Matkalla Pohjoiseen // 30.6.2020

Vanhojen valokuvien tutkiminen on hyvä keino tutkia ihmisten elämää viimeiseltä kahdelta vuosisadalta. Helposti ajatellaankin, että valokuvien, elokuvien ja videoiden käyttäminen tutkimusmateriaalina on varsin helppoa ja ongelmatonta¹. Ennen vanhaan valokuvia ei kuitenkaan napsittu yhtä helposti kuin nykypäivänä, joten kuvia otettiin vain valokuvaajan tärkeiksi tai merkittäviksi kokemista kohteista ja tapahtumista. Vanhoissa valokuvissa usein toistuvista teemoista voisikin kuvitella, että isoisovanhempamme viettivät huomattavan osan ajastaan pyhävaatteissa kuistin portailla seisten. Ihmisten normaalista arjesta valokuvat saattavat siis luoda vääristyneen kuvan. Kuitenkin yksi näistä merkittäväksi koetuista tapahtumista oli matkailu. Matkailuvalokuvia katselemalla voi päätellä, millaiset matkakohteet ja aktiviteetit ovat ihmisiä kiinnostaneet.

Oikeanpuoleisessa kuvassa retkeilijöitä Jäniskönkäällä, joka sijaitsee Venäjälle luovutetulla alueella. Keskellä on tunturihiihtäjiä, paikka tuntematon. Vasemmalla Jyrävä, Oulangan kansallispuisto. Kuvat: Matti Parviaisen kotiarkisto.

Pohjois-Suomessa on ollut matkailua jo 1800-luvulla. Tämä yli 150 vuotta sitten tapahtunut matkailu poikkeaa kuitenkin suuresti nykypäivän Lapin matkailusta. 1800-luvun puolessa välissä kansallisrunoilijamme Elias Lönnrot matkusti keräämässä talteen kansanrunoutta. Lönnrotin matkat eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkästään Karjalaan, sillä tiedetään hänen käyneen Petsamossa asti retkillään. Siihen aikaan ei ollut hotelleja missä yöpyä, eikä kohteeseen saavuttu junalla tai lentokoneella. Lönnrot, kuten muutkin aikalaisensa, matkusti jalan, hiihtäen, veneellä sekä hevos- tai porokyydillä. Yöpaikan hän sai paikallisten asukkaiden kodeista.²

Eivät kaikki Pohjois-Suomessa 1800-luvulla matkustaneet olleet kuitenkaan kirjailijoita tai tutkimusmatkailijoita, vaikka usein juuri heidän matkoistaan kuulee puhuttavan. Valtaosa sen ajan matkustajista kulki tienaamassa elantonsa. Esimerkiksi taiteilijoiden syrjäisenä erämaakylänä ihannoima Kuusamo oli todellisuudessa varsin vilkas kauppapaikka, jossa kulki suomalaisten lisäksi saamelaisia, karjalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia.³ Kullankaivuun 150-vuotinen perinne taas alkoi Ivalojoen Nulkkamutkasta tehdystä kultalöydöstä 1868. Lopullinen lähtölaukaus Lapin kultaryntäykselle tapahtui kuitenkin seuraavana kesänä, kun kaksi merimiestä, Ervast ja Lepistö, löysivät muutaman viikon aikana Ivalojoelta kultaa yli 2kg. Aluksi kullankaivuu oli muualta Suomesta tulleiden varakkaiden kauppiaiden ja talollisten sekä tarkoitusta varten perustettujen kullanetsintäyhtiöiden bisnestä. Asetusten lieventyessä kullankaivuu tuli osaksi Pohjois-Suomen paikallisväestön elinkeinoja.⁴

1900-luvulle tultaessa metsätaloudesta oli tullut Lapin merkittävin elinkeino maa- ja porotalouden rinnalla. Vuosisadan alussa Lapin savotoilla työskenteli 10 000 miestä. Metsätalouden ansiosta Lapin kulkuyhteydet paranivat. 1800-luvun loppupuolella tieverkko ulottui jo Kittilään, Kolariin ja Sodankylään. Autot ilmestyivät Lapin maanteille 1920-luvulla. Rautatieverkosto valmistui 1900-luvun alkupuolella. Tämä huomattava kulkuyhteyksien parantuminen mahdollisti nyt Lappiin pääsyn aiempaa laajemmalle yleisölle.⁵

Vanhoja valokuvia Pohjois-Suomen matkakohteista. Paanajärvi oli yksi Pohjois-Suomen tunnetuimmista matkakohteista ennen sotia. Alue luovutettiin Neuvostoliitolle osana sotakorvauksia. Nykyään alueella sijaitsee Paanajärven kansallispuisto. Kuvat: Matti Parviaisen kotiarkisto.

1920-luvulta lähtien myös tavallisella työväestöllä oli mahdollisuus alkaa matkustamaan, sillä vuonna 1922 säädettiin laki, joka takasi työläisille seitsemän päivän vuosiloman. Liikkuminen oli tuolloin hidasta, joten vapaa-ajan lisääntyminen teki matkustamisesta helpompaa.⁶ 1930-luvulla Suomen matkailun vetonaulaksi nousikin eksoottinen Petsamo. Petsamoon kuljettiin autolla ihailemaan kaunista luontoa ja kulttuuria. Rovaniemeltä Petsamoon kulki monta linja-autovuoroa päivässä, mutta suurin merkitys alueen matkailulle oli kasvavalla yksityisautoilulla.⁷ Muodissa oli varsinkin erähenkinen retkeily ja telttailu. Eksoottinen Lappi ja sen koskematon luonto sopivatkin hyvin ajan henkeen. Petsamon lisäksi myös 1934 viitoitettu Hetan-Pallaksen retkeilyreitti oli hyvin suosittu retkeilijöiden keskuudessa.⁸ Petsamon matkailu päättyi, kun alue luovutettiin Neuvostoliitolle osana sotakorvauksia⁷.

1930-luvulla Suomeen saapui uusi jännittävä laji, joka tulisi mullistamaan koko Suomen matkailun. Kuopiolainen maastohiihtäjä Erkki Penttilä oli Kanadassa tutustunut uuteen lajiin, jota silloin alettiin kutsumaan mutkamäenlaskuksi.⁹ Vaikka ensimmäinen virallinen pujottelurinne valmistuikin Kauniaisten Granibackenille jo 1934, on Lapissa Pallas ollut merkittävässä roolissa aivan lajin alusta lähtien. Samana vuonna Granibackenin avaamisen kanssa Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto järjesti ensimmäisen tunturihiihtokurssin Pallaksella. Tunturihiihtoa ja mutkamäenlaskua kuitenkin harrastettiin pienissä piireissä ympäri Suomea, kunhan vain löytyi sopiva mäki ja lunta.  Ensimmäiset syöksyn SM-kilpailut järjestettiin nyt Venäjän puolelle jääneellä Sallatunturilla.¹⁰ Kilpailun voitti lajin maahan tuonut Penttilä¹¹.

Pallaksesta tuli hyvin keskeinen matkailualue 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja samana vuonna avatun Suomen ensimmäisen tunturihotellin myötä. Lapin ensimmäinen hiihtohissi otettiinkin käyttöön Pallaksella vuonna 1953. Sitä ennen mäkeä ylös oli kiivetty lihasvoimin tai poron vetämänä.⁸

Rovaniemestä oli 1930-luvulla kehittynyt liikenteen solmukohta ja se olikin niin sanottu ”portti pohjoiseen”. 1920-luvun lopulla Rovaniemi–Sodankylä-tien varteen, noin 7 kilometriä Rovaniemeltä poispäin, pystytettiin kyltti, joka osoitti napapiirin sijaintia.⁸ Tämän kaltaiset pysähtymis- ja kuvauspaikat olivat tärkeitä Lapin matkailulle. Napapiirin ylittäminen olikin tärkeä hetki Lappiin matkaaville. Suomen Matkailijayhdistys ja sen silloinen pääjohtaja Jalmar Castrén huomasivat Rovaniemen tärkeyden pohjoisen matkailulle. Niinpä Rovaniemelle päätettiin rakentaa korkeatasoinen hotelli, jossa oli Lapin ensimmäinen sähköllä toimiva keittiö sekä ainoa hissi. Hotelli Pohjanhovi valmistui vuonna 1936.¹²

Sodan jälkeen 1950-luvulle tultaessa Pohjois-Suomen matkailu otti uutta tuulta siipiensä alle. Jo 1800-luvulta lähtien suunnitelmissa ollut Kuusamon kansallispuistohanke saatiin vihdoin toteutettua, kun Oulangan kansallispuisto perustettiin Kuusamon ja Sallan alueelle 1956.¹³ Suomen tunnetuimman vaellusreitin Karhunkierroksen merkitsi paikallinen retkeilyä harrastava joukko, jotka kutsuivat itseään ”pellisteiksi” johtohahmonsa kirjastonhoitaja Pellervo Koivusen mukaan. Samassa joukossa heräsi myös ajatus Rukatunturin hyödyntämisetä talviurheilukäyttöön.³ Ensimmäinen rinne raivattiin Rukalle 1954 ja ensimmäinen hissi valmistui seuraavana vuonna. Silloin mutkamäenlaskusta olikin muodostumassa jo laajemman piirin harrastus. 1956 perustettiin Rukalla Suomen vanhin hiihtokoulu.⁹

Postikortteja. Alhaalla toinen vasemmalta olevasta Rovaniemen postikortista löytyi vuosiluku 1968. Kuva: Matti Parviaisen kotiarkisto.

1965 perustettu Suomu nousi 60- ja 70-lukujen suosituimmaksi hiihtokeskukseksi. Suomu oli suosittu bile-paikka, ja uuden hiihtokeskuksen ottivat omakseen varsinkin aikansa jetset, eli rikkaat seurapiiri-ihmiset. Tekemistä keskuksesta löytyi monipuolisesti niin talvella kuin kesälläkin.¹⁴ 80-luvulle tultaessa Lapin matkailun kehitys kulki vahvasti kohti massaturismia. Lapin matkailukeskuksissa tehtiin suuria investointeja varsinkin majoituskapasiteetteihin ja kulkuyhteyksiä parannettiin. Myös ulkomaalaiset turistit alkoivat löytämään Suomen Lapin.¹⁵ 80-luvulla Suomen suurimmiksi matkailukeskuksiksi nousivat Levi, Ruka ja Ylläs. Nämä kolme suurinta ovat pitäneet johtoasemansa Suomen suurimpina hiihtokeskuksina tähän päivään asti.

Veera Parviainen

 

Lähteet

1 Banks, M. (1995). Visual research methods. Social Research Update, 11. Haettu 17.6.2020 osoitteesta sru.soc.surrey.ac.uk/SRU11/SRU11.html

2 Marjamaa, R. Elias Lönnrot 1802-1884. Haettu 8.5.2020 osoitteesta https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/elias-lonnrot/elama#.Xrp97kBuKUl

3 Ervasti, S. (1991). Kuusamon matkailun vaiheita. Haettu 8.5.2020 osoitteesta http://www.kirjastovirma.fi/kuusamo/matkailu/historiikki

4 Elävä perintö. (2019). Kullankaivu Lapissa. Haettu 8.5.2020 osoitteesta https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kullankaivu_Lapissa

5 Lapland Above Ordinary. Pohjois-Suomessa on asuttu jo vuosituhansien ajan. Varhaisimpia löytöjä pohjoisen ihmisen… Haettu 8.5.2020 osoitteesta https://www.lappi.fi/lappi/lapin_lumo/lapin_historiaa

6 Toivonen, H. (2019). Näin Suomessa lomailtiin 1900-luvun alussa, kun matkailu oli vielä harvojen huvia. Lapin Kansa. Haettu 6.5.2020 osoitteesta https://www.lapinkansa.fi/nain-suomessa-lomailtiin-1900-luvun-alussa-kun-mat/320447

7 Ilola, H. (2015). Matkailualueiden elinkaaret. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s. 49–51). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

8 Tunturimatkailua. Haettu 11.5.2020 osoitteesta http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vaeltaja/1930.html

9 Leikoski, E. (2005). Ruka. Ensimmäiset 50 vuotta. Kuusamo: Rukakeskus.

10 Haro, L. (2014). Suomen vanhimmat hiihtokeskukset – näissä se alkoi! Haettu 11.5.2020 osoitteesta https://www.lumipallo.fi/2014/01/17/suomen-maenlaskuperinteen-aloittaneet-10-vanhinta-hiihtokeskusta/

11 Suomen alppihiihdon Grand Old Man Erkki U. Penttilä on kuollut. (2004). Haettu 11.5.2020 osoitteesta https://www.hiihtoliitto.fi/uutiset/suomen-alppihiihdon-grand-old-man-erkki-u-penttila-on-kuollut/

12 Metsävainio, N. (2017). Legendaarisen Pohjanhovin uudistus. Cumulus City & Resort -ketjun brändi- ja konseptiuudistus. Opinnäytetyö, Restonomi. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Matkailun koulutus, Lapin AMK. Haettu 8.5.2020 osoitteesta https://core.ac.uk/download/pdf/84796927.pdf

13 Oulangan historia. Haettu 6.5.2020 osoitteesta https://www.luontoon.fi/oulanka/historia

14 Suomu – Napapiirin klassikko. Haettu 12.5.2020 osoitteesta https://www.lumipallo.fi/hiihtokeskukset/suomi/pohjois-suomi/suomu/

15 Landström, R. (2011). Lapinmatkailun monet kasvot. Haettu 12.5.2020 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/24/lapinmatkailun-monet-kasvot