Kotimaan karmivat matkakohteet // 19.5.2020

Oletko sinä vieraillut synkän matkailun kohteissa? Vai oletko kenties ollut huomaamattasi synkkä turisti? Esimerkiksi Turun linnalla on kulttuurihistoriallinen merkityksensä, mutta myös synkät puolensa.

hauta
17-vuotias Auli Kyllikki Saari katosi kotimatkalla 17.05.1953 ja hänet löydettiin surmattuna tältä paikalta 11.10.1953. Kuva: Veera-Juulia Kähärä.

Synkkä turismi Suomessa

Synkkä turismi on Suomessa vielä melko vieras käsite. Olemme tehneet havainnon, että aiheesta puhuessamme meidät ymmärretään usein väärin. Kyse ei ole matkailun synkistä vaikutuksista, vaan kulttuuriperinnön synkkään osa-alueeseen liittyvästä matkailusta1. Edellisessä blogitekstissämme määrittelimme, mitä synkällä matkailulla tarkoitetaan (lue täältä). Kulttuurimatkailun synkkää puolta ei ole Suomessa tutkittu vielä paljoa, vaikka kyseessä onkin maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö. Tämä on ehkä osasyy sille, miksi synkän matkailun käsite on monelle suomalaiselle vieras.

Suomesta ei löydy maailmankuuluja synkän matkailun kohteita, joita ihmiset ympäri maailman tulisivat katsomaan. Paljon tunnetumpia kohteita Euroopassa ovat esimerkiksi Auschwitz ja Tshernobyl. Jokaisella maalla on kuitenkin oma kulttuurinsa ja historiansa, eivätkä kaikki tapahtumat ole olleet iloisimmasta päästä. Näin ollen kulttuurihistorian näkökulmasta voitaisiin pohtia, millaisena matkailijat kokevat synkän matkailukohteen. Vierailijoiden motiivit matkailukohteessa käymiseen voivat liittyä jännityksen kaipuuseen tai haluun tutustua paikan kulttuurihistoriaan. Suomessa on monia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joissa vierailevat ihmiset eivät välttämättä miellä itseään synkiksi matkailijoiksi. Toisaalta jokin kohde, johon liittyy traaginen tarina, saattaa sijaita niin lähellä matkailijaa, että se mielletään mieluummin lähimatkailukohteeksi kuin synkän matkailun kohteeksi.

Matkakohteiden synkkyyden arviointia

Haluamme seuraavaksi vertailla Suomesta löytyviä synkempiä matkakohteita tunnetun brittitutkijan, Philip Stonen, skaalalla. Erilaisia synkän matkailun arviointiin käytettäviä asteikkoja on kehitetty paljon, ja Stonen esittelemä kuuden tason asteikko on yksi niistä. Asteikosta muodostuu väriskaala vaaleammasta tummempaan, ja synkän matkailun kohteita arvioidaan Stonen esittelemien kriteerien perusteella.2 Olemme esitelleet kyseiset kriteerit aiemmassa blogitekstissämme (lue täältä). Pohdimme, mihin kohtaan sijoittaisimme Bodomjärven rannan, Kakolan vankilan, Seilin saaren ja Galleria Gottorpin noitanäyttelyn Stonen kehittämällä skaalalla.

Meidän mielestämme näistä kohteista tummin olisi Bodomjärven ranta. Järvellä murhattiin raa´asti kolme telttailemaan lähtenyttä nuorta vuonna 1960. Murhien tekijää ei vielä tänäkään päivänä tiedetä, mutta Bodomjärven rannasta on tullut suosittu telttailupaikka.3 Vierailijat haluavat kokeilla, selviävätkö he yöstä hengissä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää on se, että Bodomjärven tapahtumista on tehty myös kauhuelokuva, joka tuo traagiset tapahtumat suuren yleisön tietoon nykyaikaisessa muodossa. Sijoittaisimme kohteen synkän turismin skaalalla melko tummaan päähän, sillä Bodomjärven tapahtumat ovat herättäneet pelkoa, ne sijoittuvat lähihistoriaan sekä tapahtumapaikka on aito. Myös uhrien ystäviä tai sukulaisia on vielä elossa, ja paikka saattaa olla heille yhä vuosienkin jälkeen tunteita herättävä.

Bodomjärveä hieman vaaleampi kohde mielestämme on Kakolan vankila. Vankilassa järjestetään kierroksia, jotka ovat sekoitus opetuksellisuutta ja viihteellisyyttä. Esimerkiksi vankilaelämän esittely on opetuksellista, mutta pakotarinat menevät viihteellisyyden puolelle. Vankilassa olleet ihmiset ovat kuitenkin todellisia murhaajia, jotka ovat toiminnallaan aiheuttaneet kauhua ja kärsimystä.4 Sijoittaisimme Kakolan vankilan skaalalla harmaan alueen tummempaan päähän.

Seili on Saaristomerellä sijaitseva saari, jolla on pitkä historia. Saarella sijaitseva sairaala-alue on yksi Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Saaren kuuluisimmat tapahtumat sijoittuvat 1600-1700-luvuille. Saarelle vietiin mielisairaita ja spitaalisia hoitoon usein väkisin eikä heidän annettu palata takaisin kotiin. Nykyään saari on suosittu kesämatkakohde ja vierailijoita kiinnostavat erityisesti saaren historia ja luonto.5 Saaren traagisesta historiasta kertovat sairaalatilat ja museokirkko ovat selvästi opetustarkoituksellisia. Koska tapahtumat sijoittuvat kauas historiaan, saarelle joutuneiden läheisiä ei ole enää hengissä. Siksi luokittelisimme Seilin saaren harmaan alueen vaaleampaan päähän2.

Kristiinankaupungissa sijaitsevassa Galleria Gottorpissa on noita-aiheinen näyttely, joka kuvastaa Suomea noitavainojen aikaan. Näyttelyn tarkoitus on selvästi viihteellinen ja kaupallinen, sillä noita-aiheisia tauluja ja kirjoja on myytävänä.6 Tämä on esimerkki siitä, kuinka kulttuurihistoriaa käytetään kaupallistamisen apuvälineenä matkailussa. Noitavainoista kertovien tarinoiden todenperäisyys on kyseenalaisella pohjalla, sillä tapahtumista on kulunut jo niin kauan aikaa. Mielestämme Galleria Gottorp on vaalein esittelemistämme kohteista.

Oletko sinä ajatellut, että jokin matkakohde, jossa olet vieraillut, voitaisiinkin luokitella synkän matkailun kohteeksi?

Olemme nyt esitelleet vain muutaman Suomesta löytyvän synkän matkailun kohteen. Kohteita on paljon, vaikka Stonen2 skaalan kaikista synkin aste Suomesta puuttuukin. Tutustumalla tarkemmin Suomen kulttuurihistoriaan, voit löytää paikkoja, joiden synkät tapahtumat saattavat kiehtoa sinua. Kyllikki Saaren murha on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista tapauksista. Kiinnostaisiko sinua vierailla kyseisellä suohaudalla? Vai kiinnostavatko sinua enemmän kulttuuri ja taide? Silloin Parikkalan karmaiseva patsaspuisto voisi olla sinulle sopiva matkakohde.

skaala
Oma näkemyksemme synkän matkailun kohteista Suomessa Stonen skaalaa2 mukaillen. Kuva: Veera-Juulia Kähärä.

Veera-Juulia Kähärä ja Tuulikki Lounaskorpi

 

Lähteet

1 Hovi, T. (2017). Kulttuurimatkailu. Teoksessa J. Edelheim ja H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 64–69). Rovaniemi: Lapland University Press.

2 Sharpley, R. (2009). Shedding light on dark tourism: An introduction. Teoksessa R. Shrapley & P.R. Stone (toim.), The darker side of travel. The theory and practice of dark tourism (s. 3–22). Bristol: Channel View Publications.

3 Vahtera, I. (2017). “Bodomjärven synkkä salaisuus”: Narratiivinen tutkimus median rakentamasta synkän matkailukohteen paikan identiteetistä. Pro gradu -työ. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Matkailututkimus. Haettu 19.4.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804231141

4 Kakola. Historia. Haettu 20.04.2020 osoitteesta https://www.kakola.fi/

5 Visit Seili. Historia. Haettu 20.04.2020 osoitteesta https://www.visitseili.fi/fi/

6 Galleri Gottorp. Historia. Haettu 20.04.2020 osoitteesta http://www.gottorp.fi/

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s