Matkailu tuottaa päästöjä, häiritsee ekosysteemejä ja peittää alleen maa-alaa. Kohteen perinteiset elinkeinot väistyvät turismin alta, koskemattomaan luontoon tallautuu polkuja, ja golf-kenttiä rakennetaan kuivuuden keskelle. Kannattaako matkalle edes lähteä? Matkakohteet houkuttelevat turisteja kertomalla omista ympäristöohjelmistaan ja ekosertifikaateistaan. Voiko mikään kohde kuitenkaan todella mainostaa itseään ekokohteeksi, jos sinne päästäkseen täytyy turvautua risteilyalukseen tai lentokoneeseen?
Matkailulla on aina ympäristövaikutuksia. Vaikutukset voivat olla paikallisia sekä kauas kohdealueen ulkopuolelle ulottuvia. Ympäristötieteitä voidaan käyttää hyväksi, kun tutkitaan matkailun vaikutuksia kohteen luontoon, ympäristöön ja maisemaan.1 Tutkimustulosten avulla voidaan löytää ratkaisuja ympäristöongelmiin ja lisätä matkailijoiden ympäristötietoutta2. Ympäristötieteet ovat isossa roolissa, kun pohditaan vastuullista ja kestävää matkailua. Vastuullisella matkailulla on kaksi puolta: eettinen ja ekologinen. Matkaillessa ekologisuus näkyy siinä, kuinka paljon luonnonvaroja kuluttaa matkustaessaan sekä kuinka ympäristöä säästävästi toimii perillä. Eettinen matkailija pitää huolen, ettei matkailullaan aiheuta haittaa paikallisväestölle. Matkailu on puolestaan kestävää silloin, kun vastuullisuus on kunnossa. Tiedostamalla matkakohteen erityispiirteet ja mahdolliset ympäristöongelmat saa matkasta enemmän irti sekä pystyy minimoimaan oman toimintansa haitat.3
Matkakohteella ja matkustusajankohdalla on merkitystä
Matkakohteeseen ja -kohteesta matkustaminen tuottaa jopa 90% koko matkan päästöistä4. On sanomattakin selvää, että omia päästöjään voi vähentää matkaamalla lähelle ja suosimalla sähköjunaa lentokoneen sijasta, mutta myös kohteessa tehtävillä valinnoilla on merkitystä ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta. Matkailun aiheuttamia ympäristömuutoksia arvioidaan ja seurataan erilaisilla ympäristöindikaattoreilla, jotka tiivistävät tietoa ympäristön tilasta yksinkertaiseen muotoon. Tällaisia indikaattoreita ovat mm. maa- ja kallioperän kuluminen, pinta- ja pohjavesien laatu sekä muutokset kasvi- ja eläinlajien määrässä ja levinneisyydessä.1
Koskematon luonto ja vetovoimainen ympäristö vetävät puoleensa. Vähitellen matkailijamäärien kasvaessa rakentaminen kiihtyy ja koskemattomuus kärsii, jolloin matkailijat siirtyvät taas uuteen koskemattomaan paikkaan.3 Matkailualueilla joudutaan jatkuvasti arvioimaan ympäristömuutosten hyväksyttävyyttä ja mahdollisia korjaavia toimenpiteitä. Mekaaninen tallauksen aiheuttama kuluminen on tyypillisin muutos, jota luonnossa tapahtuu. Ympäristöä havainnoidessa on huomattu myös luonnon moninaisuuden heikkeneminen. Kasvilajisto muuttuu mm. vieraslajien tahattoman kulkeutumisen seurauksena (lisää matkailun vaikutuksista kasveihin voit lukea täältä), ja eläimet alkavat karttaa matkailukeskuksia.1 Ympäristö muuttuu myös rakentamisen myötä. Jos suunnitelmissa on vain auringossa makoilu, määränpääksi kannattaa valita valmiiksi rakennettu kohde, jottei tue koskemattomien alueiden muuntamista taas yhdeksi samanlaiseksi rantaparatiisiksi luksushotelleineen ja aurinkovarjoineen. Valmiiksi rakennetuissa kohteissa liikenneverkosto, jätehuolto ja majoituspalvelut ovat jo valmiiksi olemassa. Kiihtyvää rakennusbuumia ja painetta ylikapasiteetin rakentamiseen voi omalta osaltaan boikotoida myöskin matkustamalla varsinaisen sesonkiajan ulkopuolella, mikä tasaa kohteiden rasitusta. Monissa rantakohteissa hotellit pullistelevat matkailijoista sesonkina, mutta seisovat puolityhjillään kuluttamassa energiaa lopun aikaa vuodesta.3
Ympäristöystävällistä lomailua kohteessa
Ympäristöystävällisyys ja vastuullinen matkailu ovat isossa roolissa myös kohteessa ollessa. Majoituspalveluiden tarjonta ja kirjo ovat valtavia. Viherpesuun, yritysten näennäiseen ympäristöystävällisyyteen ja imagon kiillottamiseen, ei kannata hyväuskoisena haksahtaa, vaan majoitusyrityksiltä voi tiedustella heidän jätehuollostaan ja vedenkulutuksestaan. Kysyntä muokkaa tarjontaa ympäristöystävällisemmäksi, sillä kilpailu alalla on kovaa. Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic on loistava esimerkki suuresta ympäristöystävällisestä ketjusta. Scandicilla on vahva visio toimia ympäristöä kunnioittaen, ja heidän linjauksensa perustuvat YK:n maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Scandic näkee, että vastuullisesti toimimalla he pystyvät suojelemaan ympäristöä sekä kasvattamaan taloudellista menestystään.5
Määränpäässä liikkumisessa julkisen liikenteen suosiminen on ympäristöystävällisempää kuin taksit tai yksityisautoilu. Pääsääntöisesti juna on linja-autoa ekologisempi vaihtoehto, ja kävellen tai pyöräillen päästöjä ei synny lainkaan. Julkista liikennettä suosiessa sen käyttöaste kasvaa, mikä kannustaa kohdetta panostamaan olemassa olevan infrastruktuurin ja julkisen liikenteen kehittämiseen. Saasteet heikentävät hengitysilman laatua, kiihdyttävät ilmastonmuutosta sekä vaurioittavat esimerkiksi historiallisia rakennuksia.3
Myönteiset kokemukset lisäävät luontoarvostusta
Matkustuskohteissa on tarjolla lukuisia aktiviteetteja, retkiä ja elämyksiä, joiden vastuullisuus heittelee laidasta laitaan. Samassa esitteessä mainostetaan delfinaarioita, norsuratsastusta, eläinten pelastuskoteja ja luonnonsuojelualueita. Matkailulla, ja varsinkin luontomatkailulla, voi tehdä myös hyvää. Luontoretkiä varatessa paikallisuuden suosiminen on tärkeää, sillä mitä enemmän kohteissa jää rahaa paikallisille, sitä innokkaammin he suhtautuvat ympäristönsä suojeluun. Esimerkiksi sademetsien suojelu on alkanut kiinnostaa paikallisia aivan uudella tavalla, kun he ovat tajunneet, että sademetsistä kiinnostuneet matkailijat tuovat heille rahaa. Into sademetsien kaatamiseen maanviljelyksen tieltä on hiipunut näillä alueilla.3
Ympäristötieteitä hyödyntämällä voidaan löytää luontoa ja muuta ympäristöä kunnioittavia matkailuntapoja, vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia sekä kehittää kestävää ja ympäristövastuullista matkailua.6 Ympäristötieteillä on merkittävä rooli myös ympäristötietouden ja -arvostuksen levittämisessä. Ympäristötieteisiin nojaten esimerkiksi Suomessa Metsähallituksen ylläpitämät opastuskeskukset kertovat kansallispuistoissa matkailijoille alueen luonnosta sekä sen kestävästä käytöstä. Luontokokemukset lisäävät luontoarvostusta. Myönteisiä kokemuksia ja tunnesidettä luontoon ei synny ilman, että matkailijat lähtevät luontoon.1
Hanna Palosuo
Lähteet
1 Tyrväinen, L. (2017). Matkailun ympäristövaikutukset. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 93–99). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
2 Järvelin, I., Kettunen, S. & Virta, M. (2016). Ympäristötiedettä ja matkailua. Haettu 05.08.2019 osoitteesta https://matkailevattutkijat.wordpress.com/2016/05/06/ymparistotiedetta-ja-matkailua/
3 Kalmari, H. & Kelola, K. (2009). Vastuullisen matkailijan käsikirja. Keuruu: Otava.
4 Tyrväinen, L., Tolvanen, A. & Tuulentie, S. (2013). Näkökulmia matkailualueiden ympäristökysymyksiin. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s.146–159). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
5 Scandicin vastuullisuustavoitteet. Haettu 28.5.2019 osoitteesta https://www.scandichotels.fi/aina-scandicissa/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus/scandicin-vastuullisuustavoitteet
6 Hemmi, J. (2005). Matkailu, ympäristö ja luonto. Osa I. Sotkamo: Suomen pienkustantajat.
Matkailevat tutkijat 