Lomalla viimeinkin – voinko ottaa iisimmin? // 8.2.2022

Matkailuun kuuluu olennaisesti ainutlaatuinen lomamielentila, jossa arjen murheille ei ole tilaa. Juuri tämä mielentila tekee lomailusta niin erityisen kokemuksen ja mahdollistaa unohtumattomat elämykset. Kun arjen velvollisuudet, murheet ja rutiinit pääsevät unohtumaan, miten käy yksilön omille arvoille? Etenkin ympäristötietoisten ihmisten matkailussa on havaittavissa merkittävä arvoristiriita, kun arkielämässä opittuja ekologisia elämäntapoja ei pakatakaan mukaan lomareissulle¹.

Useat sosiaalipsykologian teoriat viittaavat siihen, että ihmisen käyttäytyminen perustuu muiden tekijöiden ohella yksilön asenteisiin. Tästä huolimatta vastuullisen matkailun tutkimuksen kontekstissa on huomattu, ettei positiivinen asennoituminen useinkaan johda ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen lomamatkalla. Ympäristötietoiset ja arkielämässään ekologisesti vastuullisia valintoja vaalivatkaan matkailijat eivät pidemmän päälle pohdi matkailuvalintojensa hiilijalanjälkeä. Tämä voi näkyä esimerkiksi piittaamattomuutena matkakohteen valinnassa, veden ylenpalttisena kulutuksena kuivissa maissa, jätteiden kierrättämisen laiminlyöntinä tai suuripäästöisten liikkumisvälineiden valitsemisena.¹

Matkailijat ovat vuosien saatossa aiheuttaneet negatiivisia ympäristövaikutuksia useissa ainutlaatuisissa luontokohteissa. Kuva: Linnea Pikkupeura

Ekologisesti vastuullinen matkailu vaatii sitoutumista. Vaikka osittain kyse on pienistä valinnoista ja kompromisseista, kaiken tarvittavan tiedon etsiminen ja oikeiden päätösten tekeminen voivat olla ylivoimaista. Useissa matkakohteissa matkailija kohtaa mittaamattoman liudan vaihtoehtoja esimerkiksi majoituksen suhteen – mutta mitkä kohteista on ympäristösertifioitu, missä huomioidaan veden- ja energiankulutus, mikä on kävelymatkan päässä mielenkiintoisista käyntikohteista, mikä tarjoaa vierailijoilleen mahdollisuuden lajitella jätteensä? Matkakohteen infrastruktuuri voi poiketa merkittävästi matkailijan kotimaasta, ja esimerkiksi kertakäyttömuovien välttely voi olla haastavaa. Lomamielentilaan ei sovi kierrätysastian etsiminen vieraskielisten kylttien opastamana roskapussia kantaen.

Ympäristökäyttäytymisen teoreettinen ja empiirinen tutkimus ovat toistaiseksi pysytelleet enimmäkseen ”kotipesällään”, linkittyen vain arkielämän vastuullisiin valintoihin ja elämäntapoihin. Käsite ”vastuulliset elämäntavat” viittaa kuitenkin laajemmalla skaalalla yksilön valintoihin kontekstista riippumatta – eli myös matkaillessa. Aihe vaatii nykyistä enemmän huomiota, sillä arvoristiriita ja matkailijoissa havaittu asenne-käyttäytymiskuilu ovat merkittävä huomio matkailun hiilijalanjäljen kutistamista tutkittaessa.²

Matkailijoiden ympäristökäyttäytymisen ja arvoristiriidan syntymisen tutkiminen on tärkeää, sillä selvittämällä niitä tekijöitä, jotka kannustavat matkailijoita vastuulliseen käyttäytymiseen, voidaan matkailijan herättelyn lisäksi tukea matkakohteita vastuullisten vaihtoehtojen saavutettavuuden parantamisessa. Ekologisen matkailun kehittämisessä on kyse yhteisestä ponnistuksesta – sekä matkailijoiden käyttäytymisen muutoksesta, että matkakohteiden vastuullisesta kehittämisestä.

Linnea Pikkupeura

Lähteet

1 Juvan, E. & Dolnicar, S. (2014). The attitude–behaviour gap in sustainable tourism. Annals of Tourism Research, 48, 76-95. https://doi.org/10.1016/j.annals.2014.05.012

2 Barr, S., Shaw, G., Coles, T. & Prillwitz, J. (2010). ‘A holiday is a holiday’: Practicing sustainability, home and away. Journal of Transport Geography, 18(3), 474-481. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2009.08.007