Tutustuminen matkailun psykologiaan

 

Psykologia tieteenä tutkii ihmisen käyttäytymistä sekä toimintaa ja sitä, mitkä tekijät saavat toimintamme muuttumaan. Se haluaa selvittää, miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla ja miten hän poikkeaa muista. Psykologian erilaisia suuntauksia ovat esimerkiksi behaviorismi, hahmopsykologia, psykoanalyysi, kognitiivinen ja humanistinen psykologia.1

Psykologian ongelmia on aikaisemmin pohdittu filosofian kautta, minkä takia tieteenalat eriytyivät vasta 1800-luvun puolessa välissä2. Psykologia onkin tieteenalana hyvin nuori verrattuna moniin muihin tieteisiin, kuten lääketieteeseen tai filosofiaan. Nuoresta iästään huolimatta väitämme sen olevan yksi suosituimmista sekä eniten kasvavista tieteenaloista.

psyka 1

Wilhelm Wundt (3)

 

Saksalaista Wilhelm Wundtia on monesti pidetty kokeellisen psykologian isänä, sillä hän perusti vuonna 1879 ensimmäisen psykologian laboratorion Leipzigiin. Kokeellisessa psykologiassa hän oli erittäin kiinnostunut tietoisuuden määrittämisestä, ja tämän takia Wundtin tekstejä ollaan käytetty myös runsaasti filosofian eri osa-alueilla.4 Muita tunnettuja psykologian vaikuttajia ovat muun muassa psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud, sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja C.G. Jung sekä koirakokeistaan tunnettu fysiologian tutkija Ivan Pavlov.

 

Psykologian hyödyntäminen matkailututkimuksessa

 

Matkailututkimuksessa psykologiaa voidaan hyödyntää, muutamia esimerkkejä antaaksemme, ymmärtääksemme ihmisten käyttäytymistä, ajattelua sekä tunteita ennen matkaa, sen aikana ja sen jälkeen. Eri persoonallisuustyyppejä tutkimalla voidaan esimerkiksi pyrkiä ymmärtämään ja selittämään matkailukohteiden elinkaaria. Eri persoonallisuustyypit suosivat eri kehitysvaiheissa olevia kohteita5, joten kohteen matkailijoita seuraamalla voidaan päätellä, missä kehitysvaiheessa matkakohde on. (Matkailualueen elinkaaresta lisää mm. täältä).

Psykologia tarjoaa matkailulle ymmärryksen erilaisista tarpeista, joita me pyrimme matkailemalla tyydyttämään. Näitä tarpeita ovat muun muassa rentoutuminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Maslow’n tarvehierarkian mukaan ihminen tyydyttää tarpeitaan hierarkkisessa järjestyksessä, jossa perustarpeet, kuten ruoka ja juoma, ovat ensimmäisinä ja korkeammat tarpeet, kuten ihmissuhteet ja itsensä toteuttaminen, näiden jälkeen2.

Matkailussa ollaan persoonallisuustyyppien ja tarpeiden lisäksi kiinnostuneita motivaatiosta. Motivaatioon perehtyminen auttaa meitä esimerkiksi ymmärtämään, miksi ihmiset matkustavat ja miten matkailijat eroavat toisistaan matkustuskäyttäytymiseltään.2

Myöhemmissä teksteissä käsittelemme lisää persoonallisuutta ja matkustamisen motivaatiotekijöitä.

 

Lisa Rajala, Henna Kröger, Tiina Isojärvi, Maarit Suomi

 

Lähteet

 

1 Vuorinen, R., Tuunala, E. & Mikkonen, V. (2001). Psykologian perusteet. Helsinki: Otava.

2 Holden, A. (2005). Tourism studies and the social sciences. London: Routledge.

3 Wilhelm Wundt. Haettu 20.4.2017 osoitteesta http://www.wikiwand.com/sk/Wilhelm_Wundt

4 Kim, A. (2016). Wilhelm Maximilian Wundt. Haettu 1.4.2017 osoitteesta https://plato.stanford.edu/entries/wilhelm-wundt/

5 Plog, S.C. (1974). Why destination areas rise and fall in popularity. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 14(4), 55-58

 

 

 

Kategoria(t): Psykologia | Kommentoi

Jos metsään haluat mennä nyt niin… haluatko yllättyä?

 

Oletko eläintarhaa kierrellessäsi koskaan pohtinut, millaista olisi nähdä villieläimiä niiden alkuperäisessä elinympäristössä? Onko sisäinen luontokuvaajasi joskus halunnut ikuistaa karhuemon pentuineen? Villieläinten, etenkin karhujen, katselu ja kuvaus ovat yhä suositumpia niin luonto- ja amatöörikuvaajien kuin muidenkin luonnosta kiinnostuneiden keskuudessa.

Karhukuvausta ja karhujen katselua toteutetaan Suomessa itärajan tuntumassa Kuusamosta Pohjois-Karjalaan kuvauskojujen ja haaskojen avulla, mutta suosittuja matkailutuotteita ne ovat myös esimerkiksi Sloveniassa sekä Kanadassa1.

karhu

Karhu Kuterevon karhusuojassa, Kroatiassa. Kuva: Elina Hirvonen

 

Matkailututkimuksessa puhutaan usein matkailun ympäristövaikutuksista, mutta harvoin otetaan huomioon matkailun vaikutuksia yksittäisten eläinten tai eläinpopulaatioiden käyttäytymiseen. Tässä blogikirjoituksessa pyrinkin tuoreeseen näkökulmaan käsittelemällä karhukuvaustuotteiden vaikutuksia karhujen käyttäytymiseen.

Karhukuvaukseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa karhujen vuorokausirytmiin sekä kasvattaa karhujen määrää paikallisesti alueilla, joilla haaskoja käytetään houkuttimina. Huolestuttavimpia muutoksia karhujen käyttäytymiseen ovat normaalisti ihmistä välttävien eläinten tottuminen ihmisten hajuun ja läsnäoloon sekä ruoalle ehdollistuminen, eli karhujen tottuminen siihen, että ihmisten läheisyydestä löytää ruokaa. Nämä voivat johtaa ei-toivottuihin ihmisten ja karhujen välisiin kohtaamisiin myös lähellä ihmisasutusta ja jopa karhujen ruoanhankinnan kohdistumiseen kotieläimiin.1

Vaikutukset karhujen sekä muidenkin haaskoilla vierailevien eläinten käyttäytymiseen voidaan kuitenkin minimoida pienillä teoilla. Näitä tekoja ovat:

  • Kuvauskojujen ja haaskojen käytön rajoittaminen, jotta eläimet eivät totu haaskan ja ihmisten ympärivuorokautiseen hajuun ja läsnäoloon tai totu pitämään haaskaa ensisijaisena ruoan lähteenä
  • Kuvauskojujen ja haaskojen sijainnin tarkka harkinta ja sijoittaminen riittävän kauas kotieläimistä ja ihmisasutuksesta
  • Matkailutoimijoiden vastuu asiakkaiden opastamisessa kuvauskojun ja haaskan läheisyydessä oleskeluun.1

 

Suomessa toteutetut karhujen katselu- ja kuvaustuotteet pyrkivät jo valmiiksi siihen, ettei karhujen käyttäytyminen muutu matkailun seurauksena. Onkin todettu, ettei karhukuvaus ja haaskojen käyttö ole lisännyt karhujen ja ihmisten välisiä konflikteja eikä karhujen ongelmallista käyttäytymistä.1

Suomessa karhukuvaustuotteiden puolesta puhuvat tiukka salametsästyksen valvonta sekä määräykset metsästyksen ja haaskojen suhteen.2,3 Täten karhujen katselu voi olla tärkeä matkailutulojen lähde alueilla, joilla matkailu muuten on vähäistä. Villieläinten näkeminen Suomen luonnossa voisikin olla entistä vahvempi matkailuvaltti myös kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa, sillä Suomen erämaisuuden vuoksi se voidaan toteuttaa täällä turvallisesti ja minimoiden vaikutukset eläimiin. On kuitenkin huomioitava kasvun rajat ja toimittava eläinten ehdoilla, sillä matkailijamäärien kasvaessa lisääntyvät myös vaikutukset eläimiin ja muuhun luontoon.

Valvonnalle ja lisätutkimukselle on kuitenkin tarvetta niin karhukuvauksen kuin muidenkin luontomatkailutuotteiden osalta, jotta matkailualalla osataan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Monitieteisellä matkailututkimuksella on merkittävä asema matkailun kokonaisvaltaisten vaikutusten ymmärtämisessä, ja tutkimustieto voikin auttaa välttämään ei-toivotut yllätykset, kuten vaaralliset kohtaamiset eläinten kanssa.

 

Elina Hirvonen

 
Lähteet:

1 Penteriani, V., López-Bao, J.V., Bettega, C., Dalerum, F., del Mar Delgado, M., Jerina, K., Kojola, I., Krofel, M. & Ordiz, A. (2017). Consequences of brown bear viewing tourism: A review. Biological Conservation, 206, 169−180. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://dx.doi.org/10.1016/j.biocon.2016.12.035

2 Karhun metsästys. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys/metsastys/karhun-metsastys.html

3 Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö (2017). Evira. Haettu 4.4.2017 osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/kuolleet-elaimet/haaskakaytto/

Kategoria(t): Biologia | Kommentoi

Sairastunut ekomatkailija on uhka eläinten terveydelle

 

Ekomatkailu perustuu ajatukselle, että matkailun täytyy olla vastuullista, kohdealueen ympäristöä säästävää ja paikallisten hyvinvointia varjelevaa1. Ekomatkailukohteet ovat usein luonnontilaisilla alueilla, mutta tavanomaisesta luontomatkailusta poiketen, ekomatkailulla on pyrkimys luonnonsuojeluun2. Ekomatkailun keinoin on muun muassa edesautettu eri eläinlajien säilymistä luontokohteissa3. Eikö kuulostakin hyvältä? Hyvistä tavoitteistaan ja tuloksistaan huolimatta ekomatkailu ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Yksi vähälle huomiolle jäänyt riski liittyy eläinten ja ekomatkailijoiden kohtaamisiin.

Eläimillä ja ihmisillä esiintyviä yhteisiä tartuntatauteja kutsutaan zoonooseiksi4. Suomalaisille tuttuja zoonooseja ovat esimerkiksi myyräkuume ja puutiaisaivotulehdus. Moni varmasti myös muistaa medianäkyvyyttä saaneet lintuinfluenssavirustapaukset sekä viime vuosikymmenen lopulla olleen sikainfluenssapandemian. Zoonoosien uhka aiheuttaa ajoittain jopa pakokauhua, mutta harvempi ajattelee sitä, minkälaisia seuraamuksia omasta käyttäytymisestämme voi toisille lajeille koitua. Sairastamamme infektio voi tarttua eläimeenkin, sillä taudit eivät leviä pelkästään ihmisten välillä.

Luultavasti kaikkein suurin matkailijoiden läsnäolosta villieläimille koituva vaikutus on erilaiset infektiot. Erityisesti ihmisen kanssa läheistä sukua olevat kädelliset ovat riskissä sairastua matkailijan tartuttamina. Tiedetään, että esimerkiksi Norsunluurannikon simpanssien hengitystieinfektiot ja Ugandan vuoristogorillojen kolibakteeritartunnat ovat ihmislähtöisiä.3

 

biologia 3

Kuva: Pixabay

 

Merkittävä osa trooppisille ja kehittyville alueille hakeutuvista matkailijoista ei ota kunnolla selvää terveysasioista, ja he saattavat jättää suositellut rokotteet ottamatta. Lisäksi laiminlyödään tai ei muisteta syömiseen liittyviä ohjeistuksia, joihin kuuluvat hyvä käsihygienia ja tiettyjen ruokalajien välttäminen.3 Moni tartunta voitaisiin siis asianmukaisella toiminnalla välttää.

Malesialaisessa orankien kuntoutuskeskuksessa toteutetussa kyselyssä noin joka seitsemäs vierailija kertoi kärsineensä jostakin infektio-oireesta matkansa aikana. Tuloksen valossa näyttääkin siltä, että ympäristönsuojelusta kiinnostuneet ekomatkailijat eivät ymmärrä, minkälainen suora vaikutus heillä on eläinten terveyteen. Tämä johtuu joko tiedon puutteesta tai siitä, että ei välitetä olemassa olevasta riskistä.3

Villieläimien, eritoten kädellisten, suojelualueilla on havahduttu tartuntatautien ennaltaehkäisyyn ja eläimien terveyden turvaamiseksi käytetään erilaisia varotoimia. Vierailijoita neuvotaan olemaan menemättä liian lähelle eläimiä sekä kertomaan henkilökunnalle mahdollisista sairauksistaan. Sylkeminen ja nenän niistäminen alueilla voi olla kielletty. Järeämpiin toimiin kuuluu hengityssuojainten käyttö, pakollinen käsien pesu, rokotusvaatimuksia ja näkyvästi sairaiden matkailijoiden sisäänpääsyn estäminen.3

Erilaisista säännöistä ja varotoimista huolimatta on nähty, että ihmiset hakeutuvat liian lähelle eläimiä, vaikka heitä olisi juuri ennen vierailua ohjeistettu käytännöistä3. On ristiriitaista, että juuri kyseisten eläinten suojelusta kiinnostuneet matkailijat aiheuttavat turhia riskejä piittaamattomuudellaan. Kasvatus ja tiedon lisääminen ovatkin tehokkaimmat tavat vaikuttaa matkailijoiden käyttäytymiseen. Lääketieteilijöiden, biologien, matkailutoimijoiden ja mikseivät myös yhtä lailla matkailun tutkijoidenkin roolit sekä näkyvät kannanotot korostuvat tässä asiassa.

Lopuksi voidaankin todeta, että edes eläimet eivät ole säästyneet globalisaation vaikutuksilta. Globalisaatio vei Trumpin yhdysvaltalaisilta työpaikat Kiinaan ja apinoilta se vei terveyden.

 

Aatu Heiskanen

 

Lähteet:

  1. TIES (2015). What is Ecotourism? Haettu 6.4.2017 osoitteesta http://www.ecotourism.org/what-is-ecotourism
  2. Paavilainen, P. (2016). Ekomatkailun kehittäminen Suomen arktisella alueella. AGON, (4/2016). Haettu 6.4.2017 osoitteesta http://agon.fi/article/ekomatkailun-kehittaminen-suomen-arktisella-alueella/
  3. Muehlenbein, M.P., Martinez, L.A., Lemke, A.A., Ambu, L., Nathan, S., Alsisto, S. & Sakong, R. (2010). Unhealthy travelers present challenges to sustainable primate ecotourism. Travel Medicine and Infectious Disease, 8, s. 169—175. doi: 10.1016/j.tmaid.2010.03.004
  4. Evira (2016). Zoonoosit. Haettu 6.4.2017 osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/zoonoosikeskus/zoonoosit/

Kuva: Pixabay. https://pixabay.com/fi/apina-malli-kamera-sulje-valokuva-2131292/

 

Kategoria(t): Biologia | Kommentoi

Organisaatiot matkailussa

 

Organisaatiot edustavat yhteistoiminnallisia järjestelyitä, joiden keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa organisaation olemassaolo ja toiminnan jatkuvuus1. Matkailutoiminnassa organisaatiot ovat tärkeässä asemassa. Organisaatiot luovat matkailulle konkreettiset puitteet, jolloin matkailu alueella on ylipäänsä mahdollista ja elinkeinoa voi harjoittaa. Myös organisaatiot, joita ei välttämättä yhdistetä suoranaisesti matkailuun, kuten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), joka muun muassa huolehtii maanteiden kunnossapidosta, mahdollistavat alueellisesti niin matkailijan kuin paikallistenkin välttämättömät tarpeet.

hallintotieteet 2 kuva1

Kuva: Aliisa Wiik

 

”Vaikka maakunnallisessa aluekehitystyössä maakunnan liitto on toiminnan kokoaja ja alueellisen yhteistyön kapellimestari, varsinaisen sisällön kehittämistyöhön tuovat siihen osallistuvat lukuisat alueella toimivat organisaatiot.”2

Tällaisia organisaatioita ovat esimerkiksi alueella sijaitsevat ravintolat ja elämyksiä tarjoavat ohjelmapalveluyritykset. Organisaatioiden jaottelu tiettyihin lokeroihin saattaa estää laajemman yhteistyön eri tahojen välillä. Siksi varsinkin matkailua alueellisesti suunnitellessa organisaatiot tulisi nähdä yhdenvertaisina mahdollisuuksina, joiden monipuolinen hyödyntäminen edesauttaisi kehitystä ja toiminnan jatkuvuutta matkailualueilla.

Koska matkailualueet ovat rajallisia, on tärkeää, että niitä hyödynnetään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja vastuullisesti. Tällöin kilpailusta huolimatta yhteistyön merkitys korostuu alueen matkailuorganisaatioiden, kuten pienyritysten, kesken. Yhteistyö mahdollistaa organisaatioiden toimivuuden ja tiedon välittymisen matkailijoille. Esimerkiksi ulkomailta saapuvan matkailijan on helpompi löytää erilaisia palveluita, jos paikallinen hotelli tekee yhteistyötä muiden yritysten kanssa mainostamalla näiden tarjoamia mahdollisuuksia.

hallintotieteet 2 kuva2

Kuva: Milla Siivonen

 

Aliisa Wiik ja Milla Siivonen

 

 

 

Lähteet:

1 Harisalo, R. (2010). Organisaatioteoriat. Tampereen Yliopistopaino.

2 Mäkinen, M. (2008). Ajankohtaisia haasteita alueiden kehittämisessä. Hallinnon tutkimus, 27(1), 66-70. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://elektra.helsinki.fi/se/h/0359-6680/27/1/ajankoht.pdf.

Kategoria(t): Hallintotieteet | Kommentoi

Elävä matkailu

 

Biologia, ”elämän tiede”, on laaja-alainen tutkimusalojen kokonaisuus, joka tutkii elävien organismien rakennetta, toimintaa, kasvua, alkuperää sekä levinneisyyttä1. Biologia voidaan jakaa jopa kymmeniin eri suuntauksiin ja osa-alueisiin, mutta keskitymme tässä blogitekstissä muutamaan matkailun kannalta tärkeimpään: eläintieteeseen, kasvitieteeseen, ekologiaan ja mikrobiologiaan.

Biologia liittyy matkailuun kaikin tavoin, sillä matkailua ei voida erottaa elävästä ympäristöstä. Matkailu tapahtuu elävien olentojen toimesta, elävässä ympäristössä ja toisten elävien olentojen keskuudessa sekä niiden kanssa vuorovaikutuksessa ollen.

Koska eliöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja biologian suuntaukset limittäisiä, on eri suuntauksien ja niiden osa-alueiden tutkimusta usein tarpeen yhdistää.

 

Eläintiede

Eläintiede, eli zoologia, kattaa kaikki eläinkuntaan liittyvät tutkimussuuntaukset lajievoluutiosta eläinten levinneisyyteen ja käyttäytymiseen. Siihen kuuluvat niin nisäkkäisiin, kuin myös lintuihin, kaloihin, matelijoihin ja selkärangattomiin liittyvät tutkimussuunnat.1,2

Eläinten rooli matkailussa on moninaisempi kuin usein huomataankaan: ne voivat olla esimerkiksi katseen kohteita, matkailuaktiviteettien mahdollistajia, matkakumppaneita, ruoan ja matkamuistojen raaka-aineita, maisemanhoitajia tai odottamaton turvallisuusriski.

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutilla on käynnissä kaksi eläimiin liittyvää hanketta, Eläinten hyvintointi matkailupalveluissa -hanke ja Animal Tourism in Finland -hanke. Tietoa  tutkimushankkeista löydät esimerkiksi täältä ja täältä.

 

Kasvitiede

Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva tieteenhaara. Matkailun vaikutukset kasvistoon on huomattu muun muassa matkailijoiden mukana kulkeutuneissa vieraslajeissa, jotka menestyvät uudessa kasvupaikassaan. Lisääntyvä matkailu luonnon- ja kansallispuistoissa lisää kasvien tallaantumista ja näin ollen eroosiota. Suosittujen ulkoilu- ja retkeilyreittien varsilla voi esiintyä uhanlaisia kasvilajeja, jotka ovat vaarassa retkeilijämäärien kasvaessa.3

Ekosysteemi on  tietyssä paikassa olevan eliöyhteisön ja elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus4. Herkät ekosysteemit, kuten koralliriutat, ovat myös vaarassa matkailun lisääntyessä ja turistien etsiessä jatkuvasti uusia, hankalasti tavoitettavissa olevia ekosysteemejä. Tämä voi vaikuttaa joidenkin ekosysteemien järkkymiseen, mutta samalla kasvattaa tietoisuutta luonnonsuojelun tärkeydestä.5

 

biologia 1

Hilloja suolla Lapissa. Kuva: Jaana Pesonen

 

Ekologia

Ekologiassa tutkitaan, miten eliölajit ovat riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteissa toistensa, ihmisten sekä elottoman ympäristön kanssa. Ekologiaan liittyy oleellisesti evoluutiobiologia, jossa  tutkitaan elämän syntyä, lajiston monimuotoistumista miljoonien vuosien aikana sekä sitä, kuinka eliöstö tulee mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Ekologia ja evoluutiobiologia muodostavat yhdessä tutkintokokonaisuuden, jota tarjotaan laajasti yliopistoissamme. Niiden yhteisopiskelu tukee laajempaa asiayhteyksien ymmärrystä.6,7

Matkailun vaikutuksia eliölajeihin ja ympäristöön tutkitaan jo paljon (ks. edellisvuoden ympäristötieteen tekstejä tästä), mutta lisää tutkimusta tarvitaan matkailun kehittämiseksi kestävämpään suuntaan. Matkailu ylläpitää ja lisää tarvetta liikenteelle, etenkin lentoliikenteelle, ja edistää siten ilmaston lämpenemistä ja nopeuttaa luonnossa tapahtuvia muutoksia. Lapin matkailun kannalta merkittävä muutos on eliölajien siirtyminen pohjoisemmaksi ja vuodenaikojen muuntuminen vähitellen kohti eteläisempien leveysasteiden ilmastoja. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät rajoitu vain elottomaan ympäristöön vaan ovat osasyy myös eliölajien geneettiseen rakenteeseen ja yleisesti biodiversiteetin köyhtymiseen.8
 

Mikrobiologia

Matkailun myötä ihmisiä hakeutuu yhä enemmän alueille, joilla on pulaa puhtaasta vedestä, viemäröinnistä ja hygieenisistä käymälöistä9. Matkailu itsessään edistää infektioiden leviämistä ja matkailu vähemmän kehittyneille alueille lisää taudinaiheuttajien leviämisriskiä. Taudinaiheuttajilla tarkoitetaan useimmiten bakteereja ja viruksia. Näitä pienimpiä ja paljaalle silmälle näkymättömiä eliöitä tutkii mikrobiologia. Muita mikro-organismeja, eli mikrobeja, ovat esimerkiksi homesienet ja alkueläimet.

Mikrobiologiaa tarvitaan, jotta pystytään torjumaan infektiosairauksia ja niiden leviämistä. Ihmisten ja tavaroiden nopea liikkuminen globalisoituneessa maailmassa luo omat haasteensa tautien vastaiseen taisteluun. Tavanomaisten epidemioiden estämisen lisäksi bioterrorismi vaatii jatkuvaa tutkimusta ja lääkkeiden kehitystä.10

 

biologia 2

Poro. Taustalla Ukko-Luosto-tunturi. Kuva: Jaana Pesonen

 

Elina Hirvonen, Susanna Koistinen, Jaana Pesonen ja Aatu Heiskanen

 

Lähteet:

1 Fields of biology. (2016). Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://basicbiology.net/biology-101/fields-of-biology/

2 A world of animals. Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://basicbiology.net/animal/

3 Cottrell, S., Lyon, K., Siikamäki, P. & van Marwijk, R. (2010). Biodiversity Hotspots and Visitor Flows in Oulanka National Park, Finland. Pathways to Success 2010 Conference. Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://warnercnr.colostate.edu/docs/hdnr/hdfw/2010/BiodiversityHotspotsandVisitorFlowsinONPCottrell.pdf

4 Otavan opisto. Oppimateriaalit. Ekosysteemi – toiminnallinen kokonaisuus. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi1/4_ekosysteemi/01_ekosysjohdanto?C:D=gjbw.exu2

5 Newsome, D., Moore, S.A & Dowling, R.K. (2013). Natural area tourism: Ecology, impacts and management (2. laitos). Toronto: The MPG Books Group.

6 Helsingin Yliopisto. Biotieteiden ja biologian koulutusohjelma. Haettu 26.3.2017 osoitteesta:  http://www.helsinki.fi/biotieteet/biologia/ekologiajaevoluutiobiologia.htm

7 Jyväskylän Yliopisto. Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelma. Haettu 26.3.2017 osoitteesta https://opiskelu.jyu.fi/fi/koulutustarjonta/1-2-246-562-17-37089997011

8 Ilmatieteenlaitos. Ilmastonmuutos. Haettu 26.3.2017 osoitteesta   http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

9 Baker, D. (2015). Tourism and the health effects of infectious diseases: Are there potential risks for tourists? International Journal of Safety and Security in Tourism/Hospitality, 12(3), 1−18. Saatavilla osoitteesta http://www.palermo.edu/Archivos_content/2015/economicas/journal-tourism/edicion12/03_Tourism_and_Infectous_Disease.pdf

10 Vuorela, A. (2017). Uudet virustaudit sekä bioterrorismin uhka aktivoivat tutkimaan – Moona Huttusesta Vuoden nuori virologi. Haettu 26.3.2017 ositteesta http://yle.fi/uutiset/3-9510642

Kategoria(t): Biologia | Kommentoi

Markkinointi – matkakohteet maailmankartalle

Marketing without data is like driving with your eyes closed

– Dan Zarrella –1

 

Markkinointi nähdään usein mainontana, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin. Markkinointi tieteenalana tutkii yleisesti liiketoimintaa; asiakkaita, kuluttajia ja yrityksiä sekä niiden välisiä suhteita useista näkökulmista2. Kaikessa yksinkertaisuudessaan markkinoinnin tavoite on myydä, mutta ei vain enemmän, vaan myös paremmin, tavaroita ja palveluita2. Ennen markkinointitieteen syntyä, 1920-luvulle saakka vallitsi tuotantolähtöisen ajattelun suuntaus, jossa keskiössä olivat tuottaminen ja myyminen. Vuosien varrella markkinointi on muuttunut asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaan rooli on kasvanut, ja nykyisin osa palveluntuottamisen vastuusta on asiakkaalla.3

 

markkinointi 1

Kuva: Sanni Björklund

 

Nykyään markkinointi keskittyy asiakaslähtöisen liiketoimintastrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen, asiakkaiden käyttäytymisen ja arvojen selvittämiseen ja tämän pohjalta tapahtuvaan markkinoinnin kilpailukeinojen kehittämiseen ja soveltamiseen.2

Yrityksen kilpailukeinot yhdistetään usein niin sanottuihin perinteisiin markkinoinnin kilpailukeinoihin, joita ovat tuote (Product), hinta (Price), jakelu/saatavuus (Place) ja markkinointiviestintä (Promotion). Nämä muodostavat paljon käytetyn ja laajalti tunnetun 4P-mallin, josta käytetään myös nimitystä markkinointimix. Myöhemmin, palvelujen merkityksen korostuessa, kehitettiin malliin kolme P:tä lisää; ihmiset (People), prosessi (Process) ja fyysinen todiste (Physical evidence).3

Markkinointi ja liiketoiminta, kuten matkailukin, perustuvat vaihdantaan, jonka keskiössä on tuote. Asiakkaat hankkivat tuotteita tyydyttääkseen jonkin tarpeen. Tuote koostuu kolmesta elementistä, joista ydintuote tyydyttää tarpeen. Hotellimajoitus voi tyydyttää tarpeen rentoutumisesta kiireisen arjen keskellä. Lisäedut vahvistavat asiakkaalle ydintuotteen hyödyt lisäten sen houkuttelevuutta. Näihin voivat kuulua esimerkiksi laatutaso ja design. Mielikuvatuote sisältää kaiken ’ylimääräisen’, mitä palveluntarjoaja voi käyttää edistääkseen tuotteen vetovoimaisuutta, kuten kylpyläpalvelut hotellissa.3

Hinnan kautta määrittyy menestys – meneekö hotellihuone kuin kuumille kiville vai jäävätkö hotellit tyhjiksi. Asiakkaiden mielissä laadun ja haluttavuuden yksi tärkeimmistä määrittäjistä on hinta3. Hinta on markkinoinnin strateginen elementti, ja sen avulla voidaan asemoida tuote kuluttajien mielissä suhteessa muihin kilpaileviin tuotteisiin. Luksusmatkailupalvelu innoitellaan korkeammaksi kertoen näin laadusta, josta osa matkailijoista on valmiita maksamaan enemmän3. Vastavuoroisesti tarjotaan ns. halpamatkoja, jotka houkuttelevat toisenlaista asiakaskuntaa.

 

markkinointi 2

Kuva: Sanni Björklund

 

Tuotteen ja hinnan lisäksi markkinoinnin suunnitteluun vaikuttaa ratkaisevasti kaksi muutakin seikkaa. Jakelua/ saatavuutta suunniteltaessa tulee huomioida asiakkaan näkökulmasta, miten yrityksessä olisi miellyttävintä asioida. Tänä päivänä internetin vaikutuksesta matkailupalveluiden myynti on siirtynyt suureksi osaksi verkkoon. Tämä vaikuttaa osaltaan palveluiden saatavuuteen. Markkinointiviestintä on se markkinoinnin näkyvin toiminto ulkopuolisille, joka on kaikille tuttua. Se tarkoittaa kaikkia niitä toimintoja, joilla yritys kertoo itsestään, tuotteistaan ja toiminnastaan.3

Palvelujen markkinoinnissa yritysten tulee ottaa huomioon kolme lisätekijää perinteisen markkinointimixin lisäksi: ihmiset, prosessi ja fyysiset todisteet. Palvelun tuottamisessa laatuun ja tuottavuuteen vaikuttavat siinä toimivat ihmiset, eli työntekijät sekä asiakkaat. Palvelua käytetään samanaikaisesti, kun sitä tuotetaan. Näin asiakkaat, yhdessä muiden asiakkaiden kanssa, ovat työntekijöiden lisäksi vaikuttamassa palvelun onnistumiseen omalla toiminnallaan ja esimerkiksi asenteellaan. Prosessilla puolestaan viitataan palveluiden muotoutumiseen useista vaiheista, joissa jokaisessa pyritään tuottamaan arvoa asiakkaalle, kuten esimerkiksi: kyyti lentokentältä hotellille, hotellilla vastaanottovirkailija toivottaa tervetulleeksi ja toinen työntekijä vie laukut huoneeseen. Fyysisillä todisteilla tarkoitetaan kaikkia matkailupalvelun aistein koettavia osia, kuten tarpeellisia tiloja, oheistuotteita tai vaikkapa vastaanottovirkailijan hymyä.3

 

markkinointi 3

Kuva: Sanni Björklund

Markkinointi on kuin verkolla kalastusta: laittamalla verkot mahdollisimman laajalle saa paljon saalista, joukossa voi olla kuitenkin rikkinäisiä kumisaappaita. Miten saaliiksi saisi vain ne itselle tärkeät lajit hukkaamatta resursseja muihin?

Matkakohdetta markkinoitaessa lähdetään liikkeelle segmentoinnista, eli markkinoiden jakamisesta toisistaan erottuviin asiakasryhmiin. Kohdemarkkinoiden valinta voi olla ratkaiseva tekijä yrityksen menestymisessä tai epäonnistumisessa, erityisesti astuttaessa kansainvälisille markkinoille3. Kun markkinoinnin kohderyhmä on valittu, suunnitellaan markkinointi nimenomaan näille matkailijoille kohdistuvaksi ja heitä houkuttelevaksi. Erilaisia ihmisiä, esimerkiksi iältään tai elämäntyyliltään, houkuttelevat matkakohteisiin erilaiset asiat. Kohteen vetovoimatekijät, kuten vilkas yöelämä, tai erämainen luonnonympäristö, määrittävät millaisille ihmisille matkakohteen markkinointi kannattaa ensisijaisesti suunnata.

Matkailumarkkinointi rakentuu usein utopioiden ja unelmien pohjalta4. Markkinoijat pyrkivät tuottamaan ihmisille houkuttelevia mielikuvia kohteista esimerkiksi positiivisilla kuvailuilla ja jopa tarinoilla, kuten kertomukset Lapin maagisesta luonnosta ja joulupukista. Turistien kiinnostuksen herättämiseksi vaaditaan mahdollisten asiakkaiden liittävän paikkaan myönteisiä mielikuvia.4  Markkinoinnin luomilla vahvoilla myönteisillä mielikuvilla matkakohteita pyritään nostamaan esiin maailman kartalta matkailijoiden silmiin. Esimerkiksi Iso-Britannian matkaesitteissä kuvataan Lappia hyvin perinteisesti ja mahtipontisesti: ’’kesällä keskiyön auringon maa ja talvella revontulten koti’’. Näin Lappi pyritään nostamaan matkailijoiden silmissä uniikiksi kohteeksi, jollaista ei löydä toisaalta.

 

Anna-Emilia Haapakoski, Annika Koskenkorva & Sanni Björklund

 

Lähteet:

1 Kuva haettu osoitteesta: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/31/61/4f/31614fb715c19ad2d8afa8de70cc4f34.jpg

2 Haettu 22.3.2017 osoitteesta https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelijavalinta/yhteishaku/mitaopiskella/yma

3 Puusa, A, Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. (2015). Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Helsinki: Talentum.

4 Tuulentie, S. (2009). Matkailukylät maailmalla: Ylläs ja Levi brittiläisissä matkaesitteissä. Teoksessa S. Tuulentie (toim.) Turisti tulee kylään: Matkailukeskukset ja lappilainen arki (s. 86-107). Helsinki: Minerva.

 

 

 

Kategoria(t): Markkinointi | Kommentoi

Matkapäiväkirjoista globalisaatioon

 

Jo ennen ajanlaskumme alkua ovat ihmiset matkustaneet paikasta toiseen. Matkustaminen on ollut niin Jeesuksesta Kristoffer Kolumbukseen kuin Phileas Foggista Jacques Cousteauhon tärkeässä roolissa historian saatossa. Pyhiinvaeltajat ja ristiretkeläiset matkustivat uskonnollisten syiden vuoksi, kun tutkimusmatkailijat taas halusivat löytää uusia maita ja tutkia niiden ympäristöjä. Aateliset sekä taiteilijat ja monet muut matkustivat oppimaan uusia kieliä ja taitoja. Aluksi matkustaminen tapahtui jalan, hevosella tai aasilla. Myöhemmin teknologian kehittyessä ja erilaisten kulkuvälineiden yleistyessä matkustaminen helpottui ja yhä useamman ihmisen yhtäaikainen matkustaminen mahdollistui.

historia 3 kuva 1

Kuva: Eero Kiukas

 

Henkilöt, jotka ovat matkailleet, ovat myös aina kirjoittaneet ja kertoneet matkoistaan. Matkustamisesta ja uusien taitojen sekä kulttuurien oppimisesta on kirjoitettu matkapäiväkirjoihin, jotka usein kuvailevat paikkoja ja kokemuksia jopa ylistävällä tavalla. Etenkin 1500–1700-lukujen Euroopassa ylimystö ja aatelisto matkustivat oppimaan uusia kieliä sekä luomaan suhteita muihin kuningaskuntiin ja niiden päämiehiin. He tutustuivat paikallisiin kulttuureihin tanssin, taiteen, musiikin sekä muiden harrastusten kautta. Matkoiltaan kotiutuneet kertoivat kotimaissaan kertomuksia matkoistaan sekä suurista seikkailuista, joita he olivat kokeneet.1 Kertomukset ylistivät elämyksiä sekä muita uusia kokemuksia ”ihmeellisissä” uudenlaisissa paikoissa.

historia 3 kuva 2

Kuva: Eero Kiukas

 

Matkailu on ollut tärkeä osa historiaa ja edistänyt ihmiskunnan kehitystä niin yhteiskunnallisesti kuin yksilöllisestikin. Kautta aikojen matkailun on kuvattu avartavan ja opettavan matkailijoille uusista kulttuureista sekä tuovan kansoja yhteen. Voisi jopa sanoa matkakertomusten ja -kirjoitusten olleen pohja globalisaatiolle. Aikoinaan kieliä ulkomaille opettelemaan lähteneet aateliset tulivat takaisin osaten toisia kieliä ja tuntien toisia kulttuureita. Nykyisen, kansainvälistyneen maailman kaupankäynti perustuukin juuri toisten kulttuurien ja kielten osaamiseen. Matkailu on kasvanut huimasti ajoista, jolloin tutkimusmatkailijat kirjoittivat matkapäiväkirjojaan, mutta juuri ne ovat innoittaneet ihmisiä matkailemaan toinen toistaan eksoottisempiin kohteisiin. Yhä nykyäänkin matkoista kirjoitetaan blogeissa ja kerrotaan videoilla sadoille – jopa tuhansille ihmisille.

 

Eero Kiukas

 

LÄHDE

1 Adler, J. (1989). Origins of sightseeing. Annals of Tourism Research, 1989, 16, 7–29.

Kategoria(t): Historia, Yleinen | Kommentoi

Hallintotieteet osana matkailututkimusta

 

Matkailu on ilmiönä laaja. Sitä voi tutkia ja tarkastella monen eri tieteenalan näkökulmia hyödyntäen. Tässä tekstissä tarkastelemme matkailua hallintotieteiden näkökulmasta. Hallintotieteet ovat yhteiskuntatieteitä, jotka tutkivat hallintoa ja julkista toimintaa1. Matkaillessamme emme yleensä pohdi erilaisia hallinnollisia säädöksiä, joilla voi olla suurikin vaikutus matkailualueen muodostumiseen ja kehittämiseen. Maakunnilla ja kunnilla on yllättävän suuri rooli alueellisen kehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa, jotka liittyvät olennaisesti matkailuun.

hallintotieteet 1 kuva 1

Kuva: Milla Siivonen

 

Maakuntien liitot ovat osa alueellista kunnallishallintoa. Maakunnan liiton yksi tehtävä on vastata alueensa aluekehityksestä. Aluekehitys tarkoittaa maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten, väestön elinolojen ja palvelujen saatavuuden kehittämistä.2 Monet maakuntien liitoista luovat esimerkiksi alueilleen matkailustrategioita, joiden mukaisesti matkailua alueella toteutetaan.

 Suomessa on useita kuntia, joiden yksi pääelinkeino on matkailu. Monissa kunnissa matkailuelinkeinon kehittäminen ja toimivuus ovat merkittävässä asemassa kunnan elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Aluekohtaisessa suunnittelutyössä tulisi huomioida monipuolisesti eri toimialojen osaajia, jotta saavutetaan kokonaisvaltainen kuva, joka hyödyttää niin matkailu- kuin muitakin kunnan elinkeinoja.

Päättäjien on otettava huomioon kaikkien alueen ihmisten tarpeet suunnittelutyössä, myös matkailijat ja heidän tarpeensa, jotta matkailijoiden kokemus kohteesta olisi myönteinen. Tällöin alue hyötyy matkailuelinkeinon positiivisista vaikutuksista. Kuitenkin kunnan tehdessä suunnitelmia ja päätöksiä, tulisi paikallisten olla etusijalla, sillä kunta on heidän kotinsa.

hallintotieteet 1 kuva 2

Kuva: Milla Siivonen

 

Aluehallinnollinen näkökulma saattaa unohtua matkailua tarkasteltaessa. Sen merkitystä ei pidä kuitenkaan väheksyä, sillä kuten voi huomata, maakunta ja kunta luovat puitteet matkailulle. Ilman kuntien ja maakuntien luomia alueellisia mahdollisuuksia matkailuelinkeinoa ei voitaisi harjoittaa.

 

Aliisa Wiik ja Milla Siivonen

 

Lähteet

1 Hallintotieteet. (2013). Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://www.uva.fi/fi/fields/administrative_sciences/

2 Niemivuo, M. (2013). Aluehallinto ja aluepoliittinen lainsäädäntö. Helsinki: Kauppakamari.

Kategoria(t): Hallintotieteet | Yksi kommentti

Itä-Euroopan matkailun värikkäät vaiheet

 

Tsaarinvallan aikana matkustelu oli ylhäisön huvia, mutta sosialistisen vallankumouksen jälkeen proletariaatin kuului käydä lomamatkoilla aatteellisuuden hengessä. Työläisille rakennettiin mallilomakohteita ohjelmapalveluineen ruumiin ja sielun virkistykseksi.¹

Jo muskettisoturien aikakaudella englantilaiset ja ranskalaiset nuoret aatelisherrat halusivat kierrellä laajalti Euroopassa. Italialaisen renessanssitaiteen näkeminen ja vuorikiipeily Alpeilla olivat vetovoimatekijöitä. Tämä Grand Tour -matkustusidea sai itäeurooppalaisilta suosiollisen vastaanoton. Slaavilaiset nuoret herrat ryhtyivät tekemään tutkimusmatkoja alkuperäiskansojen keskuuteen. He yöpyivät heimoasumuksissa ja ostivat matkamuistoiksi keskiaasialaisia perinnekäsitöitä. Venäläisissä kulttuurikodeissa käytettiin ihailtuina sisustuselementteinä alkuperäiskansojen hienoimpia taideaarteita.²

 

historia 2 kuva 1

 

Vallankumous toi matkailuun uuden tarkastelunäkökulman. Sosialismin päämäärä oli Utopian maailmanvaltio. Siellä lomat olisivat täydellisiä elämyksiä tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille. Monumentaalisten ja maisemallisesti täydellisten lomakohteiden rakentaminen oli hidasta, siksi vain ansioituneimmat työläiset pääsivät bonusmatkalle terveyskylpylään Mustanmeren rannalle.  Vuorikiipeily oli edelleen suosittua. Euroopan korkein vuori Elbrus sijaitsee Mustanmeren lomakaupunkien tuntumassa. Balkanin sosialistiset maat ja DDR järjestivät myös paljon ohjattua lomatoimintaa työläisille.¹

Sosialistisen ideologian mukaisesti palkansaajien tuli pidättäytyä palkankorotusvaatimuksista, koska valtiovalta tarvitsi rahaa Utopian rakentamiseen. Kaikki eivät jaksaneet innostua valtiovallan satsauksista Utopiaan, vaan osa työläisistä halusi muuttaa länteen paremman elintason perässä ja matkustella eksoottisissa kaukokohteissa. Läntisen terminologian Utopia tarkoittaa kommunistista ihanneyhteiskuntaa.¹ Kun enemmistö DDR:n kansalaisista oli luopunut sosialismin ihanteista, Berliinin muuri murtui vuonna 1989. Sen palasia myydään matkamuistoina.

 

Pia Rapo

 

LÄHTEET

1 Rosenbaum, A.(2015). Leisure travel and real existing socialism: New research on tourism in the Soviet Union and communist Eastern Europe. Journal of Tourism History, 7(1─2), 157─176.

2 Adler, J. (1989). Origins of sightseeing. Annals of Tourism Research, 16, 7─29.

 

 

Kategoria(t): Historia | Kommentoi

Laskentatoimi osana matkailua

 

Laskentatoimessa kysymys on yrityksien taloudellisen informaation analysoinnista, tuottamisesta ja käyttämisestä. Karkeasti sanottuna laskentatoimi jakautuu rahoituksen laskentatoimeen ja johdon laskentatoimeen.1 Laskentatoimi on myös oma laaja tutkimusalansa. Laskentatoimi tieteenalana ja tutkimuksena ”tarkastelee taloudellisen informaation tuottamista, välittämistä, käyttämistä ja hallintaa”.2 Laskentatoimen tutkimus jakautuu kolmeen osaan: ”johdon laskentatoimeen, tilinpäätösinformaatioon ja rahoitukseen”3. Laskentatoimi kytkeytyy matkailuun yrittäjyyden, tutkimuksen ja tilastojen välityksellä. Arvioitaessa matkailun suhdetta laskentatoimeen on laskentatoimi lähinnä apuvälineen roolissa, koska matkailu on tässä tapauksessa pääelinkeino ja laskentatoimi sen ohella auttaa toteuttamaan toista. Käsittelen tässä tekstissä erityisesti käsitteitä kirjanpito ja kustannus, joista ensimmäinen kuuluu rahoituksen laskentatoimeen ja jälkimmäinen johdon laskentatoimeen.

Laskentatoimen avulla saatua informaatiota halutaan ennen kaikkea siksi, että siitä on hyötyä yrityksen toiminnan ja päätöksenteon kehittämisen kannalta. Esimerkiksi Lapissa matkailutoimiala on tärkein elinkeino ja siinä mahdollisimman tehokas taloudellinen onnistuminen saavutetaan laskentatoimea hyväksikäyttäen. Jotta yritystä voidaan ohjata ja johtaa oikeaan suuntaan, täytyy olla perillä myös kirjanpidollisista asioista. Kustannuslaskenta on erittäin oleellista myös matkailuyritysten keskuudessa, sillä se on keino, jolla esimerkiksi yrityksen kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan mitata. Laskentatoimea ei hyödynnetä pelkästään yritysten keskuudessa vaan myös esimerkiksi yksityisten keskuudessa, jotka haluavat vaikkapa sijoittaa matkailutoimintaan.

 

Yrityksen kirjanpito ja kustannuslaskenta

Kirjanpito on apuväline yrityksen johtamisessa, sillä sen tarkoitus on antaa täsmällinen ja riittävän hyvä kuva yrityksen toiminnasta. Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia, ja yrityksen johto on aina vastuussa kirjanpidon järjestämisestä. Kirjanpidon avulla yrityksen omat, yksityiset ja muualta tulleet varat pystytään pitämään erillään toisistaan ja pystytään olemaan paremmin ajan hermolla yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Kirjanpito koostuu yrityksen varoista ja veloista sekä tuotoista ja kuluista. Yritysten omaisuus voi vähentyä tai lisääntyä ja siksi se on huomioitava kirjanpidossa. Lähtökohtaisesti kirjanpidolla pyritään aukottomuuteen ja virhettömyyteen. Eli pyritään siihen, että sähköiseen muotoon viety kirjanpito on mahdollisimman virheetön. Osana kirjanpitoa kaikki yritykseen tulevat ja sieltä lähtevät laskut ja kuitit laitetaan talteen joko sähköisessä muodossa tai paperisina.4

Kustannus on keskeisimpiä johdon laskentatoimellisia käsitteitä, sillä kustannuksia laskemalla nähdään, kuinka paljon täytyisi saada tuloja, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa.5 Kustannukset jaetaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Muuttuvat kustannukset riippuvat suoraan yrityksen tuotannon määrästä, vastaavasti kiinteät kustannukset eivät. Jos kiinteät kustannukset ovat suuret, tuottaa yritys helposti tappiota, jos myynti on vähäistä. Jos muuttuvat kustannukset ovat suuret, ne on helpompi sopeuttaa myynnin määrään, jolloin tappiot on helpompi välttää. Esimerkiksi lentoyhtiöillä, jotka omistavat omat lentokoneensa, on korkeat kiinteät kustannukset, kun taas pienet kiinteät kustannukset on vuokratyövoimaa käyttävillä yrityksillä, joilla ei ole omia tiloja eikä kalustoa vaan kaikki on vuokrattua.

Helpointa on havainnollistaa kustannuksia esimerkkien kautta. Muuttuvia kustannuksia ovat esimerkiksi raaka-ainekustannukset, eri koneiden ja laitteiden ylläpitokustannukset ja kuljetuskustannukset. Lisäksi erilaisten myytävien tavaroiden hankintamenot voidaan laskea muuttuviksi kustannuksiksi.5 Kiinteitä kustannuksia taas ovat koneiden ja kaikenlaisen kaluston pääoman korot ja poistot, tilavuokrat, lämmitys, palkka ja erilaiset toimistokustannukset. Näitä kustannuksia laskettaessa nähdään, onko yrityksen toiminta kannattavaa vai kannattamatonta ja millä hinnalla tuotteet pitäisi myydä, jotta myynti ei tuottaisi tappiota.

 

Laskentatoimi apuvälineenä tehokkaampaan matkailutoimintaan

Kuten jo aikaisemmin esille tulikin, matkailu on Lapin alueen suurin tulonlähde. Matkailuyrityksillä on suuret saappaat täytettävänään jokaisena sesonkina, jolloin tulosta täytyy tehdä. Matkailuyritysten välinen yhteistyö toimii melko hyvin Lapin alueella.6 Yhteistyötä tekevät monet matkanjärjestäjät, lentoyhtiöt, hotellit, safarien tarjoojat ja muut elämyksiä turisteille tarjoavat yritykset. Tämän tyyppinen elinkeinosidoksisuus näkyy niin, että yritykset ottavat toisiinsa vapaaehtoisesti yhteyttä saadakseen toimivamman kokonaisuuden. Turistien määrää pyritään lisäämään tekemällä heille yhä enemmän yhä parempia tarjouksia, joihin sisältyy aiempaa enemmän mahdollisuuksia ja aktiviteetteja.6 Kun matkailuyritysten kirjanpito on ulkoistettu asiantuntevalle tilitoimistolle, on oikein tehdystä kirjanpidosta suuri hyöty matkailuyritysten johtajille. Heillä on jatkuvasti käytössään täsmällistä ja oikeata tietoa yrityksensä toiminnasta.

Myös kustannuslaskennallisesti ajatellen matkailuyritysten välisestä yhteistyöstä on vain hyötyä matkailuyrittäjille. Jos matkailijoiden määrä kasvaa elinkeinosidoksisuuden johdosta ja mahdolliset kulut, kuten markkinointi- ja kuljetuskulut, sekä välikädet vähentyvät, on se yrityksien edun mukaista. Liiketoiminnasta tulee kustannustehokkaampaa, mikä tarkoittaa, että matkailijoiden määrän lisääntymisestä ja yhteistyön ansiosta tulot kasvavat ja menot pienenevät. Yleisestikin ottaen kustannustehokkuus ja kannattavuus ovat ne asiat, joihin laskentatoimen avulla pyritään. Kustannustehokas ja kannattava matkailuyritys on myös vastuullinen matkailuyritys.

 

laskentatoimi 1 kuva

Kuva: Erik Adamson

 

Erik Adamson

 

LÄHTEET

1. Laskentatoimi tieteenalana. Haettu 30.3.2017 osoitteesta: https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/opintojen-tueksi/manual/opas1013/tutkinnot/rakenteet/yla/YLA
2. Laskentatoimi. Haettu 30.3.2017 osoitteesta: https://www.jyu.fi/jsbe/yla
3. Tutkimus. Haettu 30.3.2017 osoitteesta: https://www.utu.fi/fi/yksikot/tse/yksikot/laskentatoimi-ja-rahoitus/tutkimus/Sivut/home.aspx
4. Kirjanpidon ABC. Haettu 30.3.2017 osoitteesta: https://taloushallintoliitto.fi/kirjanpidon-abc
5. Tenhunen, M. (2013). Johdon laskentatoimen peruskäsitteet, menetelmät ja tekniikat. Haettu 30.3.2017 osoitteesta: http://tilisanomat.fi/content/johdon-laskentatoimen-peruskäsitteet-menetelmät-ja-tekniikat
6. Kilpijärvi, M. & Aho, S. (2013). Toimialana matkailu. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s. 3042). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

 

Kategoria(t): Laskentatoimi | Kommentoi