Stressiloma – väheneekö vai kasvaako henkinen taakka? // 10.4.2019

Irtaudutaan arjesta viikon lomalla auringossa ja palataan takaisin uusina, levänneinä ihmisinä! Lisätään tähän yhtälöön kuitenkin vielä lapset sekä sietämätön rahanmeno ja katsotaan, miltä stressitasot sen jälkeen näyttävät.

Kolmilapsisen perheen vanhemmat ovat keskellä pahimpia ruuhkavuosiaan: elämä pyörii töiden ja lasten ympärillä, eikä helpotusta näy vielä ainakaan muutamaan vuoteen. Koululaisen syysloma kuitenkin lähestyy, ja vanhemmat päättävät viedä koko perheen ulkomaille. Loistavaa, lapset saavat leikkiä päivät pitkät uima-altaassa ja vanhemmat pääsevät kauan odotetulle stressilomalle lataamaan akkuja. Onko asia kuitenkaan ihan näin – tullaanko lomalta takaisin entistä ahdistuneempina?

 

Stressi ja sen hoito

Stressiloman tarkoitus on nimenomaan vähentää stressiä. Stressillä tarkoitetaan sitä, että ihminen tuntee sietokykynsä ylittyvän, kun häneen kohdistuu odotuksia ja paineita eikä hän kykene sopeutumaan niihin1. Yllä kuvatussa tilanteessa stressiä on syntynyt kiireestä kotona ja töissä ja tätä lähdetään hoitamaan lomalle. Loman tarkoituksena on irrottaa vanhemmat hetkeksi tästä tilanteesta, jolloin he saavat pienen hengähdystauon arjen haasteista.

Loman stressiä vähentäviä vaikutuksia on tutkittu. Eräässä tutkimuksessa2 selvisi, että vapaa-ajan loma antaa mahdollisuuksia henkiseen irtautumiseen työstä, rentoutumiseen ja kontrollin palautumiseen. Stressilomaa ei ole kuitenkaan hirveästi tutkittu nimenomaan lapsiperheillä, ja väitänkin, että useissa tilanteissa lapsiperheen loma voi olla vanhemmille hyvin stressaava. Otan esimerkkitapaukseksi kuvitteellisen loman, jolle aiemmin mainitsemani viisihenkinen perhe lähtee.

 

Lähdetään lomalle!

Perheen lapset ovat kaksi-, kolme- ja kahdeksanvuotiaita. Vanhemmat ovat tasapainotelleet töiden, lasten päivähoidon ja harrastusten kanssa jo pidemmän aikaa ja päättävät, että nyt on koko perheen aika päästä ansaitulle lomalle. Vanhimman lapsen ei ole hyvä olla poissa koulusta, joten mahdollisuus lomalle on koululaisen syysloma.

Tehdäkseen ajastaan kohteessa mahdollisimman helpon varaavat vanhemmat lomalle puolihoidon, jotta hotellilta ei tarvitse turhaan poistua illallispaikkaa etsimään. Vanhemmat varaavat myös taksikuljetuksen lentokentältä hotellille ja takaisin sekä yhden koko perheen päiväretken. Kaiken pitäisi olla yksinkertaista: muutaman tunnin kestävän lentomatkan päässä odottaa viikon mittainen auringossa lekottelu ja perheen yhteinen aika.

psykoblogi 1
Rantaelämää. Kuva: Taija Mäkelä

 

 

Todellisuus iskee

 Tein Aurinkomatkojen nettisivuilla kuvaukseni mukaisen varauksen syyslomalle (19.10.19–26.10.19) Helsingistä Kreikan Pafokseen. Matkan kokonaishinnaksi lentoineen, hotelleineen ja muine lisäpalveluineen tulee 3 497, 25 euroa. Tähän hintaan lisätään tietenkin mahdolliset ennen lomaa ja loman aikana tehtävät ylimääräiset hankinnat. Viikon mittaiselle lomalle tulee siis huikea hintalappu.

Entäpä sitten muut käytännön asiat, jotka taas kuluttavat henkistä pääomaa? Lapset matkustavat ensimmäistä kertaa lentokoneella, ja kaksi pienempää itkevät suurimman osan molemmista matkoista korvakipuja ja tekemisen puutetta. Vanhemmat kokevat, että lasten itku ärsyttää kanssamatkustajia ja he saavatkin osakseen tympääntyneitä katseita ja huokaisuja. Lapset viihtyvät allasalueella päivittäin, mutta vanhemmilla on kova työ pitäessään silmällä heitä. Päivien ollessa pitkiä ja täynnä tehtävää ja koettavaa ovat vanhemmat illalla väsyneitä lasten herättäessä heidät aikaisin joka aamu. Perheen isä ei kiireen keskellä muista, ettei vesijohtovettä kannata juoda kohteessa, ja sairastuukin vatsatautiin reissun loppupuolella. Tämä tekee erityisesti paluumatkasta epämiellyttävän.

Lomalta palataan kotiin kenties väsyneempinä kuin sinne lähdettiin. Laukut täytyisi purkaa, pyykit tulisi pestä ja ruokaakin pitäisi tehdä. Maanantaina jatkuvat työt, lapsilla päiväkoti, koulu ja harrastukset, eli arkeen palataan rytinällä. Rahaa on kulunut sievoinen summa, ja vanhemmat laskevat, että seuraava stressilomanviettomahdollisuus voisi olla aikaisintaan vuoden kuluttua. He kysyvät toisiltaan: ”Lähdettäisiinkö ensi vuonna ihan vaan kahdestaan?”

 

Taija Mäkelä

 

 

Lähteet:

  1. Mattila, A. (2018). Stressi. Haettu 1.4.2019 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976
  2. Chen, C., Petrick, J. & Shahvali, M. (2016). Tourism experiences as a stress reliever: Examining the effects of tourism recovery experiences on life satisfaction. Journal of Travel Research, 55(2), 150–160.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s