Alkuperäiskansamatkailun aakkoset // 14.6.2021

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan jonkin tietyn alueen alkuperäisiä asukkaita tai vaihtoehtoisesti muusta maan valtaväestöstä kulttuurisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti erottuvia kansoja1. Suomessa saamelaiset ovat alkuperäiskansa.

Alkuperäiskansatutkimusta on hankala määrittää yksiselitteisesti. Toiset sanovat sen olevan tutkimusta, joka kohdistuu alkuperäiskansoihin, heidän traditioihinsa ja kulttuureihin. Kitin mukaan: “Nykyään sillä kuitenkin tarkoitetaan nimensä mukaisesti tutkimusta, jota alkuperäiskansat tekevät itse”2. Yleisimmin ihmiset kuitenkin vaikuttavat ymmärtävän alkuperäiskansatutkimuksen ensimmäisen määritelmän mukaan.

Alkuperäiskansatutkimuksen avulla voidaan ymmärtää, millaisia eri tarpeita, tavoitteita ja arvoja eri alkuperäiskansoilla on3. Lisäksi erilaiset tutkimukset, erityisesti määrälliset väestötutkimukset, auttavat alkuperäiskansoja lunastamaan paikkansa yhteiskunnassa, mutta myös määrittelemään itselleen, keitä he ovat4.

Suomen lippu ja saamelaisten lippu. Kuva: Wikipedia.

Alkuperäiskansamatkailu, mitä se tarkoittaa?

Alkuperäiskansamatkailulla (indigenous tourism) tarkoitetaan sellaista matkailua, jossa alkuperäiskansa itse järjestää matkailupalveluita aktiivisena toimijana ja on mukana päättämässä alueella järjestettävästä matkailusta. Siihen siis kuuluu myös matkailu, jossa alkuperäiskansan kulttuuri ei ole pääasiallinen vetovoimatekijä.5 Esimerkiksi alkuperäiskansan edustajan järjestämät majoituspalvelut kuuluvat myös osaksi alkuperäiskansamatkailua, vaikka eivät suoranaisesti liitykään kyseessä olevan alkuperäiskansan kulttuuriin.

Silloin kun alkupe­räiskansa osallistuu päätöksentekoon ja alkuperäiskansan kulttuuri on matkailussa näkyvästi esillä, puhutaan kokonaisvaltaisesta alkuperäiskansamatkailusta.5 Esimerkiksi saamelaisten toimesta järjestetyt käsityöpajat, joissa tehdään perinteisiä saamelaisia käsitöitä, ovat kokonaisvaltaista alkuperäiskansamatkailua. Ne ovat järjestettyjä saamelaisten toimesta ja heidän kulttuurinsa on näissä vahvasti esillä.

Pelkkä kulttuurin näkyvillä olo ei kuitenkaan takaa matkailun olevan alkuperäiskansamatkailua. Jos matkailupalveluja tuottaa jokin muu taho kuin itse alkuperäiskansa, silloin ei voida puhua alkuperäiskansamatkailusta, vaikka matkailupalvelut liittyisivätkin alkuperäiskansaan tai heidän kulttuuriinsa5. Valitettavan usein alkuperäiskansojen perinteitä ja ainutlaatuista kulttuuria käytetään hyväksi erilaisten matkailupalvelujen tuottamiseen ilman alkuperäiskansojen suostumusta. Tällöin on suurena vaarana, että tehdään paljon haittaa ja tuhoa alkuperäiskansojen usein kovin herkälle kulttuurille.

Alkuperäiskansamatkalle lähtevät matkailijat toivovat kokevansa kaiken kulttuuriin kuuluvan mahdollisimman autenttisesti. Kulttuurien eri elintavat, tapahtumat sekä mahdolliset rituaalit kiinnostavat matkailijoita ja he saattavat olettaa pääsevänsä kokemaan tämän kaiken ihan ensikäden kokemuksena. Tämä tuo tietenkin paljon mahdollisuuksia alkuperäiskansojen edustajille, jotka toimivat matkailuyrittäjinä, mutta se tuo myös valitettavan paljon mahdollisuuksia muille matkailuyrityksille, jotka myyvät esimerkiksi valetapahtumia matkailijoille mainostaen niitä täysin autenttisiksi. Häkkistä lainaten:

Globaaliin etelään suuntautuvassa matkailussa matkailijan motiivina on usein niin sanotun ”aidon” ja ”alkuperäisen”, eli autenttisen löytäminen. Tällöin onkin usein riskinä, että vieraanvaraisuutta romantisoidaan luoden samalla oletus siitä, että paikallisten tarjoamista matkapalveluista ei tarvitsisi maksaa. Keskeisenä haasteena matkapalveluita myyville onkin se, miten matkailijoiden tavoittelema autenttinen paikallisuus ja kulttuuri saadaan kaupallistettua ilman, että se menettää “aitouttaan”. 6

Muille kuin alkuperäiskansalaisille osallistujille on yhtä tärkeää olla tietoinen alkuperäiskansojen matkailusta ja tuntea siitä jotakin. Vaikka se ei ole suinkaan suurin, se on yksi nopeimmin kasvavista matkailualan segmenteistä. 7

Alkuperäiskansat ja ekomatkailu

Yksi alkuperäiskansojen alueelle suuntautuva ja alkuperäiskansoihin vaikuttava matkailun muoto on ekomatkailu4. Se yhdistetään usein luontomatkailuun, mutta esimerkiksi yhteisöperustainen ekomatkailu on enemmän kulttuurimatkailua4, 8. Alkuperäiskansamatkailussa ei ole kyse pelkästään luonnosta ja luontosuhteesta vaan koko kulttuurista sen kaikki osa-alueet huomioiden8. Ekomatkailun monet ulottuvuudet ja mahdollisuudet, kuten maaoikeuksien kehittäminen, työllisyyden parantaminen ja sosiokulttuuriset motivaatiotekijät, voivat houkutella alkuperäiskansojen jäseniä perustamaan ekomatkailuun pohjautuvia yrityksiä. 5

Vaikka monet alkuperäiskansan edustajat hyötyvät ekomatkailusta, ekomatkailulla on myös kääntöpuolensa. Alkuperäiskansojen alueet houkuttelevat myös muita matkailuyrityksiä, sillä alkuperäiskansojen alueille kohdistuvalla matkailulla on kysyntää. Alkuperäiskansat ovat kokeneet, että tämä on vähentänyt heidän oikeuksiaan alueellaan ja uhkaavat heidän kulttuuriaan.9

Huomattava osa maailman alkuperäiskansoista asuu maapallon syrjäisillä alueilla, jotka ovat usein suosituimpia matkakohteita. Näillä alueilla on vesivoimaloita, avolouhoksia ja öljynetsintää, mistä aiheutuu ristiriitoja. Ovatko alkuperäiskansojen kulttuurit uusi resurssi, jonka ekomatkailu ”riistää”?10

Ihannetapauksessa ekomatkailun tulisi helpottaa alkuperäiskansojen osallistumista ja kokemuksia käyttämällä ja tunnustamalla heidän roolinsa ympäristön hoitajina. Tämä on mahdollisesti kestävä ala, joka pystyy tarjoamaan paikallisille kansalaisille mahdollisuuden hallita sitoutumistaan ulkomaailmaan omaksi hyödykseen. 10

Faith Flynn, Suvi Niemi & Janina Pajunen

Lähteet

1 International Labour Organization. C169 – Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No. 169). Haettu 15.5.2021 osoitteesta http://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=NORMLEXPUB:12100:0::NO::P12100_ILO_CODE:C169

2 Kitti, J. (2015). Mitä on alkuperäiskansatutkimus? Haettu 4.5.2021 osoitteesta https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/apktutkimus.html

3 McGregor, D., Restoule, J-P. & Johnston, R. (2018). Indigenous Research: Theories, Practices, and Relationships. Toronto: Canadian Scholars.

4 Walter, M. & Andersen, C. (2013). Indigenous Statistics – A Quantative Research Methodology. Walnut Creek: Left Coast Press.

5 Kugapi, O. & de Bernardi, C. (2017). Alkuperäiskansamatkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 70–75). Rovaniemi: Lapland University Press.

6 Häkkinen A. (2019). Onko matkailussa aitoa ja autenttista kulttuuria, ja mitä eettisiä kysymyksiä liittyy sen kaupallistamiseen? Haettu 8.5.2021 osoitteesta https://www.reilumatkailu.fi/onko-matkailussa-aitoa-ja-autenttista-kulttuuria-ja-mita%CC%88-eettisia%CC%88-kysymyksia%CC%88-liittyy-sen-kaupallistamiseen/

7 University of Northern British Columbia. What is Indigenous Tourism? Haettu 18.05.2021 osoitteesta https://www2.unbc.ca/outdoor-recreation-tourism-management/indigenous-tourism-about

8 Edelheim, J. R. (2009). A touristic Terra Nullius. Teoksessa B. Baird & D. W. Riggs (toim.), The racial politics of bodies, nations and knowledges (s. 47–71). Newcastle Upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing.

9 Johnston, A. M. (2005). Is the sacred for sale?: Tourism and indigenous peoples. London: Earthscan.

10 MacIntosh, I. (1999). Ecotourism: A boon for indigenous people? Cultural Survival Quarterly Magazine. Haettu 17.05.2021 osoitteesta https://www.culturalsurvival.org/publications/cultural-survival-quarterly/ecotourism-boon-indigenous-people

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s