Luontomatkailua esteettömästi, kaikille // 12.6.2022

”Vihdoin vaaran huipulla. Laitoin silmät kiinni, jolloin todella tunsin tuulen silittävän hennosti hiuksiani sekä poskiani. Saatoin kuulla, kuinka tuulenvire keinutti vaivaiskoivun pieniä lehtiä toisiaan vasten. Avasin silmäni, ja äärettömyyksiin jatkuva maisema avautui edessäni. Tällöin tunsin olevani elossa.”

Heinäkuu Pohjois-Norjassa. Kuva: Elmalotta Koivumaa

Luonto tarjoaa matkailijalle monia aisteja herättäviä kokemuksia: näköaistille maiseman kauneuden, kuuloaistille luonnon äänet ja hiljaisuuden, hajuaistille metsän eri tuoksut sekä ehkä tärkeimpänä tuntoaistille erilaiset materiaalit aina vedestä maaperään ja kasvillisuuteen. Näin moni kokee tarvetta päästä luontoon, joko yhdessä seikkaillen tai omaa rauhaa etsien.

Luonto on moniulotteinen ympäristö, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointia tukevia osa-alueita. Lähestyn aihepiiriä vahvasti ympäristöpsykologiaan tukeutuen tuoden esille hyvinvoinnin kehittämistä yksilön näkökulmasta. Koen myös varsin merkitykselliseksi sivuta tässä tekstissä teemaa ympäristösuunnittelun näkökulmasta. Ympäristösuunnittelua kehittämällä tuodaan esille myös luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Ympäristöpsykologian kannalta esimerkiksi esteettömyyden tukeminen mahdollistaa positiivisten kokemusten tarjoamisen kaikille kohteen käyttäjille. Näin myös aikaisemmin ulosrajatut ihmisryhmät voivat päästä kehittämään suhdettansa aineelliseen ja yhteisölliseen ympäristöön ympäristöpsykologian perusajatuksien mukaan1. Tärkeintä esteettömässä luontomatkailussa onkin mahdollistaa tasa-arvoisia kokemuksia jokaiselle henkilölle.   

Luonnon virkistyskäyttö

Vapaa-ajan ja luonnossa virkistäytymisen perusmotiiveina pidetään psykologisia hyötyjä, jotka kiteytyvät vastuuseen fyysisen terveyden ja kunnon ylläpitämisestä ja parantamisesta, henkisestä hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä elämään sekä henkilökohtaisen kehityksen ja kasvun edistämisestä2. Ympäristöpsykologinen tutkimus osoittaa, että luontokohteessa olemisella on fysiologisesti stressiä lieventäviä vaikutuksia (osoittimina sydämen syke, verenpaine ja päänalueen lihasten toiminta), mielialaa kohentavia vaikutuksia (itsearvioidut tunteet) sekä myös tarkkaavaisuutta ja keskittymistä parantavia vaikutuksia (oikolukutehtävissä suoriutuminen)3. Miksi siis mahdollisuutta kokea luonto ei tarjottaisi kaikille, jos vaikutukset yksilön hyvinvoinnille ovat näinkin huomattavat?

Kilpisjärvi ruskan väreissä. Kuva: Elmalotta Koivumaa

Liikkumisesteettömyys ja luonnossa liikkuminen

Luonto- ja ympäristökohteita suunniteltaessa esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia kohteesta taustatekijöistä tai henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Taustatekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi yksilön edustamaa kulttuuria tai seksuaalista suuntautumista. Ne ovat taustalla vaikuttavia tekijöitä, joiden ei pitäisi vaikuttaa mahdollisuuteen vierailla luontokohteessa. Lisäksi henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten fyysinen rajoitteisuus, pitäisi ottaa huomioon kohteita suunniteltaessa. Esteettömyys sisältää oikeuden liikkumiseen, matkustamiseen ja vieraanvaraiseen palveluun.4

Jotta luontokohteet olisivat kaikkien tavoitettavissa, tarvitaan hieman nokkeluutta ympäristön suunnittelussa. Hyvä lähestymistapa on mielestäni Irma Verhen mainostama ajatusmalli ”Kuin jäniksen ja kilpikonnan kilpajuoksu”, jossa kilpikonna tulee maaliin ennen itseään nopeampaa jänistä5. Kilpikonnan matka on hyvin suunniteltu, harkittu ja näin mahdollisimman helppokulkuinen, mikä tukee kilpikonnan liikkumisen nopeutta.

Liikkumisesteisiksi luokitellaan muun muassa eläkeläiset, vanhukset, pitkäaikaissairaat, aistivammaiset eli näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset, raaja-amputoidut ja muut apuvälineitä, esimerkiksi pyörätuolia, käyttävät. Listaan voidaan myös lisätä odottavat äidit sekä lastenvaunujen kanssa liikkuvat.5 On tutkittu, että kynnys lähteä luontokohteeseen heikkenee myös koettujen esteiden myötä, joita ovat huono sää, ulkoilualueiden vaikeakulkuisuus, luontokohteen kaukainen sijainti tai se, että ulkoilukohde koetaan jollain tavalla vaaralliseksi. Koettu este voi olla myös seuran puute, mikä voi aiheuttaa, että ulkoilu ei kiinnosta laisinkaan.6

Esteetöntä luontoliikuntaa tukevia oppaita tehdään ja julkaistaan esimerkiksi Suomen Invalidien Urheiluliiton tukemana. Oppaat tarjoavat esteettömien luontokohteiden ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön mitoitus, käyttömukavuus ja turvallisuus. Tarkoituksena on ennen kaikkea kehittää ja ylläpitää ympäristöä niin, että sekä luonto että sen käyttäjät hyötyvät parhaalla mahdollisella tavalla7.

Elmalotta Koivumaa

Lisätietoja

Esteettömiin luontokohteisiin Suomessa: https://www.luontoon.fi/esteeton

Rohkeasti luontoon Metsähallitus: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/rohkeasti-luontoon-julkaisu.pdf

Lue lisää esteettömästä matkailusta blogistamme täältä.

Yötön yö. Kuva: Elmalotta Koivumaa

Lähteet

  1. Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. (1997). Ympäristöpsykologian perusteet. Helsinki: WSOY.
  2. Hallikainen, V., Sievänen, T., Tuulentie, S & Tyrväinen, L. (2014). Luonto kokemusten ja elämysten lähteenä. Teoksessa L. Tyrväinen, M. Kurttila, T. Sievänen & S. Tuulentie (toim.), Hyvinvointia metsästä (s. 36.) Helsinki: Suomalainen Kirjallisuuden Seura.
  3. Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa M. Neuvonen & T. Sievänen (toim.), Luonnon virkistyskäyttö 2010 (s. 80). Metsäntutkimuslaitos.
  4. Sievänen, T. & Neuvonen, M. (2011). Luonnon virkistyskäytön kysyntä 2010 ja kysynnän muutos. Teoksessa M. Neuvonen & T. Sievänen (toim.), Luonnon virkistyskäyttö 2010 (s. 77). Metsäntutkimuslaitos.
  5. Nousiainen, M. (2022). Matkailun kestävä suunnittelu: Osallisuus matkailussa, matkailun esteetömyys -luento 14.2.2022. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Matkailututkimuksen perusopinnot.
  6. Verhe, I. & Aaltonen, K. (1994). Esteettä luontoon liikkumaan: Ulko- ja luontoliikuntapaikkojen soveltuminen liikkumisesteille. Helsinki: Suomen Invalidien Urheiluliitto.
  7. Verhe, I. & Ruti, M. (2007). Esteetön luontoliikunta. Liikuntapaikkajulkaisu 93. Helsinki: Opetusministeriö.

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s