Roskakäytös rannalla

Meren rannalla huomio kiinnittyy helposti kauniiseen luontoon tai ainutlaatuiseen Itämereen. Äänimaailmana on niin meren pauhu kuin huutavat lokit. Idyllisyyteen kuitenkin porautuu rantavedessä lilluvat tupakantumpit ja vienon tuulen liikuttamat muovipakkaukset.

Suurin osa rantojen roskista on peräisin virkistyskäytöstä (Syke, 2019). Virkistyskäyttäjiä ovat niin lähialueilla asuvat paikalliset kuin myös kauempaa tulleet matkailijat. Rannalla voidaan viettää hetki, jos toinenkin. Mahdollisia rantavalintojakin voi tehdä lukuisista rannoista, hoidetuista hiekkarannoista kallioperäisiin luonnontilaisin rantoihin. 

Kotiin vai mereen?

Rannalla oleskellessa ei ehkä mietitä sitä, että kaikki minkä sinne jättää päätyy vesistöön. Tämän takia on erittäin tärkeää, että kaikki minkä rannalle mukanaan tuo niin sen myös mukanaan vie. Rannasta riippuen rantojen käyttäjillä on mahdollisuus hyödyntää alueelle sijoitettuja jätepisteitä. Rantaviiva on kuitenkin pitkä eikä mahdollisuutta jätteiden loppusijoitukseen löydy tasaisesti koko rantaviivan matkalta. Tulee siis itse kiinnittää huomio siihen mihin roskansa jättää tai on jättämättä. Rantojen siivous ei vyöryisi muiden harteille, jos kaikki toimisivat vastuullisesti.

On syytä nähdä kokonaiskuva. Jos itselleen tulee mieleen jättää roskansa rannalle, on oletettavaa, että lukuisat muutkin ajattelevat samoin. Jos itselleen ei tulisi mieleenkään jättää roskiaan rannoille, voi onnitella itseään siitä, että osaa toimia luonnon kannalta edes jollain tasolla vastuullisesti.

Oikein sijoitettuna roskat eivät kuormita luontoa samalla tavalla kuin väärinsijoitetut. Väärinsijoitetut roskat kulkeutuvat tuulen mukana syvemmälle luontoon. Esimerkiksi rannoilla tämä luo konkreettista kuvaa rantojen käyttäjien toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

Kulutuksen vaikutus

Suurin osa rantojen roskista on peräisin vallitsevista kulutuskäytänteistä. Rannalle on ihanaa ottaa eväitä mukaan, mutta monet niistä on pakattu muoveihin. Myös astioiksi on helppo valita kertakäyttöisiä vaihtoehtoja. Niiden suhteen on mahdollista valita muovin sijaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. On syytä muistaa, että vaikka valinta olisi kuinka ympäristöystävällinen tahansa, mikään roska ei kuulu luontoon.

Muovi on yleinen niin maalla kuin meren ajelehtijanakin. Muovi on monipuolinen tuote. Sen tuotanto pystyy vastaamaan yhteiskunnan massatuotannollista kysyntää. Tämän takia kulutustottumuksemme on vahvasti sidoksissa siihen. Muovin ympäristöhaitat ovat tiedossa, mutta muutos kestävämpään on pitkä ja kivinen prosessi.

Muista ottaa roskasi mukaan!

Rantojen käyttäjänä on syytä muistaa se, että pois viedään kaikki, mitä on mukanaan tuotu. Muovilla tai muillakaan roskilla ei ole sijaa merellisessä ympäristössä. Emme voi nauttia meren rannoista, ellei niitä kohdella vastuullisemmin.

Loppujen lopuksi meri, sen rannat ja luonto ovat täällä vielä, kun me emme ole. On meistä kiinni voimmeko nauttia niistä vai tuhoammeko ne lopullisesti.

Sofia Lähteenmäki

Kirjoitus perustuu matkailututkimuksen kandidaatintutkielmaan: Diskurssianalyysi julkisen ja kolmannen sektorin vuorovaikutuksesta suhteessa Itämeren matkailuroskaantumiseen.

Lähteet:

Syke, 2019. Kuva meriroskan lähteistä tarkentuu. Haettu 20.5.2021 osoitteesta https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kuva_meriroskan_lahteista_tarkentuu(49852)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s