Historiantutkimus matkailussa // 10.4.2017

 

Miksi ylipäätänsä tutkimme historiaa? Meidän on luettava historiaa ymmärtääksemme nykyisyyttä. Tekemämme tulkinnat nykypäivästä ovat sidoksissa ymmärrykseemme menneisyydestä. Historian tutkimus on menneisyyden kriittistä analysoimista ja arviointia. Historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä tutkittaessa tiedämme jo lopputuloksen. Historiantutkimuksen tehtävänä onkin olemassa olevia aineistoja hyödyntämällä valottaa tapahtumasarjaa, joka on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Joskus historiantutkimuksen ongelmaksi voi muodostua tutkijan näköalattomuus ja taipumus selittää tapahtumat oman aikansa arvojen kautta. Hyvä historiantutkimus kuitenkin pystyy tarkastelemaan menneisyyttä sen ajan omia arvoja peilaamalla.1

Historiantutkimus on monitieteistä ja on nykyään lähentynyt varsinkin yhteiskuntatieteitä. Sen pyrkimys menneisyyden jälleenrakentamiseen ja havainnoimiseen on jäänyt taka-alalle, ja samalla sijaa on saanut tutkijan yksilökohtaisen lähtökohdan tunnistaminen. Ennen suosituimmat menetelmät historiantutkimuksessa olivat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Erilaisia teorioita hyödynnetään jatkuvasti enemmän historiantutkimuksen perinteisten metodien täydentämiseksi. Teorioiden käyttöä perustellaan muun muassa tutkimustulosten vertailtavuuden parantumisena ja yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden välisen kynnyksen madaltamisella. Arkistolähdepohjaisella tutkimuksella tutkitaan enää suurimmaksi osaksi vain varhaishistoriaa. Lähestymistavoissa pitää myös ottaa tutkimusteema huomioon. Esimerkiksi aluetutkimukseen liittyvä historiantutkiminen on monitieteisempää ja teoreettisorientoituneempaa kuin mentaliteettihistoria, joka on lähteiden problematiikan vuoksi riippuvaisempaa tutkijan tulkinnasta.1 Mentaliteettihistorialla tarkoitetaan jollekin ajalle tyypillistä historiallista mentaliteettia, joka on tiettynä aikana tietylle yhteisölle ominainen ajattelun ja tuntemisen sisältöjen tapojen kokonaisuus 2.

DCIM101MEDIA
Kuva: Henri Savola

Aluetutkimukseen liittyvää historiantutkimusta voisi soveltaa matkailuun tutkimalla laajemmin tietyn rajatun alueen sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia tai ekologisia ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta matkailuun tai matkailun vaikusta niihin. Matkailun vaikutuksia alueen talouteen tai ympäristöön voisi seurata alueella tehtyjen tutkimusten arkistoiduista tilastoista.

Mentaliteettihistoriaa voisi hyödyntää matkailututkimuksessa tutkimalla ihmisten matkustustottumuksia eri aikoina. Matkustustottumukset heijastuvat ihmisten maailmankatsomuksesta ja vallitsevista trendeistä. Esimerkiksi tämän päivän matkailutrendejä ovat ekologisuus, kestävyys, autenttisuus ja vaikkapa työ- ja vapaa-ajan matkailun yhdistäminen. Perehtymällä eri aikakausien matkustustottumuksiin voidaan myös arvioida tulevaisuuden trendejä. Se voi olla apuna matkailun kestävässä kehittämisessä, uusien innovaatioiden lanseeraamisessa ja matkailumarkkinoinnin kohdistamisessa.

Mikä on sitten saanut ihmiset kiinnostumaan matkailusta? Vuosina 1400-1600 kartoitettiin lähes kaikkien maanosien rannikot. Kauppa, vaurauden ja kunnian tavoittelu sekä halu levittää kristinuskoa ajoivat ihmiset tutkimusmatkoille. Tutkimusmatkoilta palanneet toivat mukanaan ennenäkemättömiä esineitä, ruokia ja rikkauksia. Heidän tarinansa uskomattomista tuntemattomista maista saivat kaikki hurmokseen. Etenkin aristokraatit kiinnostuivat kuulemistaan uusien maiden mahdollisuuksista. Tutkimusmatkat innoittivat tulevia sukupolvia matkustamaan vielä pitkään. Ensin matkustamisesta kiinnostuivat varakkaat aristokraatit, jotka halusivat kokea uusien maiden ihmeet. He eivät kuitenkaan halunneet kokea tutkimusmatkailijoiden kohtaamia vaikeuksia, joten matkustus kaukaisiin maihin tuli ilmiöksi vasta teknologian, etenkin höyryvoiman, keksimisen myötä. Nyt voitiin matkustaa kauas paljon nopeammin. Brittiläinen Thomas Cook järjesti 1841 ensimmäisen ryhmämatkan höyryjunalla Leicesteristä Loughboroughiin, jota pidetään yleisesti ensimmäisenä pakettimatkana. 1920-luvulla matkailu yleistyi Amerikassa ja Euroopassa autojen, motellien ja tieverkoston laajan rakentamisen ansiosta. Kaukomatkailu alkoi yleistyä tavallisen keskiluokan keskuudessa vasta 1950-luvulla lentoliikenteen läpimurron ja vaurastumisen ansiosta. Nykyään kaukomatkailusta on tullut tavallinen osa ihmisten virkistäytymistä ja arjesta irtautumista.3

 

Henri Savola, Tomi Romppanen

 

Lähteet:

1 Autio-Sarasmo, S. (2008). Historian tutkimus, tutkimusprosessi. Haettu 22.3.2017 osoitteesta http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/virmo/virmo-1/kashisnet/kasvatuksen-historian-tutkimus/kasvatuksen-historian-tutkimusprosessi

2 Historiankirjoitus peruskurssi 8. Oulun Yliopisto. Haettu 22.3.2017 osoitteesta http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:U6MNf4jNvEkJ:www.oulu.fi/sites/default/files/content/Historiankirjoitus%2520peruskurssi%25208.%2520luentokerta_0.pptx+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=us

3 Koistiainen, A. (1998). Mikä maa, mikä valuutta? Turun Yliopisto.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s