Koronapandemia yllätti ja muutti matkailualaa rajusti. Nyt tilanne on kuitenkin parantunut ja rajoituksia on purettu. Pandemia ei ole kuitenkaan hävinnyt kokonaan maapallolta ja se on edelleen ihmisten mielissä. Huoli siitä voi rajoittaa ja vaikuttaa päätöksentekoon esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan ulkomaanmatkaa. On todennäköistä, että markkinoinnissa joudutaan huomioimaan nämä asiat vielä pitkään tulevaisuudessa.
Koronapandemian vuoksi matkailutoimialalla on jouduttu sopeutumaan ”uuteen normaaliin” lyhyellä varoitusajalla. Nopeaa reagointia on tarvittu esimerkiksi matkailumarkkinoinnin uudelleenkohdistamisessa kotimaan markkinoille sekä uusien matkailutuotteiden kehittämisessä uusille kohderyhmille.1
Trendit vaikuttavat matkailuyritysten liiketoimintaan. Isoina ja kasvavina trendeinä voidaan pitää digitalisaatiota, vastuullisuutta ja ympäristökysymysten huomiointia. Varsinkaan pienemmissä yrityksissä digitaalista markkinointia ei olla vielä kuitenkaan osattu täysimääräisesti hyödyntää asiakassuhteiden johtamisessa.2 Koronapandemia on kuitenkin pakottanut kaikki verkkoon, ja tämä näkyy myös matkailualalla: koska asiakas on verkossa, niin täytyy myös yritysten olla. Eri puolilla Suomea on korona-aikana hyödynnetty digitaalisuutta matkailupalveluiden ostettavuuden helpottamisessa ja parannettu näkyvyyttä verkossa. Sähköisiä myyntialustoja on kehitetty, ja lisäksi webinaarit ja digitaalista osaamista lisäävät koulutukset ovat edistäneet matkailualan digitalisoitumista.1
Myös uusia matkailun trendejä on syntynyt korona-aikana, sillä se on vauhdittanut monien digitaalisten palvelujen kehittämistä, tästä esimerkkinä erilaiset virtuaalikierrokset ja digitaaliset matkailuelämykset. Korona-ajan merkittäviä saavutuksia ovat siis esimerkiksi verkkosivujen ja -kauppojen kehittäminen ja päivittäminen sekä some-markkinoinnissa aktivoituminen. Virtuaaliteknologian rooli tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan matkailualalla entisestään.1
Pandemian aikana kotimaanmatkailun suosio kasvoi. Suomessa nekin suomalaiset matkustivat omassa maassa, jotka yleensä suuntaavat ulkomaille. Koronassa voittajia ovat olleet erityisesti luontokohteet ja pikkupaikkakunnat.3 Luontomatkailu on alkanut kiinnostaa yhä useampia, ja luontomatkailun mahdollisuuksien ja luontomatkailukuvaston hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa voivat auttaa houkuttelemaan uusia asiakassegmenttejä.1
Korona on muuttanut markkinointia myös siinä mielessä, että moni yritys on panostanut taktisen markkinoinnin sijaan enemmän brändimarkkinointiin4. Taktinen markkinointi tarkoittaa käytännössä nopeaan myyntiin pyrkivää mainontaa5. Kun halutaan pysyä mielessä, niin silloin yritys panostaa brändinsä vahvistamiseen ja esiintuomiseen4. Brändi edustaa kaikkea, mitä tavara, palvelu, organisaatio, työnantaja, alue tai henkilö merkitsee asiakkaille. Brändit ovat siis enemmän kuin vain nimiä ja symboleja.6
Tutkijat ovat seuranneet esimerkiksi koronapandemian aiheuttamaa kuluttajakäyttäytymisen muutosta, ja pitkittyneen kriisin myötä vaikutuksien uskotaan myös ulottuvan kauas tulevaisuuteen7. Nämä tutkimukset auttavat yrityksiä muuttamaan omia markkinointitoimenpiteitään tilanteeseen sopiviksi, ja siksi ne ovat tärkeitä. Kuluttajakäyttäytymisellä tarkoitetaan niitä toimia, jotka liittyvät tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen, kuluttamiseen ja hävittämiseen8.
Tällä hetkellä on erityisen tärkeää pitää huoli siitä, että matkustaminen on turvallista ja vastuullista. Näitä asioita tullaan todennäköisesti korostamaan markkinoinnissa nyt ja pitkään tulevaisuudessa. Vaikka koronapandemiasta on matkailualankaan näkökulmasta vaikea löytää hyviä puolia, lisääntynyt yhteistyö sekä lähi- ja luontomatkailuun panostaminen ovat edistysaskeleita kohti kestävämmän toimialan rakentamista myös kansainvälisesti1.
Vilma Peuhkurinen
Lähteet
1 Hirvonen, E. (2021). Korona-ajan onnistumisista nostetta matkailualalle. Haettu 9.6.2022 osoitteesta https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/korona-ajan-onnistumisista-nostetta-matkailualalle/
2 Konu, H., Pesonen, J. & Reijonen, H. (2020). Matkailuyritykset ja matkailuliiketoiminta. Teoksessa H. Konu, J. Pesonen & H. Reijonen (toim.), Matkailuliiketoimintaa teoriasta käytäntöön (s. 17-19). Tampere: Vastapaino.
3 Kelola, K. (2021). Oi ihana kotimaa! Nämä ovat nyt Suomi-matkailun trendit: asiantuntija vinkkaa, miten kotimaanmatkailun nousua jatketaan koronan jälkeen. Haettu 9.6.2022 osoitteesta https://www.apu.fi/artikkelit/asiantuntija-vinkkaa-miten-kotimaanmatkailun-nousua-jatketaan-koronan-jalkeen
4 Johansson, S. (2020). Näin korona on muuttanut markkinointia. Haettu 17.6.2022 osoitteesta https://www.differo.fi/blogi/nain-korona-on-muuttanut-markkinointia
5 Niittymaa, J. (2020). Myynnin lisääminen markkinoinnilla poikkeustilanteessa. Haettu 22.6.2022 osoitteesta https://mma.fi/ajankohtaista/blogi/myynnin-lisaaminen-markkinoinnilla-poikkeustilanteessa/
6 Kotler, P., Armstrong, G. & Parment, A. (2016). Principles of marketing: Scandinavian edition. Lontoo: Pearson Education.
7 Komonen, P. (2021). Viisi kuluttajatrendiä vuodelle 2022: DIY-matkailusta notkeampiin elämäntyyleihin. Haettu 21.6.2022 osoitteesta https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/viisi-kuluttajatrendia-vuodelle-2022-diy-matkailusta-notkeampiin-elamantyyleihin
8 Rintala, M. (2009). Kuluttajakäyttäytyminen. Avoin yo Markkinoinnin perusopinnot 2021-2022. Lapin yliopisto.
Matkailevat tutkijat 