Matkaopas kokemuksen luojana – kielellinen ulottuvuus // 25.4.2022

Yksi suosituista matkailun muodoista on kulttuurimatkailu, jonka tavoitteena on matkailukohteen kulttuuriperinnön ja kulttuurin ymmärtäminen¹. Tämän päämäärän saavuttamiseen on avuksi matkaoppaan laaja tietämys.

Entisaikaan ennen opasteiden ja muiden suunnistuslaitteiden kehitystä matkailijat olivat riippuvaisia oppaista. He näyttivät vierailijalle tietä ja mahdollistivat kommunikoinnin paikallisten kanssa, sillä usein opas itse oli kasvanut kyseisessä ympäristössä ja yhteisössä². Nykyään matkaoppaan palvelut ovat hyvä vaihtoehtoinen lisä matkakokemuksen laajentamiseen, sillä näin matkailija pääsee syventämään omaa tietämystään kohteen historiasta, perinteistä ja kulttuurista. Osin oppaan palvelut ovat siirtyneet verkkoon tarjoten esimerkiksi virtuaalikierroksia sekä audio-opasteita.

Matkaoppaan tietämyksellä, kielitaidolla ja puhetavalla on valtavasti vaikutusta siihen, miten matkailija kokee matkailukohteen. Hyvä matkaopas käyttää paljon esimerkkejä ja vertailuja, jotta matkailijat voisivat tulkita ja ymmärtää tuntematonta maailmaa heille tuttujen asioiden kautta³. On huomioitava, että hän ohjaa matkailijoita heidän omiin tulkintoihinsa. Merkitystä on myös sillä, millä asenteella ja intonaatiolla matkaopas kertoo matkailukohteesta. Negatiivinen suhtautuminen saa matkailijatkin näkemään kohteen huonossa valossa.

Jokainen matkailija katsoo matkailukohdetta omien arvojensa, kokemustensa ja tietämystensä valossa.
Kuva kirjoittajan henkilökohtaisesta arkistosta.

Kieli toimii ihmisillä sekä tietoisen että tiedostamattoman informaation viestimisen välineenä⁴. Pragmatiikassa, joka tutkii kieltä käytössä, on todettu, että lauseen merkityksen ja lauseen lausumalla välittyvän viestin välillä on valtava ero⁵. Tästä syystä matkailun kannalta on mahdollista tutkia, miten tuoda kielen avulla sille niitä merkityksiä, jotka ovat piilossa kulttuurisesti ja ymmärrettävissä vain paikallista kieltä puhuville. Näin voidaan kehittää uusia työkaluja, jotta matkailijat saisivat matkailukokemuksesta parhaan mahdollisen. Hyvä esimerkki on laatia erilaisia ohjeistuksia matkaoppaille huomioitaviksi sekä ottaa aihe esille matkaopaskoulutuksissa.

Soveltava kielitiede mahdollistaa kielen tutkimisen vuorovaikutustilanteissa⁴. Tämä on matkailututkimuksen kannalta olennaisempaa kuin esimerkiksi tietyn kielen rakenteiden ja sääntöjen tutkiminen. On muistettava, että kieli ei elä tyhjiössä vaan on sidoksissa ihmisten elämään, perinteisiin ja kulttuuriin. Se on jatkuvassa muutoksessa ja näin välittää myös ajan hengen. Kulttuurimatkailijat kokevat matkailukohteen matkaoppaan kommunikointi- sekä kielitaidon kautta. Koska matkaoppaan palvelut ovat nykyäänkin suosiossa, on oleellista tutkia, mitkä asiat oppaan puhetavassa, lauserakenteissa, sanapainoissa sekä sanavalinnoissa vaikuttavat matkailijoiden omien mielikuvien luontiin matkailukohteesta. Nämä mielikuvat vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten matkailukohde näyttäytyy sosiaalisessa mediassa muille kohteesta kiinnostuneille matkailijoille. Käyttäjien tuottamalla sisällöllä on vaikutusta matkailukohteen valintaan.

Matkaopas toimii yhteisön, matkailijan ja ympäristön välillä yhdistävänä tekijänä. Kielitiede mahdollistaa näkemään ja ymmärtämään uusia yhteyksiä näiden toimijoiden välillä.

Ekaterina Otavina

Lähteet:

1 Hovi, T. (2017). Kulttuurimatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 64–69). Rovaniemi: Lapland University Press.

2 Cohen, E. (1985). The tourist guide: The origin, structure and dynamics of a role. Annals of Tourism Research 12, 5–29.

3 Reisinger, Y. & Steiner, C. (2006). Reconceptualizing interpretation: The role of tour guides in authentic tourism. Current Issues in Tourism 9(6), 481–498.

4 Kytömäki, L. (1981). Mihin kielitiede soveltuu? Virittäjä, 85(2), 156–159. Haettu 3.4.2022 osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/37619

5 Huang, Y. (2014). Pragmatics. Oxford University Press.