyvät lähinnä passiivisiin eli katsomon penkkejä kuluttaviin, hurraaviin urheilumatkailijoihin.

Aktiivisen urheilumatkailijan suurin vetovoimatekijä on itse urheilu. Urheilun ohella muita syitä voivat olla paremmat olosuhteet sekä urheilun ja loman yhdistäminen.5 Syyt voivat siis vaihdella, vaikka matkan päätarkoituksena on urheilu. Toinen haluaa lähteä niittämään urheilukilpailuista mainetta ja rahaa, toinen puolestaan haluaa kokeilla omia rajojaan. Harjoitusleiriläiset matkustavat yleensä parempien olosuhteiden perässä. Sama syy voi olla myös urheiluaktiviteetteihin osallistuvilla lomalaisilla, jotka saattavat lähteä vaikka Alpeille patikoimaan tai Australian rannoille surffailemaan.

urheilumatkailu
Myös patikoiminen voi olla urheilumatkan tarkoituksena. Kuva: Milla Koski-Vähälä

Terveystieteet urheilumatkailussa

Terveystieteissä tutkitaan yksilön ja väestön terveyden eri ulottuvuuksia6. Ulottuvuuksia voidaan määritellä eri lailla, mutta yleisimmin terveyden ulottuvuuksiksi lasketaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus7. Lisää siitä, miten terveystieteet ja matkailu kohtaavat toisensa, voit lukea blogistamme täältä. Myös urheilumatkailu ja terveystieteet voivat linkittyä toisiinsa. Urheilumatkailun tutkija voi hyödyntää tutkimuksessaan terveystieteitä tai terveystieteilijä valita tutkimuskohteekseen urheilumatkailun.

Keskeistä terveystieteissä on muun muassa terveyden edistäminen, jossa tavoitteena on voimavaraistaa ihminen, sillä terveys ei ole pysyvä voimavara7. Terveyden edistämisen näkökulmasta urheilumatkailua on tutkittu jonkin verran tekemieni kirjallisuushakujen perusteella. Tutkimuksissa on tutkittu esimerkiksi aktiivisen urheilumatkailun vaikutusta matkailijan fyysiseen terveyteen8. Myös terveysriskit ovat olleet tutkimuskohteena9.

Voimavaralähtöisestä ajattelusta on hyvä lähteä pohtimaan myös urheilumatkailuun liittyvää terveyttä. Passiivisella urheilumatkailulla voidaan edistää esimerkiksi sosiaalista ja psyykkistä terveyttä, mutta toisaalta myös urheilun seuraaminen voi kannustaa ja motivoida erityisesti lapsia ja nuoria liikunnan pariin ja terveellisempiin elämäntapoihin. Aktiivisen urheilumatkailun tavoitteena on itse urheilu1, joka puolestaan voi edistää erityisesti fyysistä, mutta myös sosiaalista ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia. Lomalta saadut kokemukset, olivat ne sitten onnistumisen tunteita omassa urheilusuorituksessa tai innostuneisuutta testata uutta urheilulajia kotona, lisäävät ihmisten voimavaroja selviytyä esimerkiksi arjesta7. Näin urheilumatkailu voi olla myös terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä tekijä.

Urheilumatkailu käsitteenä on kuitenkin suhteellisen laaja, sillä se voi tarkoittaa yhdelle kannustusreissua, toiselle omien rajojen kokeilua ja kolmannelle uusiin lajeihin tutustumista. Yhteistä on kuitenkin se, että urheilumatkailulla on yleensä positiivisia vaikutuksia matkailijan terveyteen. Terveys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään fyysistä terveyttä, vaan siihen liittyy monta muuta ulottuvuutta. Urheilumatkailu voi sytyttää kuitenkin elinikäisen kipinän urheilun harrastamiseen. Mikäs sen parempaa terveyden edistämisen näkökulmasta.

Milla Koski-Vähälä

 

Lähteet

1 Standeven, J. & De Knop, P. (1999). Sport tourism. Leeds: Human Kinetics.

2 Haanpää, M. (2017). Tapahtumamatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 120–124). Rovaniemi: LUP.

3 Mikkola, M. (2010). Suomalainen urheilumatkailukulttuuri: Lentopallomatkailijoiden motiivit ja kokemukset. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma. Haettu 25.3.2020 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25112/mikkola_maria.pdf?sequence=1&isAllowed=y

4 Isoviita, E. (2015). Developing a sport event: Case: Sport U20 ice hockey team. Opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu, Business, economics and tourism. Haettu 14.4.2020 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92239/Isoviita_Emmi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

5 Nikula, J. (2018). Maratonurheilu osana matkailua: Maratonmatkailu kiinnostaa suomalaisia juoksijoita. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma. Haettu 14.4.2020 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150637/Maratonurheilu%20osana%20matkailua.pdf?sequence=1&isAllowed=y

6 Grad, F. (2002). The preamble of the constitution of the World Health Organization. Bulletin of the World Health Organization, 80(12), 981–984. Haettu 25.3.2020 osoitteesta https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/71722/bulletin_2002_80%2812%29_981-984.pdf?sequence=1&isAllowed=y

7 Hämäläinen, E. (2017). Terveys ja sen lähikäsitteet. Terveyden edistäminen eri väestöryhmissä -kurssin luento 5.10.2017, Jyväskylän yliopisto.

8 Malchrowicz-Mosko, E., Mlodzik, M., Banio, A. & Omorczyk, A. (2018). Triathlon as a form of sports consumption: Motives for participation. Tourism, 28, 4148. Haettu 2.5.2020 osoitteesta https://content.sciendo.com/view/journals/tour/28/2/article-p41.xml?lang=en

9 Choi, K.H., Kim, M. & Leopkey, B. (2019). Prospective tourists` risk perceptions and intentions to travel to a mega-sporting event host country with apparent risk. Journal of Sport & Tourism, 23, 97114. Haettu 2.5.2020 osoitteesta https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14775085.2020.1715826

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s