Matkailija on sosiaalinen olento, matkailipa hän yksin tai ryhmässä. Hyvin harva matka voi alkaa ja päättyä täydellisessä yksinäisyydessä, täysin ilman vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Yksin matkaillessaankin matkailija on lähes poikkeuksetta vuorovaikutuksessa palvelutyöntekijöiden, paikallisväestön ja muiden matkailijoiden kanssa. Saamme neuvoja, kohtaamme odotuksia, väistämme uhkaavia tilanteita ja teemme vastuullisia valintoja. Kuinka suuri vaikutus kaikilla kohtaamillamme ja ohitsemme vilahtavilla ihmisillä lopulta on omaan käytökseemme ja matkamme kulkuun? Matkailijan käyttäytymisen yhteyttä sosiaaliseen ympäristöön voidaan tutkia sosiaalipsykologian keinoin.
Sosiaalipsykologian määritteleminen tieteenalana on yksiselitteisesti haastavaa, ja erilaisia määritelmiä ja näkemyksiä sosiaalipsykologiasta on valtavasti. Kyseessä on suhteellisen nuori tieteenala, joka sijoittuu jonnekin harmaaseen maastoon psykologian ja sosiologian välillä. Toisaalta sosiaalipsykologia voidaan nähdä kulttuuri- ja kielitieteitä hipovana tieteenalana, toisaalta kokeelliseen tutkimukseen perustuvana luonnontieteellisenä ihmistieteenalana. Yksinkertaisuudessaan sosiaalipsykologia tutkii tiedon, tunteiden ja käyttäytymisen yhteyttä sosiaaliseen ympäristöön sekä sosiaalisia vuorovaikutusilmiöitä. Sosiaalipsykologit voivat tutkia esimerkiksi valtaa, vaikuttamista, ennakkoluuloja, rasismia tai kulttuuria.1
Monitulkintaisista määritelmistä ja rönsyilevästä sisällöstään huolimatta sosiaalipsykologia tutkii asioita, jotka ovat lähellä arkielämäämme2. Voimme toki myös sanoa, että esimerkiksi painovoima koskettaa meitä kaikkia arkielämässämme. Erottavana tekijänä on kuitenkin se, että voimme hyvin elää elämämme muodostamatta henkilökohtaista käsitystä painovoimasta. Sen sijaan meidän on suhtauduttava tavalla tai toisella kanssaihmisiimme, ja tätä tehdessämme muodostamme jonkinlaisia käsityksiä heidän toiminnoistaan ja tapahtumien syistä.3 Sen myötä sosiaalipsykologian kieli on lähellä arkikieltämme ja sosiaalipsykologiset tutkimukset ovat helposti ymmärrettäviä, usein jopa samaistuttavia2.
Matkailua lähestytään usein taloustieteen, maantieteen, ympäristötieteen tai kulttuuritieteiden näkökulmasta. Matkailun keskiössä on kuitenkin ihminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, joten lähestyminen sosiaalipsykologian näkökulmasta on oleellista ja tarpeellista. Matkailija on sosiaalinen olento, joka matkansa jokaisessa vaiheessa tekee tulkintoja ja valintoja tukeutuen oman motivaationsa lisäksi sosiaaliseen kontekstiin ja ympäröiviin ihmisiin.
Matkailututkimuksessa sosiaalipsykologiaa on hyödynnetty tutkittaessa erityisesti matkailumarkkinointia, matkailukohteen kehittämistä, henkilöstöresursseja ja johtamista. Monet sosiaalipsykologiset teoriat ovat kuitenkin yhdistettävissä matkailututkimuksen teemoihin ja pitävät sisällään suunnattomasti potentiaalia tulevaa tutkimusta varten.4
Sosiaalipsykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä, ja kun tunnistetaan, minkälaiset sosiaaliset tekijät vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen matkan aikana, voidaan niiden kautta vaikuttaa matkailijan tekemiin valintoihin. Tämä puolestaan on merkittävää etenkin vastuullisen matkailun kehittämisen näkökulmasta.
Linnea Pikkupeura
Lähteet
1 Kuusela, P. & Pirskanen, H. (2007). Sosiaalipsykologia: Yksilöstä yhteiskuntaan. Kuopio: Unipress.
2 Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (1998). Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.
3 Pirttilä-Backman, A. (2004). Onko sosiaalipsykologialla ydintä? Psykologia: Tiedepoliittinen aikakauslehti, 39(6), 9.
4 Tang, L. (2014). The application of social psychology theories and concepts in hospitality and tourism studies: A review and research agenda. International Journal of Hospitality Management, 36, 188-196. https://doi.org/10.1016/j.ijhm.2013.09.003
Matkailevat tutkijat 