Matkailun vaikutus hyvinvointiin // 5.7.2022

Kävelet kohti hiekkarantaa. Horisontissa siintää turkoosi vesi ja upea auringonlasku. Rantabulevardilta kuuluu iloista puheensorinaa. Päiväsi vaikein kysymys on se, missä ravintolassa haluat tänään syödä illallisesi. Ihmiset hymyilevät, ja sinäkin huomaat hymyileväsi. Mietit itseksesi, ettet halua loman loppuvan ollenkaan. Kaivat taskustasi puhelinta, jotta voit ikuistaa hetken talteen kameralle, mutta yhtäkkiä sitä ei löydykään. Vähitellen paniikki iskee. Mihin olet puhelimesi kadottanut? Sehän oli sinulla vielä äsken. Sitten tajuat, että samalla, kun käännyit katsomaan auringonlaskua, sinuun törmäsi toinen ihminen. Hän osui sopivasti juuri takataskullesi, jossa puhelintasi säilytät. Tai no, säilytit. Sattumaako? Eipä taida olla.

Rantalomat ovat vuodesta toiseen matkailijoiden suosiossa. Kuva: Heidi Willigsman

Positiivisesta mielleyhtymästä negatiiviseen – matkailun vaikutukset hyvinvointiin

Nyky-yhteiskunnassamme matkailun vaikutuksia hyvinvointiin voidaan kategorisoida monien eri osatekijöiden avulla. Matkailuilmiön moniulotteisuus ja epälineaarinen luonne muodostavat mahdollisuuden hyvinvoinnin tarkasteluun yhtenä matkailun päätarkoituksena. Kuinka matkailu vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Entä kuinka suurta roolia matkailu näyttelee ihmisen hyvinvoinnissa?

Hyvinvointi- ja terveysmatkailun kattokäsitteenä voidaan pitää terveysmatkailua (engl. health tourism), joka muodostuu sekä hyvinvointimatkailusta että terveydenhoitomatkailusta1. Hyvinvointi käsitteenä koostuu kuitenkin yksilöidysti aina matkailijan omien arvojen, mielipiteiden, matkailuympäristön ja henkilökohtaisten kokemusten perusteella. Hyvinvoinnin kokemiseen voidaan yleisesti katsoa vaikuttavan erilaisten ulkoisten ja sisäisten tekijöiden lisäksi myös turvallisuuden matkakohteessa. Ihmisen henkilökohtaisilla arvoilla ja valinnoilla on usein suuri vaikutus hyvinvoinnin muodostumisessa. Eri matkakohteista löytyy erilaisia aktiviteetteja sekä palveluja eri tarpeisiin lomailijan mielenkiinnon mukaan. Ne osatekijät, jotka luovat puitteet toisen matkailijan hyvinvoinnin edistämiseen, voivatkin samalla olla jonkin toisen matkailijan käsitys ns. lomapainajaisesta. Esimerkiksi rantalomiin ja luksuselämyksiin tottuneen matkailijan voi olla vaikea ymmärtää sitä, miksi kukaan haluaisi viettää ansaittua lomaansa reppureissaillen ja halvimmissa hostelleissa yöpyen. Matkailijan motiivi toimiikin lomaa tahdittavana taustatekijänä, ja palvelujen toivotaan lähtökohtaisesti tuottavan matkailijalle pelkän kokemuksen lisäksi myös vahvan, onnistuneen elämyksen tunteen.1

Matkailun vaikutukset hyvinvointiin eivät kuitenkaan ole välttämättä aina pelkästään positiivisia, vaikka niitä pyritäänkin usein erityisesti sosiaalisessa mediassa romantisoimaan. Hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia asioita voivat olla esim. ultimaattisena väsymyksenä konkretisoituva jetlag-aikaerorasitus, varastetun omaisuuden aiheuttama päänvaiva, kohdemaan turvallisuus- ja hygieniatasoon liittyvät epäilykset, lentopelko sekä stressi loman onnistumisesta. Lisäksi matkailijaa voi mietityttää, onko turismista paikallisväestölle kaiken kaikkiaan enemmän hyötyä vai haittaa.

Loman tarkoitushan on tuottaa matkailijalle hyvinvointia, joten negatiiviset vaikutukset tulisi minimoida. Helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä?

Hyvinvointia kokeakseen matkailijan ei aina tarvitse lähteä kauas kotimaastaan. Kuvassa Rovaniemen luontoa kauneimmillaan ruska-aikana. Kuva: Heidi Willigsman

Kokemuksia vai elämyksiä?

Elämyspalveluihin voidaan luokitella muun muassa hemmottelu- ja virkistäytymispalvelut, joiden katsotaan perustuvan esim. yksilön henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen.1 Viime aikoina matkailun osalta terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelussa trendikkääksi, suosituksi lomamuodoksi ovat muotoutuneet eräänlaiset staycationit, joissa matkakohteeksi valitaan tietoisesti jokin lähikohde ulkomaan kohteen sijaan esimerkiksi alueelta, jota kotimaan matkailulla halutaan tukea. Staycationien tarjoama hyvinvointi piileekin juuri matkakohteen alueen wellness-palvelujen eli hemmottelupalvelujen tarjonnassa, jota pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti osana elämysten tavoittelua.2

Hemmottelupalvelujen lisäksi myös esimerkiksi luontoon, henkisyyteen ja liikkumiseen keskittyvät lomat ovat kasvattaneet suosiotaan hyvinvointimatkailijoiden keskuudessa. Kyseinen trendi on jalkautunut syvästi myös suomalaisten keskuuteen, etenkin Covid-19-pandemian mukanaan tuomien rajoitusten ansiosta. Luonnon onkin todettu omalta osaltaan edistävän yksilön psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia monissa eri tutkimuksissa. (Lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista voit lukea blogistamme täältä.) Hyvinvointimatkailun yhtenä osana voidaankin pitää luontomatkailua. Esimerkiksi lappilainen elämäntapa ulkoiluaktiviteetteineen voidaan nähdä yksilön hyvinvointia edistävänä juuri sen autenttisen, aidon luonteen perusteella.3 Luontomatkailun tarjoamia resursseja voidaankin täten hyödyntää osana hyvinvointimatkailua täydellisenä vastapainona kiireelliselle elämäntavalle.1

Matkakohdetta valittaessa ristiriitaisuuden tunne kotimaahan kohdistuvan matkailun kanssa saattaa kuitenkin vaikuttaa matkustuspäätökseen erityisesti, jos matkailija on aiemmin tottunut matkustamaan lomillaan poikkeuksetta ulkomaille. Vanha, kliseinen lausahdus: “Ei se tunnu lomalta, jos on vain kotona…” sotiikin kotimaahan kohdistuvan matkailun kanssa selkeästi.

Matkailijan mielentilaan ja sitä kautta hyvinvointiin vaikuttaa siis vahvasti myös matkailijan asenne. Lomalla viihtyminen onkin usein kytköksissä matkailijan mielentilaan ja onnellisuutta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia tavoitellessaan matkailija tekeekin jatkuvasti valintoja, joiden uskoo tuottavan hyvinvointia itselleen. Kulttuurilomalle suuntaava matkailija etsii hyvinvointia taiteen ja inspiraation parista, kun taas toiselle pelkkä akkujen lataaminen voi olla matkan päätavoite.4 Esimerkiksi, jos matkailija kokee, että pääsee lomamielentilaan korkkaamalla kaljan Helsinki-Vantaan terminaalissa, tuottaa kyseinen teko hänelle varmasti ainakin hetkellistä hyvinvointia. Ei siis tule unohtaa, että hyvinvoinnin muodostuminen on aina varsin suhteellista.

Stressittömyys vs. loman suorittaminen

Hyvinvointimatkailijan tavoitteena on usein henkilökohtaisen terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen. Arjen kiireestä ja oravanpyörästä irti päästäminen sekä uusien, mahdollisimman autenttisten kokemusten tavoittelu kuuluvat vahvasti hyvinvointimatkailun ominaispiirteisiin.5 Lomamatkoilla koettu onnellisuus lisää tutkimusten mukaan yksilön tyytyväisyyttä, jolla taas on oma vaikutuksensa stressin vähentämiseen1. Viime vuosina mediassa kuitenkin paljon puhututtanut loman suorittaminen on ollut kuuma aihe matkailijoiden keskuudessa. Pahimmillaan to do –lista täyttyy niin monesta aktiviteetista sekä nähtävyyksien kiertelystä minuuttiaikataululla, ettei itse lomasta ehditäkään kunnolla edes nauttimaan. Loman jälkeen olosi ei olekaan rentoutunut, ja tarvitsisitkin lomalta paluu –loman. Tässäkin asiassa omalla asenteella on erittäin suuri vaikutuksensa. Meitä matkailijoita löytyy ns. moneen junaan, mutta turha stressaaminen ja asioista huolehtiminen on syytä jättää kotiin ja valita tilalle iloinen ja utelias mieli sekä vain muutama mieluinen aktiviteetti. 😉

Koetko Sinä, että matkailu vaikuttaa hyvinvointiisi enemmän positiivisella vai negatiivisella tavalla?

Lisää hyvinvointimatkailusta voit lukea blogistamme täältä.

Heidi Willigsman & Mila Koponen

LÄHTEET

1 Konu, H. (2017). Hyvinvointimatkailu. Teoksessa: J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 76–81). Rovaniemi: Lapland University Press.

2 Nelskylä, L. (2018). Helsinkiläiset löysivät oman kaupunkinsa hotellipalvelut – “Staycation on eräänlainen illuusio ulkomaanmatkasta”. Haettu 6.6.2022 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10111513

3 Hakkarainen, M., Jutila, S. & Angeria, M. (2015). Lappilainen elämäntapa hyvinvointimatkailuksi. Matkailututkimus, 1(11), 84–87. Haettu 5.7.2022 osoitteesta https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/90920/50033

4 Grenman, M. & Räikkönen, J. (2015). Well-being and wellness tourism – Same, same but different? Matkailututkimus, 1(11), 7–25. Haettu 5.7.2022 osoitteesta https://journal.fi/matkailututkimus/article/download/90914/50027/147080

5 Sirkkilä, H. (2021). Matkailua monenlaista – hyvinvointia monenlaatuista. HS – Valmentamo portti. Haettu 07.06.2022 osoitteesta https://www.valmentamoportti.fi/matkailusta-hyvinvointia/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s