Oletko koskaan pohtinut, miten valitset matkakohteen? Saatat tehdä valinnan sen perusteella, että ystäväsi kävi kohteessa, näytti matkakuvia ja kuulit tarinoita kohteesta. Nykypäivänä uusia kohteita voi helposti löytää myös netistä, esimerkiksi mainosten tai sosiaalisen median kautta. Nykyään matkailujulisteet eivät yleensä ole yhtä merkittävässä roolissa kohteen valinnassa sekä sen markkinoinnissa kuin ennen.
Matkailumarkkinoinnissa tutkitaan sekä matkailupalveluiden että matkailukohteiden markkinointia. Markkinoinnin kehittyessä vuosien saatossa on myös matkailumarkkinointi muuttunut paljon.1 Modernin mainonnan historia on alkanut Englannissa jo 1700-luvulla, ja sen katsotaan rantautuneen Suomeen systemaattisen mainonnan muodossa 1920-luvulla2.
Alun perin matkailujulisteiden avulla ilmoitettiin tärkeistä asioista. Julisteet olivat suurimmaksi osaksi tekstiä, eikä niissä ollut “turhia” värejä tai kuvia. Vanhin suomalainen tunnettu matkailujuliste on Turun uuden höyrylaivayhtiön teettämä vuodelta 1851. Kyseisen julisteen perimäinen tarkoitus oli kertoa laiva-aikataulut kansalle.3
1800-luvun lopulla ymmärrettiin, että matkailujulisteita voidaan käyttää myös vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin, kohteen valintaan sekä unelmien muodostumiseen3. Suurten muutosten, kuten teollistumisen ja työ- ja vapaa-ajan eriytymisen, jälkeen ei pidetty enää mahdollisena sitä, että matkakohde olisi houkutteleva, ellei sitä tietoisesti mainostettaisi4. Silloin julistesuunnittelussa paneuduttiin enemmän pohtimaan sitä, mitä julisteilla haluttiin kertoa ja miten se tehtäisiin. Kun julisteiden visuaaliseen puoleen alettiin panostamaan enemmän, ymmärrettiin, että julisteita voitaisiin käyttää matkailun markkinointiin kuvien sekä värien välittämien mielikuvien ja houkutusten kautta.3 Julisteilla päästiin siis vaikuttamaan kohteen valintaan myös tiedostamattomasti.
Suomen matkailijayhdistys SMY ry on toiminut vuodesta 1887 lähtien, jolloin se on ollut vastuussa Suomen matkailun järjestelmällisestä kehittämisestä. Tavoitteena on ollut herättää Suomen asukkaissa kiinnostusta matkustukseen ja tehdä matkustamisesta saavutettavampaa ja helpompaa. Markkinoimalla Suomea ulkomailla rakennettiin myös kansallista identiteettiä suomalaisille, jo ennen kuin Suomi oli itsenäistynyt.5 Suomen “matkailupropagandaa” rakennettiin Suomen luonnon ympärille ja esille nostettiin saaristo ja järvet sekä Lapin uniikki luonto6. Tämä näkyy myös matkailujulisteissa. Monet julisteet saivat vaikutteita Lapista, ja esiin nousivat tunturimaisemat, saamelaiset sekä porot. Monissa julisteissa on vaikutteita isoista tapahtumista Suomessa, esimerkiksi 1940-luvulla Helsingin olympialaisten aikaan julisteissa oli paljon aktiivisuutta sekä urheilua. Sodan jälkeen julisteissa oli paljon sinivalkoisia värejä ja niissä esiintyi kansallismaisemia.3
Yksi vanhimmista kuvallisista matkailujulisteista on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1893 suunnittelema Imatra-juliste. Gallen-Kallela on vanginnut julisteeseen Imatrankosken lisäksi myös muita silloin tunnettuja Itä-Suomen matkakohteita, kuten uuden hotellin, Vuoksijoen sillan sekä Saimaan kanavan. Julisteen tarkoitus oli houkutella pietarilaista ylimystöä vierailemaan Imatralla, mutta julistetta tultiin myöhemmin käyttämään myös kansainvälisessä mainonnassa.3
Matkailujulisteet olivat pitkään tärkeä tapa viestiä ja mainostaa matkailua. Matkailualalla hotellit, lentoyhtiöt ja laivayhtiöt käyttivät niitä tapana tuoda itsensä julkisuuteen matkailun kukoistavana aikana. Julisteissa esitettiin 1900-luvulla uusia teknologioita ja liikenneyhteyksiä, joilla pyrittiin houkuttelemaan ihmisiä varaamaan luksusmatkoja tuomalla esiin mahdollisuuksia seikkailuun.7 Julisteita liimattiin kaikkialle rautatieasemista katujen varsille, ja matkailupropaganda valtasi ihmisten arkielämää. Julisteista kuitenkin siirryttiin pian 1900-luvulle siirryttäessä liikkuvaan kuvaan sekä radioaalloille, jolloin viesti välittyi vahvemmin.4 Nykyään matkailumarkkinoinnin kehittyessä matkailujulisteista on enemmin tullut matkamuistoja ja keräilyesineitä eikä niiden rooli mainonnassa ole yhtä suuri7. Nykypäivän visuaalisessa maailmassa ohikulkija tuskin kiinnittäisi huomiota seinälle liimattuun aikataululistaukseen tai ainakaan päättäisi matkakohdettaan sen perusteella.
Suvi Sipola ja Katya Adlivankin
Lähteet
1. Komppula, R. (2017). Matkailumarkkinointi. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 132–136). Rovaniemi: LUP.
2. Aarnio, S. (2017). Katsauksia historiaan: Mainosjulisteet. Haettu 24.3.2022 osoitteesta https://tovari.fi/mainosjulisteet-historia/
3. Londen, M. (2007). Come to Finland. Helsinki: Edita.
4. Syrjämaa, T. (2004). Kuvia paratiiseista – matkailumainonnan vyöry. Teoksessa A. Kostiainen, J. Ahtola, L. Koivunen, K. Korpela & T. Syrjämaa, Matkailijan ihmeellinen maailma (s. 194–203). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
5. Suomen matkailijayhdistys SMY RY. SMY:n matka uudelle vuosituhannelle. Haettu 23.5.2022 osoitteesta https://matkailijayhdistys.fi/yhdistyksemme/historia
6: Partanen, S. J. SMY:n pioneerityö – Matkailun perusta valettiin 1930-luvulla. Haettu 23.5.2022 osoitteesta https://matkailijayhdistys.fi/application/files/5014/7738/0112/3.11._seppo_j_partanen_smyn_pioneerityo.pdf
7: KoaWood Ranch. (2020). What are travel posters? Haettu 23.5.2022 osoitteesta https://koawoodranch.com/blogs/news/what-are-travel-posters
Matkailevat tutkijat 