Työntekijät ja tutkijat ovat alkaneet kyseenalaistamaan johtajien tarpeellisuutta organisaatioissa. Pärjäävätkö yritykset ilman johtajia vai romahtavatko ne?
Johtamista käytetään eri muodoissa kaikilla aloilla, niin myös matkailussa. Johtamisella tarkoitetaan asioiden johtamista (management) ihmisten kautta (leadership). Leadership tarkoittaa ihmisten johtamista, johtajuutta1. Englanniksi termit eivät ole niin samankaltaisia kuin suomeksi ja ne ovat helpommin ymmärrettävissä. Viime vuosina on ollut puhetta yrityksistä, jotka toimisivat ilman johtoa2. On alettu kyseenalaistaa, ovatko johtajat välttämättömiä organisaatioiden menestyksen kannalta3. Heidän palkkansa ovat korkeita, ja yrityksissä heidät nähdään kaikkien yläpuolella. Olisiko hierarkiasta mahdollista luopua ja jos olisi, niin miten?
Ymmärtääksemme johtajien tarpeellisuuden tai tarpeettomuuden tulee tutkia heidän tekemäänsä työtä. Johtajien työtä helpottaa tehtävien määrittely ja niiden mukainen toiminta. Keskijohdon taas tulee seurata johtajien ohjeita sekä täyttää omalla vastuualueellaan olevien työntekijöiden odotukset.4 Keskijohdon täytyy siis kuunnella sekä johtajia että työntekijöitä. Esimerkiksi johdon halutessa muutoksia, keskijohdon tulee opastaa työntekijöitä ja valvoa muutosten toteutumista. Organisaatioiden työntekijöiden on helppo pyytää opastusta ja ongelmanratkaisuapua, kun erityinen henkilö on osoitettu juuri tähän tehtävään. Johtajat ovat yleensä oman alansa asiantuntijoita ja he käyttävät tietojansa alaistensa opastamiseen. Heidän työnsä ei ole helppoa ja vaatii usein enemmän tunteja ja toteuttamista kuin alaisten työtehtävät. Kun yrityksessä on johtaja, asiat tehdään samoilla, hyviksi todetuilla tavoilla. Konflikteilta vältytään johtajien määrätessä linjan, jolla koko yritystä pyöritetään.
Yritys ilman johtajaa
Ilman johtajaa työntekijöiden tulisi ratkaista ongelmat itse tai toistensa avustuksella. Tämä ei tietenkään ole huono asia, ja monissa työpaikoissa oma-aloitteisuutta pidetään suuressa arvossa. Mitä jos yrityksillä ei olisi johtajaa, jonka luokse alaiset voivat mennä apua tarvitessaan? He joutuisivat keksimään ratkaisut itse tai toistensa avustuksella. Tämä tapa saattaisi tuoda ilmi useampia eri keinoja ratkaista kyseessä olevat ongelmat. Yhdessä niistä voitaisiin päättää paras ja ratkaisun seurannalla saataisiin tietoa päätöksen toimivuudesta. Näin organisaatiosta tulisi itseoppiva ja se pärjäisi ilman johtajaa. Itseoppiva yritys käyttää kaikkien sen eri osien oppimista hyväkseen, jotta se voi muuttaa itseään ja siten saavuttaa strategiset tavoitteensa5. Itseoppivuus on yksi keinoista kohti johtamatonta yritystä.
Toinen tärkeä asia johtajan tarpeellisuutta ajatellen on se, millainen yrityksen johtaja on. Huonoa johtamista esiintyy, ja sitä tietenkin pyritään parantamaan. Victor Lipman kirjoittaa, että ’’ihmiset haluavat eroon pomoistaan, eivät työpaikoistaan’’. Hänen mukaansa työntekijän ja johtajan välinen suhde on kriittinen työnteon kannalta. Johtajan tehtävänä on saada työntekijä motivoitumaan työstään ja sitoutumaan siihen.6 Olemme oppineet tämän mallin jo peruskoulussa: kun opettaja osaa innostaa ja tekee oppimisesta mielenkiintoista, oppiminen on oppilaille mielekkäämpää ja helpompaa. Tietysti alaisten kohtelu vaikuttaa myös heidän viihtymiseensä työpaikalla. Asiallinen, ystävällinen ja yhteistyöhaluinen johtaja on varmasti pidetty organisaatioissa. Johtajan toiminnalla on siis hyvin suuri vaikutus siihen, koetaanko hänet tarpeelliseksi tai halutaanko hänet kenties korvata.
Käytännössä yritys ilman selkeää johtohahmoa on vielä muotoutumassa. Suomalainen Vincit on loistava esimerkki tällaista suuntaa hakevasta yrityksestä. Heistä voit lukea lisää täältä. Materiaalia johtamisen kritisoinnista on silti huomattavasti enemmän kuin itse johtamattomuudesta. Puhumisen ja toteuttamisen välillä on vielä iso kuilu. Etenkin suurissa organisaatioissa johtajien määrä on valtava, joten helpointa olisi lähteä liikkeelle heidän vähentämisestään. Vähentämisen seurauksia täytyisi tietenkin tarkkailla ja niiden perusteella päättää, toimiiko uusi asetelma yrityksessä. Yhteiskuntamme muuttuu nopeasti, ja organisaatioiden täytyy muuttua mukana, muuten ne väistämättä antavat tilaa uudemmille ja paremmille yrityksille.
Matkailuyritysten organisaatiorakenteet ovat samanlaisia kuin kaikkien muidenkin organisaatioiden. Ne kehittyvät ja muokkaantuvat yhteiskunnan vaatimusten mukaan. Ilman johtajaa toimivat matkailuyritykset saattavat olla normi jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta matkailuala muuttuu etenkin tällä hetkellä nopeasti, joten johtajuuden muutoksista saattaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tärkeää olisi, että johtajat kuuntelisivat ja olisivat avoimia työntekijöidensä ehdotuksille ja alaa voitaisiin kehittää. Johtajista luopuminen ei olisikaan tarpeellista, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Eiväthän tontutkaan osaa toimia ilman Joulupukkia.
Vilma Heikkilä
Lähteet
1 Nina Granqvist. (2017). Johtamisen perusteet 21A00110, luento. Aalto yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Johtaminen.
2 Ojanperä, S. (2018). Asiakaspalvelijat ryhtyivät työskentelemään ilman esimiestä ja työstä tuli kivaa: ’’Ei tarvinnut mennä töihin muotin mukaan’’. Haettu 18.5.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10157983
3 Blakeman, C. (2017). Why all businesses run better without managers, and how yours could, too. Haettu 18.5.2020 osoitteesta https://www.inc.com/chuck-blakeman/why-some-businesses-run-better-without-managers-an.html
4 Kiuru, J. (toim.) (2009). Johdatus johtamiseen: Ajatuksia Johtamisen perusteet -opintojaksosta ja rakennusaineita tulevaan. Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos.
5 Pedler, M. J., Boydell, T. & Burgoyne, J. G. (1989). The learning company. Studies in continuing education, 11(2), 91–102. Haettu 18.5.2020 osoitteesta https://www.researchgate.net/publication/261645144_The_Learning_Company
6 Lipman, V. (2015). The type B manager: Leading succesfully in a type A world. New York: Penguin Group.
Matkailevat tutkijat 