Kesän alku ja loman kaipuu saavat ihmiset tällä hetkellä liikkeelle tai ainakin vähintään unelmoimaan matkailusta. Rohkeimmat uskaltautuvat matkailemaan yksin. Käsittelemme tässä kirjoituksessa naisten soolomatkailua ja siihen liittyviä vaaroja. Matkailun vaaroja on myös fyysisiä, mutta keskitymme sosiaalisiin haasteisiin.
Valitsemamme aihe on meille ajankohtainen, koska tulevien vaihto-opiskelujen lisäksi tekstimme toinen kirjoittaja eli Mila on matkustanut kesäksi toiselle mantereelle töihin, yksin ja naisena. Mila onkin pitkin kevättä saanut kuulla monia varoituksia erilaisista vaaroista, joita etenkin ”tyttöjen täytyy varoa”. Varoitukset ovat toimineet hänelle eräänlaisena pelotteena, joka on saanut hänet vähintään alitajuntaisesti ajattelemaan, että joka hetki täytyy olla katsomassa olan taakse peläten. On tärkeää olla varuillaan, mutta onko naisena matkustaessa oikeasti vastassa enemmän haasteita ja vaaroja kuin miehillä samassa tilanteessa?
Matkailun lisääntyminen, uusien ja eksoottisten kohteiden suosion nousu sekä arvojen muuttuminen ovat vaikuttaneet niin matkailijoiden kuin kohteiden, työntekijöiden ja viranomaisten turvallisuuskriteerien tiukentumiseen. Turvallisuus onkin jokaiselle matkailuklusterin eri osapuolelle tärkeä, jopa välttämätön osatekijä. Turvallisuudella osapuolet tavoittelevat matkailuprosessin häiriöttömyyttä ja tähän prosessiin vaikuttavat useat matkailijalle ulkopuolisina tekijöinä näyttäytyvät asiat matkailuyrityksestä matkailualueeseen sisältäen koko matkailuketjun aina lähtötilanteesta kohteeseen. Ryhmässä matkailijat voivat turvautua toisiinsa uudessa ympäristössä ja kulttuurissa, kun taas yksin matkaileva saattaa useinkin painia tietämättömyyden kanssa yksin. Tietämättömyys uudessa matkailukohteessa yksin matkaillessa lisääkin turvattomuuden tunnetta.1 Matkailuun liittyy aina paljon riskejä, ja yksin matkaillessa riskit vain suurenevat. Yksin matkustaminen sopiikin pääasiassa rohkealle ja itsenäiselle matkailijalle, joka uskaltaa ottaa riskejä2.
Matkailututkimuksessa keskitytään usein tarkastelemaan miesten matkailua, vaikka naisten soolomatkailu on ollut jo vuosia suuressa kasvussa3.
Reppureissaaminen naisten keskuudessa on kasvattanut suosiotaan, ja esimerkiksi Australiassa naispuolisia reppureissaajia on enemmän kuin miespuolisia. Reppureissaus voi olla helppoa ja halpaa, mutta se tuo mukanaan paljon riskejä, sillä reissaajat etsivät kohdemaista yleensä mitä erikoisimpia seikkailuja.3 Itsensä likoon pistäminen sekä riskin ottaminen toimivatkin usein helppona väylänä uusien ihmisten kohtaamiseen. Ainutlaatuisten, paikallisten tarjoamien uniikkien kokemusten ja seikkailujen kautta matkailijan onkin mahdollista tutustua uuteen kulttuuriin ruohonjuuritasolta käsin. (Reppureissauksesta matkustusmuotona voit lukea blogistamme lisää täältä.)
Suurimpana uhkana naisille voivat olla kuitenkin juuri muut ihmiset ympärillä. Turistit ovat usein jo alun perinkin helppoja kohteita ryöstöille ja yksin matkustaviin naisiin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu voi olla myös valitettavan yleistä. Soolomatkaajan on hyvä olla tietoinen myös esim. stalkkereista eli vaanijoista, jotka ovat maailmalla jokapäiväinen ilmiö.
Lisäksi naisiin kohdistuvat huumaamiset klubeilla aiheuttavat jatkuvasti päänvaivaa eri maiden sosiaalista turvallisuutta pohdittaessa. Naisena yksin matkustavan kannattaakin valita seuransa erityisen tarkasti vielä näin 2000-luvullakin.
Sukupuoleen katsomatta yksin matkustavan henkilön on myös aina välttämätöntä tunnustaa oma velvollisuutensa matkailijana reissukohteessa valintoja tehdessä muun muassa yöpymispaikan ja liikkumisen suhteen. Kun tarkastellaan asiaa nimenomaan yksin matkustavan naisen näkökulmasta, niin erilaiset hostellit ja Über-taksimatkat saattavat herättää kysymyksen turvallisuudesta erityisesti, jos kohdemaa ei ole itselle entuudestaan tuttu tai jos kohdemaasta ei tunne ketään. Olemme kuulleet monilta ystäviltämme vinkkejä mahdollisiin tilanteisiin, joissa turvattomuuden tunne saattaa nostaa päätään. Yhtenä yleispätevänä vinkkinä toimii kuulemma se, että esim. iltaisin taksimatkoilla kannattaa pitää puhelin lähellä ja vaikkapa esittää, että puhuu puhelimessa. Vaikka matkustaakin yksin, ei ole usein järkevää antaa sellaista kuvaa kuitenkaan muille.
Monissa maissa naisten turvallisuutta onkin mietitty paljon. New Delhissä tietyt hotellit ovat alkaneet kehittämään turvallista ratkaisua naismatkaajille. Sosiologi Torun Elsrud on tutkinut yksin matkaavia naisia ja haasteita, joita he kohtaavat. Hän esittelee ratkaisuja, joita hotellit ovat kehitelleet nimenomaan naisille. Esimerkiksi hotellit tarjoavat palveluita, kuten lentokenttäkuljetuksen tai hotellihuoneeseen saaton, joita naispuoliset työntekijät hoitavat.4 Myös pakettimatkojen suunnitelmallisuus sulkee riskejä pois, koska suunnitelmallisuudella pyritään varmistamaan matkailijan tietämystä asioista, jolloin turvallisuuden ja itsevarmuuden tunne matkailijalla kasvaa1. Matkailijalle valmiiksi suunnitelluissa matkoissa ovat matkaoppaat huolehtimassa matkailijan asioiden hoidosta sekä ylipäänsä ohjaamassa matkailukokemusta. He myös usein hoitavat esim. vieraalla kielellä puhumisen, joten matkailijan on siinäkin suhteessa turvallista viettää aikaa kohteessa, mahdolliset kielimuurista johtuvat erimielisyydet tai väärinymmärrykset välttäen.2 (Matkailijan kielimuurista voit lukea blogistamme lisää täältä.)
Suuri vaikuttaja turvallisuuteen on matkailijan budjetti: pienellä budjetilla voi päätyä useammin ”vaarallisille” alueille, ja turvallista vaihtoehtoa tarjoavat hotellit eivät täten ole vaihtoehtona.1 Halvemmat majoitusvaihtoehdot saattavat esimerkiksi olla kauempana kaupunkien keskustasta tai niissä saattaa olla puutteita perustarvikkeissa ja erilaisissa palveluissa. Esimerkiksi turvalliset kulkuyhteydet sekä taksi- ja sairaalapalveluiden saatavuus voivat aiheuttaa haasteita erityisesti köyhimpiin maihin suunnattaessa. Kokemuksen kannalta ”ankarammat” olot saattavat kuitenkin kiinnostaa, koska matkailijan on täten helpompi kokea kohteen tarjoamaa aitoa arkea, mutta turvallisuuskysymysten kannalta halvimmat vaihtoehdot eivät aina ole matkustajan kannalta niitä järkevimpiä. Jokaisen tulee olla tietoinen mahdollisista riskeistä, sukupuolesta riippumatta. Mutta selkeästi naiset kohtaavat enemmän uhkia, sillä heille on suunniteltu erilaisia ratkaisuja, joiden kanssa turvallisuus on varmempaa.
Mila Koponen & Heidi Willigsman
LÄHTEET
1 Iivari, P. (2017). Matkailun turvallisuus. Teoksessa: J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 188–192). Rovaniemi: Lapland University Press.
2 Kärki, A. (1998). Etelänloma – oppineiden seuruematkoista yksilöiden leikkitilaksi. Sosiologia, 3/98, 199–211.
3 Elsrud, T. (2006). Gender creation in travelling, or the art of transforming an adventuress. K. Meethan, A. Anderson & S. Miles (toim.), Tourism consumption and representation: Narratives of place and self (s. 178–195). CABI.
Matkailevat tutkijat 