Matkailu, sodat – ja politiikka? // 8.7.2019

Vaikka sotaa ja matkailua tulee ehkä harvemmin mietittyä yhdessä, näiden kahden ilmiön väliltä löytyy tarkemmin pohdittaessa yllättävän paljon yhdistäviä tekijöitä. Sota ei automaattisesti aiheuta aina pelkkiä haittoja matkailulle vaan voi myös tuoda yllättäviä hyötyjä matkakohteille. Politiikkatieteiden näkökulmia hyödyntämällä sotien erilaisia vaikutuksia voi ottaa huomioon jo matkakohdetta ja sen toimintaa suunniteltaessa.

Sota haittaa turismia

Se, että sota haittaa turismia, on varsin ilmeinen näkökulma. Jos matkakohteessa on sota, useimmat matkaajat jättävät joko kokonaan lähtemättä, tai suuntaavat matkansa johonkin turvallisempaan kohteeseen. Sanon useimmat, koska lomamatkaajatkaan eivät ole homogeeninen ryhmä¹ ja jollekulle sota voi myös toimia vetovoimatekijänä. Todellisuudessa kuitenkaan enemmistöä sodasta mediassa kertova kuvamateriaali ei kannusta alueelle matkaamiseen. Matkustustiedotteet saattavat kehottaa poistumaan kohteesta välittömästi. Lisäksi vakuutusyhtiötkin usein rajaavat sotatoimialueet matkavakuutusten voimassaoloalueiden ulkopuolelle.

Siinä, missä sodat vaativat ihmishenkiä, tuhoavat ne myös luontoa, kulttuuriperintöä ja infrastruktuuria, jotka kaikki ovat matkailulle tärkeitä resursseja. Vaikka monesti alueen tuho tapahtuu sodan sivutuotteena, ympäristön tuhoaminen voi olla myös tahallista ja systemaattista tulevaisuuden elinkeinojen tietoista tuhoamista. Sekä turistien kaikkoamisesta että alueen tuhoutumisesta syntyy muun kärsimyksen ohella myös mittavia taloudellisia haittoja.^{1, 2}

Sota hyödyttää turismia

Vaikka nopeasti ajateltuna vain sotien aiheuttamat haitat nousisivat mieleen, tämä on kuitenkin pelkästään yksi näkökulma. Vaikka sodat vähentävätkin alueelle suuntaavien matkaajien määrää, maailmanlaajuisesti matkustamisen määrä on jo pitkään ollut suunnilleen vakio. Toisin sanoen yhden alueen kärsiessä tappioista turistien vaihtaessa lomansa turvallisempaan kohteeseen toinen alue hyötyy saadessaan vastaanottaa matkaajat ja heidän mukanaan tuomansa tulot.² Esimerkiksi Suomi on viimevuosina hyötynyt turvallisen matkakohteen maineesta.

Sodat myös synnyttävät uusia matkakohteita¹. Esimerkiksi Thaimaan lomamatkailu juontaa alkujaan juurensa Vietnamin sodasta, kun sotilaat lensivät lomailemaan ja lepäämään Thaimaahan tuolloin heitä varten perustettuihin lomakohteisiin^{2, 3}. Sotien tai niihin varautumisen sivutuotteina syntyy myös uusia, turisteja kiinnostavia nähtävyyksiä¹. Esimerkiksi Euroopan monia linnoja tai Kiinan muuria olisi tuskin koskaan rakennettu, mikäli maailmassa olisi aina ollut rauhallista. Lisäksi henkilöt, joilla on side kyseisen alueen menneeseen sotaan, voivat haluta matkustaa alueelle katsomaan vaikkapa sodassa kaatuneiden maanmiesten tai esi-isien hautoja³.

Useissa matkakohteissa suositut nähtävyydet liittyvät alueella käytyihin sotiin. Kuva Ho Chi Minhistä, Vietnamista. Kuva: Kaisa Penttinen

Sodan osapuoli käyttää turismia hyväkseen

Sodista syntyvien haittojen ja hyötyjen lisäksi sotia käytetään usein tietoisesti propagandan välineenä poliittisten kriisien aikaan. Turismin kautta on mahdollista luoda virallisten medioiden uutisoinnista poikkeavia mielikuvia valtaapitävien auktoriteetista, tai entisille sota-alueille uutta imagoa turistien avulla. Turistien, heidän kertomiensa tarinoiden, ottamiensa valokuvien ja videoiden välityksellä valtiolla on mahdollisuus antaa toisenlaista kuvaa alueesta, kuin mitä median kautta välittyy. Ohjaamalla turisteja näkemään, kokemaan, kuvaamaan ja videoimaan tietyntyyppisiä kohteita valtio saa mahdollisuuden esitellä, kuinka olosuhteet ovat kohteessa median antamia mielikuvia paremmat – tai huonommat. Ohjaaminen voi olla hyvinkin huomaamatonta ja hienovaraista.²

Propagandan lisäksi turismia käytetään joskus myös sodan sytytysaineena tai katalyyttinä, esimerkiksi ottamalla turisteja panttivangeiksi tai kohdistamalla heihin julkista väkivaltaa. (Lisää matkailun ja terrorismin välisistä suhteista voit lukea aiemmin blogissamme julkaistusta kirjoituksesta täältä.) Sodan uhkaa tai turistien puuttumista alueelta käytetään joskus myös oikeuttamaan kansainvälisiä sotilaallisia interventioita alueelle. Täten matkailun voidaankin katsoa muokkaavan myös sekä kansallisia että kansainvälisiä tapoja, joilla turvallisuudesta keskustellaan.^{1, 2}

Turismi synnyttää jännitteitä

Turismi voi myös luoda vihamielisyyttä naapurimaiden välille, erityisesti silloin kun turismin hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti. Esimerkiksi kiista Thaimaan ja Kamputsean raja-alueella sijaitsevan maailmanperintökohde Preah Vihear -temppelin omistuksesta laukaisi aikanaan vuosikymmeniä kestäneen aseellisen konfliktin maiden välille.²

Myös kulttuurierot sekä mahdollisesti jo alun perin niukat resurssit, joita myös turistit kuluttavat, voivat synnyttää uusia konflikteja tai kärjistää olemassa olevia. Toki turismin avulla on mahdollista myös liennyttää konflikteja ja kannustaa luomaan yhteistyötä yli rajojen.²

Kaisa Penttinen

 

Lähteet

1 Lisle, D. (2000). Consuming danger: Reimagining the war/tourism divide. Alternatives, 25, 91–116.

2. Butler, R. & Suntikul, W. (2013). Tourism and war: An ill wind? Teoksessa R. Butler & W. Suntikul (toim.), Tourism and war. London: Routledge. Haettu 8.7.2019 osoitteesta https://www.book2look.com/embed/9781136263095

3. Timothy, J.D. (2013). Tourism, war and political instability: Territorial and religious perspectives. Teoksessa R. Butler & W. Suntikul (toim.), Tourism and war. London: Routledge. Haettu 8.7.2019 osoitteesta https://www.book2look.com/embed/9781136263095