Indonesia ja vastuullisen matkailun dilemma // 31.5.2021

Mitä tehdä, kun maan suurin BKT:n tuottaja samanaikaisesti on myös sen ympäristön suurin tuhoaja?

Jokainen on varmasti törmännyt henkeäsalpaaviin kuviin Indonesian saarien valkeista hiekkarannoista ja kristallinkirkkaista vesistä. Todellisuus on kuitenkin raju läimäytys vasten kasvoja, sillä kuvat eivät kerro koko totuutta. Totuus on, että Indonesia hautautuu muovijätteisiin, minkä lisäksi maa taistelee monien muiden ympäristöongelmien kanssa.1

Karu todellisuus Balin rantojen tilasta. Kuvat: Pixabay.

Tässä tekstissä käytän esimerkkinä Balia, joka on yksi tunnetuimmista matkakohteista Indonesian saarivaltiossa. Talouskasvu, jota turismi on kiihdyttänyt, yhdistettynä puutteelliseen tietotaitoon jätteidenhallinnasta ja sen menetelmistä on johtanut siihen, että lähes puolet Balin muovijätteistä vuonna 2015 päätyi mereen. Mistä muovijätettä sitten syntyy? Tutkimuksien mukaan yksi turisti aiheuttaa 1,7 kg muovijätettä per päivä. Siinä missä paikalliset aiheuttavat vain 0,7 kg/pv.2

Indonesiassa ollaan kuitenkin alettu kiinnittämään huomiota jätteidenhallintaan, koska he ovat huomanneet ongelman mittavuuden. Vuonna 2018 Balin kuvernööri julkaisi suunnitelman, jossa kiellettiin muun muassa kertakäyttöisten muovipussien ja -pillien käyttö. Indonesian hallituksen tavoitteena on vähentää mereen päätyvää muovijätettä 70 % vuoteen 2025 mennessä.2

Ympäristöasiat ovat viimeisten vuosien aikana saaneet lisää huomiota osakseen ja yhä useampi matkailija haluaa kannattaa toiminnallaan vastuullista ja kestävää matkailua. Vastuullinen matkailu on jaettavissa viiteen alakategoriaan, jotka ovat sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja poliittinen vastuullisuus. Kaikkien näiden yhteisenä tavoitteena on kestävä matkailu. Kestävä matkailu on matkailutoimintaa, joka ei vaaranna tämän hetken eikä tulevaisuuden matkailutoimintaa, eikä sen sidosryhmien toimintaa.3,4

Indonesian ja Balin tapauksessa on selvää, että turismi ei täytä vastuullisen matkailun vaatimuksia vaan ongelmia on paljon niin ekologisella sektorilla, kuin myös taloudellisella ja sosiaalisella. Tästä syntyykin kysymys, miten toimia eettisesti oikein?

Etiikka on osa filosofian tieteenalaa ja siinä keskitytään kysymyksiin oikeasta ja väärästä sekä hyvästä ja pahasta. Kun puhutaan matkailun etiikasta, keskitetään huomio siihen, mikä matkailuntoiminnassa on oikeaa ja mikä väärää ja miten sitä voitaisiin kehittää paremmaksi. 5

Matkailualalla oikean ja väärän määritteleminen on hankalaa, koska kaikki on yhteydessä kaikkeen. Indonesian tapauksessa turismin kasvu on yhteydessä talouden kasvuun, joka on taas ekologisten ongelmien ja sosiaalisten epätasa-arvojen kasvun aiheuttaja.1 Jos ajattelisi vain suoraviivaisesti voisi kuvitella ratkaisun olevan ongelman tekijän kokonaan poistaminen. Eli ei enää matkusteltaisi Indonesiaan. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa vaan aiheuttaisi uusia ongelmia. Parempi vaihtoehto olisi kaikkien osapuolien kehittäminen ja kouluttaminen kohti vastuullisempia ja kestävämpiä toimintatapoja.

Indonesiassa ollaan jo alettu kehittämään toimintaa kohti kestävämpää ja vastuullisempaa matkailun tulevaisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla vaan se vaatii jokaisen osapuolen sitoutumista tähän samaiseen tavoitteeseen ja osa kohteista on tavoitteessa pidemmällä kuin toiset.

Mitä me matkailijoina voimme tehdä parantaaksemme tilannetta? Suomen reilun matkailun yhdistys on listannut ohjeita matkailijoille, jotka haluavat toiminnallaan edistää vastuullista ja kestävää matkailua.

Kuva: Reilun matkailun yhdistyksen reilun matkailijan ohjeet6.

Varsinkin nyt korona-aikana meillä matkailijoilla on runsaasti aikaa suunnitella tulevia matkojamme, joten meidän kannattaa käyttää aikamme hyödyksi ja tehdä hyvää taustatutkimusta löytääksemme parhaat mahdolliset vaihtoehdot kestävän matkailun kannalta.

Reetta Tuominen

Lähteet

1 Globalis (2015). Indonesia. Haettu 15.4.2021 osoitteesta https://www.globalis.fi/Maat/indonesia

2 Siddharta, A. T. (2019). Bali fights for its beautiful beaches by rethinking waste, plastic trash. National Geographic. Haettu 15.4.2021 osoitteesta https://www.nationalgeographic.com/science/2019/10/bali-fights-for-its-beautiful-beaches-by-rethinking-waste-plastic-trash/

3 García-Rosell, J. C. (2017). Vastuullinen matkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 229–234). Rovaniemi: Lapland University Press.

4 Tervo-Kankare, K. (2017). Kestävä matkailu. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 235–240). Rovaniemi: Lapland University Press.

5 Nykänen, T. & Höckert, E. (2017). Matkailun etiikka. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 241–246). Rovaniemi: Lapland University Press.

6 Reilun matkailun yhdistys. Reilun matkailijan ohjeet. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://www.reilumatkailu.fi/reilun-matkailijan-ohjeet/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s