Lajitteletko jätteet myös lomalla ollessasi? Tiedätkö, kuinka käyttäytyä alkuperäiskansojen asuinalueilla? Valitsetko hotelli- tai mökkitarjonnasta sen ekologisimman vaihtoehdon, vai onko majoituksen vastuullisuudella nyt lomalla niin väliä? Monet matkailijat painivat ekologisten, vastuullisten ja kestävien kysymysten kanssa matkaa suunnitellessaan ja matkan aikana, mutta useiden tutkimusten mukaan monet kotioloissa kestäviä käyttäytymismalleja suosivat unohtavat kestävän elämäntavan lomalla ollessaan1.
Vastuullisesti toimivan majoituksen tai matkailupalveluja tarjoavan yrityksen löytäminen ei ole helppoa esimerkiksi erilaisten ekologisuudesta kertovien sertifikaattien epäselvän merkityksen ja toisaalta niiden puutteen takia. Esimerkiksi Business Finland esittelee verkkosivuillaan yli kaksikymmentä erilaista sertifikaattia2, jotka ovat käytössä matkailupalveluiden tuottajilla Suomessa, ja näistä vain muutamat ovat käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Osa näistä sertifikaateista kattaa kaikki kestävän matkailun osa-alueet (taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen), kun taas toiset painottavat esimerkiksi vain ympäristövaikutuksien minimointia. Jos matkailupalvelun tarjoajan sivuilta jokin sertifikaatti löytyykin, kuinka näistä saataisiin yhteneväisiä ja selkeitä? Hämmentyneen matkailijan selviytyminen sertifikaattien viidakossa pitäisi tehdä helpommaksi yhtenäistämällä tätä kirjavaa joukkoa.
Matkailijan on omalta osaltaan suhteellisen helppo esimerkiksi säästää vettä tai sähköä lomakohteessa. Sellaiset vastuullisuusteot, jotka vaativat matkailijalta vaivannäköä, kuten esimerkiksi lajittelu ja kierrätys, jäävät kuitenkin monilta toteuttamatta. Yksi syy siihen on se, että matkailijan on yksinkertaisesti vaikea löytää tietoa jätteenkierrätysmahdollisuuksista, ja mökin pihalla tai hotellihuoneessa on usein vain yksi sekajäteastia. Vaikka vastuullisen matkailun suosio kasvaa matkailijoiden joukossa, suomalaiset matkailijat kokevat, etteivät löydä tarpeeksi tietoa asiasta1. Miten siis matkailuyritykset voisivat varmistaa, että vastuullisuusohjeet kohtaavat matkailijan? Onko oikein laskea sen varaan, että matkailija itse ymmärtää etsiä esimerkiksi Saamelaiskäräjien vastuullisen matkailijan ohjeistuksen3 saamelaisten kotiseudulla matkaillessaan? Viestintätieteessä on todettu, että vastuullisuusviestinnän merkityksen nähdään kasvaneen ja yritykset panostavat siihen entistä enemmän4. Voisiko ahkerampi vastuullisuusviestintä auttaa ohjaamaan matkailijoita kohti vastuullisempaa toimintaa?
Jo vuonna 2012 olisi tarvittu laskennallisesti 1,6 maapalloa tuottamaan ihmisten kuluttamat luonnonvarat ja –ekosysteemipalvelut5, ja siksi ihmisten on muutettava totuttua elämäntapaansa. Myöskään matkailu ei voi jatkaa kasvuaan samalla tavalla kuin tähän saakka, ja siksi matkailupalveluntarjoajalla on oman toimintansa kestävyyden ohella vastuu myös matkailijan opastamisesta vastuulliseen toimintaan. Aktiivisella vastuullisuusviestinnällä ja –ohjeilla varmistetaan se, että matkailija osaa toimia kohteessa kestävästi1. Vastuullisuusviestintää on mm. se, kun matkailualan toimija kertoo käyttävänsä uusiutuvaa energiaa, ohjeistaa matkailijoita kierrättämään tai huomioimaan paikalliset omassa käytöksessään. Vastuullisuusohjeet löytyvät usein matkailupalvelun tuottajien verkkosivuilta, mutta vastuu jää edelleen matkailijalle, sillä vain niitä tietoisesti etsivät matkailijat löytävät ne. Vastuullisuusohjeet pitäisi tuoda aktiivisemmin jokaisen matkailijan näkyville. Vastuullisuudesta voisi viestiä kaikissa yrityksen ja matkailijan kontaktipisteissä; verkkosivuilla, uutiskirjeissä, sosiaalisessa mediassa, varausvahvistuksissa ja muun viestinnän ohella, hotellin aulassa tai vuokramökin pöydällä. Matkailijoiden ohjeistusta pitäisi yhtenäistää alueellisella ja kansallisella tasolla niin, että kaikille olisi selvää, kuinka missäkin tilanteessa voi toimia oikein ja vastuullisesti.
Annika Uurtamo, Malla Kuusi ja Venla Valmu
Lähteet
1. Pasanen, K. (2020). Vastuullisuusviestinnällä kohti kestävämpää matkailua. Teoksessa H. Konu, J. Pesonen, & H. Reijonen (toim.), Matkailuliiketoimintaa teoriasta käytäntöön (s. 99–123). Tampere: Vastapaino.
2. Business Finland. Sertifioinnit ja ohjelmat. Haettu 27.5.2022 osoitteesta: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sertifioinnit–ohjelmat
3. Saamelaiskäräjien vastuullisen matkailijan ohjeistus. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://samediggi.fi/saamelaismatkailu/
4. Alavuotunki, F. (2020). Vastuullisuusviestintä matkailuyrityksissä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Kieli- ja viestintätieteiden laitos.
5. Rohweder, L. (2017). Monimuotoinen luonto on kestävän kehityksen perusedellytys. Teoksessa S. Ahola (toim.), Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen (s. 30). Helsinki: Tammi.
Matkailevat tutkijat 