Ihminen, tuo maailman kehittynein eläin, on mielenkiintoinen olio. Miksi ihmiset käyttäytyvät kuten käyttäytyvät? Miksi maailman kulttuurit ovat kehittyneet nykyisten kaltaisiksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii antropologia.
Antropologia on ihmistiede. Sen tehtävänä on selvittää ihmisten käyttäytymistä ja kulttuuria. Antropologia onkin perimmiltään eräänlaista tarkkailua. Perinteinen antropologia juontaa juurensa siirtomaa-aikaan, jolloin tutkijat matkasivat tutustumaan erilaisiin, “eksoottisiin” kulttuureihin. He viettivät pitkiäkin aikoja paikallisten yhteisöjen luona, tekivät havaintoja ja veivät sitten näitä havaintoja eteenpäin kotimaihinsa.1
Tuohon aikaan havaintoja saatettiin käyttää ilkeämielisiin tarkoituksiin, kuten heimojen alistamiseen ja luonnonvarojen riistämiseen, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, etteikö vieraiden kulttuurien ymmärtäminen olisi tärkeää ja etteikö sitä voisi käyttää myös hyviin tarkoitusperiin.
Matkailun ja antropologian yhteensovittaminen on luontevaa ja sitä onkin tehty jo useaan otteeseen lukuisissa tieteellisissä julkaisuissa. Matkailua voidaan tutkia antropologian kautta useista näkökulmista, esimerkiksi pohtimalla, miksi ihmiset matkustavat. Mikä on se vetovoima, joka saa ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään uusia seikkailuja? Kenties nykypäivän länsimaalainen keskiluokka on kyllästynyt turvalliseen elämäänsä ja hakeutuu tästä syystä uusiin seikkailuihin. Tai ehkäpä ihmisillä on hedonisteina luonnollinen tarve palkita itseään uusilla elämyksillä ja matkailu antaa tähän hyvät puitteet. Vai onko matkailu sittenkin vain yksi keino yrityksille nyhtää ihmisten varat mielikuvilla ja lupauksilla unohtumattomista elämyksistä ja seikkailuista2?
Toisaalta antropologiassa voidaan myös pohtia, miten matkailu vaikuttaa paikalliseen kulttuuriin tai miten matkailijat käyttäytyvät matkustaessaan. On selvää, että matkailussa liikkuu paljon rahaa ja matkailuun kuuluvat kulttuurien kohtaamiset ja kanssakäymiset. Mutta onko matkailu aina positiivista? Jakautuvatko voitot tasaisesti? Kuka maksaa luonnon kulumisen? Millaisen kuvan suomalaisista antavat Virossa kännipäissään huutelevat viinaturistit?
Keskellä tämän päivän globalisaatiota on vaikea kuvitella maailmaa ilman matkailua. Matkailu ja kulttuurien kohtaamiset eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyyksiä tai yksiselitteisen hyviä tai huonoja asioita. Ongelmista huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että matkailu ja kulttuurien kohtaamiset ovat onnistuessaan tärkeitä, ihmiskunnan kehitystä ohjaavia tekijöitä.
Millainen olisikaan maailma, jossa ei ymmärretä toisten kulttuuria? Miten kehittymättömiä olisimmekaan, jos emme ymmärtäisi toisten ihmisten tarkoitusperiä? Poteroituminen on vaarallinen ilmiö, ja tätä voidaan ehkäistä muun muassa matkailemalla, tutkimalla ja nämä yhdistettynä tutkimusmatkailemalla.
Ari Piira, Waltteri Tikkanen, Matti Pajari & Veeti Lepojärvi
LÄHTEET
1 Leite, N. & Graburn, N. (2009). Anthropological interventions in tourism studies. Teoksessa Jamal, T. & Robinson, M. (toim.), The Sage handbook of tourism studies (s. 35–64). Thousand Oaks: SAGE Publications.
2 Salazar, N.B. & Graburn, N.H.H. (2014). Tourism imaginaries: Anthropological approaches. New York: Berghahn Books.
Matkailevat tutkijat 