Matkalle kirjallisuuden avulla // 1.6.2021

Kirjallisuustieteet tutkivat kaunokirjallisuutta analyysin ja tulkinnan avulla. Kirjallisuutta analysoitaessa tulkitaan usein kokemuksia tai mielikuvituksen tuotoksia, jotka ovat saaneet vaikutteita kirjailijan omasta elämästä.1 Kaunokirjallisuutta analysoitaessa voidaan päästä mukaan kirjailijan elämänvaiheisiin tai teosten tapahtumapaikkoihin. Kirjallisuustieteet pyrkivät kirjallisuuden analyysin avulla tulkitsemaan aikansa kulttuureita ja yhteiskuntia. Toisaalta aikaisempi ymmärrys historiasta ja historiallisista tapahtumista auttaa kirjallisuuden tulkitsemisessa.2

Miten kirjallisuus ja matkailu sitten yhdistyvät toisiinsa? Lyhyesti kirjallisuusmatkailulla tarkoitetaan matkailua teoksissa esiintyviin paikkoihin3. Kirjallisuustieteet tutkivat matkailua ympäri maailmaa. Matkailua, joka kohdistuu suuriin kirjallisuuden klassikoihin, kuten Sherlock Holmesiin Englannissa, on tutkittu kirjallisuustieteiden näkökulmasta eniten. Kirjallisuusmatkailun tutkiminen on yhä nouseva mielenkiinnon kohde. Matkailua kirjallisuustieteissä tutkitaan kvalitatiivisesti ja tulokset julkaistaan yleensä matkailualan julkaisuissa. Kirjallisuusmatkailun tutkiminen voidaan liittää myös kulttuuri-, perinne- tai tapahtumamatkailun tutkimiseen.4

Kuva: Milla Parviainen.

Herbertin (2001) mukaan matkailijat kiinnostuvat kirjallisuusmatkailusta neljästä eri syystä. Ensimmäinen kiinnostuksen kohde matkailijoilla on kirjailija ja hänen elämänsä eri vaiheisiin liittyvät paikat. Toisena matkailijoita kiinnostavat teosten tapahtumapaikat. Kolmantena matkailijat voivat pyrkiä vahvistamaan omia tunteitaan, joita tarina tai kirjailija on heissä herättänyt. Viimeisenä kirjallisuusmatkailun syynä on vetovoima kirjailijan elämän merkittävään käännekohtaan ja sen tapahtumapaikkaan.5 Esimerkiksi Leo Tolstoin teokset ja elämänvaiheet kiinnostavat matkailijoita erilaisten kierrosten muodossa, jossa vieraillaan teosten tapahtumapaikoilla ja Leo Tolstoin kodissa. 

Kirjallisuusmatkailun seurauksena myös matkailukohteet ovat kaupallistuneet kirjojen ja kirjailijoiden ympärille. Kaupunkien ja muiden maantieteellisten alueiden on sitä helpompi rakentaa matkailua kirjallisuuden ympärille, mitä konkreettisemmin kirjailijan elämänvaiheet tai tarinan tapahtumat liittyvät kyseiselle alueelle. Matkailukohdetta suunniteltaessa on kuitenkin tärkeä muistaa autenttisuus, vaikka se onkin vaikea käsite kirjallisuusmatkailussa. Kysymys autenttisuudesta kietoutuu vahvasti subjektiivisuuden ympärille, sillä matkailijat haluavat usein nähdä kohteen sellaisena, kuin ovat sen itse kuvitelleet.6

Patsas Brontën sisaruksista, Haworth Englanti. Kuva tääl.

Tämän hetken matkailurajoituksista huolimatta kirjallisuusmatkailu on yhä mahdollista omalta kotisohvalta mielikuvituksen avulla. Ottamalla kirjan käteen ja avaamalla sen voi matkustaa mielessään jo kauas omasta todellisuudestaan. Erilaisten virtuaalisten kierrosten avulla myös perinteinen kirjallisuusmatkailu on yhä mahdollista3. Tässä muutama esimerkki virtuaalisista kierroksista:

Sherlock Holmes:

https://www.walks.com/our-walks/sherlock-holmes-virtual-tour/

Brontën sisarukset:

https://artsandculture.google.com/story/9QWhjZvqsL57MQ

Henna Isokangas ja Milla Parviainen

Lähteet

1 Yleisen kirjallisuustieteen oppiaine. Haettu 26.3.2021 osoitteesta https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/yleinen-kirjallisuustiede

2 Literary Studies. Haettu 26.3.2021 osoitteesta https://mcl.as.uky.edu/literary-studies

3 Barnhart, D. (2021). What is literary tourism? Wisegeek. Haettu 23.3.2021 osoitteesta https://www.wise-geek.com/what-is-literary-tourism.htm

4 Çevik, S. (2020). Literary tourism as a field of research over the period of 1997-2016. European Journal of Tourism Research, 24, 1–25. Haettu 8.4.2021 osoitteesta https://ejtr.vumk.eu/index.php/about/article/view/409

5 Herbert, D. (2001). Literary places, tourism and the heritage experience. Annals of Tourism Research, 28(2), 312–333. https://doi.org/10.1016/S0160-7383(00)00048-7

6 Hoppen, A., Brown, L. & Fyall, A. (2014). Literary tourism: Opportunities and challenges for the marketing and branding of destinations? Journal of Destination Marketing & Management, 3(1), 37–47. https://doi.org/10.1016/j.jdmm.2013.12.009

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s