Jos joku pyytäisi sinua kertomaan itsestäsi, mitä hänelle kertoisit? Keskittyisitkö omaan persoonallisuuteesi? Sinun tehtävänimikkeeseesi? Vai suhteisiisi muiden ihmisten kanssa? Ihmiset eri puolilla maailmaa ja erilaisissa kulttuureissa vastaisivat näihin kysymyksiin eri tavalla. Maailman maat ja niissä asuvat ihmiset ollaan psykologiassa karkeasti jaettu kahteen eri kulttuurityyppiin: individualistinen eli yksilöllinen ja kollektivistinen eli yhteisöllinen1.
Kollektivismi ja individualismi – mitä ne tarkoittavat?
Kollektivistisissa kulttuureissa ihmiset määrittelevät itseään enemmän johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvina jäseninä kuin yksilöinä ja antavat etusijan kyseisen ryhmän tavoitteille, omat henkilökohtaiset tavoitteet tulevat toissijaisina. He myös määrittelevät ryhmien jäsenten väliset suhteen enemmän yhteisöllisinä kuin yksilöllisinä. Individualistisissa kulttuureissa taas ihmiset määrittelevät itseään yksilöinä ja pistävät omat henkilökohtaiset tavoitteensa etusijalle.2
Suurpiirteisesti kollektivistinen ja individualistinen kulttuuri jakautuvat maailmassa niin, että länsimaat ovat individualistisia ja Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maat kollektivistisia3. Tietenkään jakautuminen ei tosiasiassa ole näin mustavalkoista, vaan maiden sisällä olevat ihmiset saattavat näyttää toisen kulttuurin piirteitä käyttäytymisessään.
Yksin seikkailemaan vai ryhmän kanssa kiertelemään?
Individualistisen ja kollektivistisen kulttuurien eroja voimme nähdä myös matkailussa, esimerkiksi siinä, miten matkailijat käyttäytyvät. Tästä aiheesta ollaan tehty laajaa tutkimusta psykologian näkökulmasta. Kyseisistä tutkimustuloksista on käynyt ilmi, että matkailijat, jotka tulevat kollektivistisesta kulttuurista, turvautuvat ryhmämatkoihin, jotta he välttäisivät riskejä, joita yksinään matkustavat kohtaavat. (Lue lisää riskejä kaihtavista matkailijoista aiemmasta blogitekstistämme täältä.) Tämä tarkoittaa sitä, että riskien vähentäminen on tavoite tai motiivi, joka voi johtaa kollektivistiseen käytökseen matkan aikana. Maan kollektivistinen luonne tulee myös esille siinä, että ihmiset haluavat matkustaa ryhmissä ilman erityistä motiivia, esimerkiksi kiinalaiset ja japanilaiset suuret matkailijryhmät.4
Tämän tutkimuksen perusteella voisimme olettaa, että individualistinen kulttuuri ohjaa ihmisiä matkustamaan yksin ja kohtaamaan erilaisia tuntemattomia tilanteita ja riskejä, jotta kyseinen henkilö voisi voittaa ne itse. Riskien kohtaaminen matkailussa on johtanut esimerkiksi seikkailumatkailun ja luontomatkailun kasvuun individualististen ihmisten piirissä5.
Erilaisissa kulttuureissa on ilmennyt erilaisia matkustustyylejä, riippuen siitä onko kyseessä individualistinen tai kollektivistinen kulttuuri. Jotkut matkustavat riskien perässä, kun taas toiset haluavat välttää niitä ison porukan turvassa. Kumpaan tyyppiin sinä kuulut? Oletko tyypillinen individualisti, joka kulkee riskien perässä seikkailumatkalla, vai kuljetko mieluummin ison porukan mukana kollektivistien tapaan?
Anna Puustinen
Lähteet
1. Väestöliitto (2019). Yhteisöllinen ja yksilöllinen kulttuuri. Haettu 16.4.2019 osoitteesta http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/monikulttuurinen_parisuhde/yhteisollinen_ja_yksilollinen_ku/
2. Triandis, H. (2001). Individualism‐collectivism and personality. Oxford: Blackwell Publishers.
3. Darwish, A-F. & Huber, G. (2003). Individualism vs. collectivism in different cultures: A cross-cultural study. Lontoo: Carfax Publishing.
4. Manrai, L. & Manrai, A. (2011). Hofstede’s cultural dimensions and tourist behaviors: A review and conceptual framework. Journal of Economics, Finance and Administrative Science 16, 24–48.
5. Frampton, A-M. (2016). How tourism is affected by Hofstede’s dimension of individualism within the United States and Romania. Dallas: The University of Texas Press.
Matkailevat tutkijat 