Suomalaiset ovat tunnetusti hieman erilaista kansaa. Suomalaisia pidetään hieman ujoina ja hiljaisina, omaa rauhaa arvostavina henkilöinä. Suomalaiseen kulttuuriin liitetään muun muassa vahvasti alkoholin nauttiminen, ja tämä ilmiö saattaa tulla esille erityisesti suomalaisen ollessa lomalla. Moniin suomalaisten suosimiin perinteisiin pakettimatkakohteisiin on esimerkiksi perustettu suomalaisia baareja, jotka vetoavat erityisesti hieman vanhempiin turisteihin. Mutta millaisia matkailijoita suomalaiset oikeasti ovat? Tämä on kysymys, joka liittyy ihmisiin ja kulttuuriin, joten sitä on syytä lähteä tutkimaan antropologian keinoin.
Matkailijat voidaan jakaa karkeasti itsenäisiin turisteihin ja pakettimatkailijoihin/massaturisteihin. Pakettimatkailijat suuntaavat usein niin sanottuihin turistirysiin, kun taas itsenäiset matkailijat pyrkivät välttämään kyseisiä paikkoja. Sama pätee myös suomalaisiin turisteihin: monet pitävät esimerkiksi suomalaisten suosimaa Espanjan Fuengirolaa epäaitona, turisteille muokattuna kohteena, jonne menevät lomalle vain lapsiperheet tai iäkkäämmät ihmiset.¹
Usein ajatellaan, että itsenäiset turistit käyttäytyvät erilailla kuin pakettimatkailijat, sillä he haluavat kokea matkakohteen “aitona”, ja pakettimatkailijat puolestaan eivät niin paljon välitä aitoudesta vaan arvostavat yksinkertaisuutta ja helppoutta. Tietenkään tämä ei ole absoluuttinen totuus. Ei voida sanoa, että jokainen pakettimatkailija matkustaa aivot narikkaan -asenteella, ja toisaalta on myös väärin ajatella, että jokainen itsenäinen turisti matkustelee toiset kulttuurit huomioiden, aidoissa kohteissa, ilman mitään negatiivista vaikutusta. Esimerkiksi Eurooppa lienee nähnyt aika monta interreilaajaa, jotka itsenäisen turistin asemasta huolimatta törttöilevät humalassa kansainvälisen pikaruokaketjun jonossa pahimmissa turistikohteissa.
Vaikka monella suomalaisella tulevat maanmiehistä ja -siskoista usein mieleen Espanjan aurinkorannikolla iho palaneena, humalassa ruisleipää vaativat, myötähäpeää katseilla keräävät turistit, on suomalaisissa matkailijoissa myös hyviä puolia. Ensinnäkin on hyvä mainita suomalaisten kielitaito: korkeatasoisen perusopetuksen ansiosta melkein kaikki suomalaiset osaavat puhua englantia riittävän hyvin pärjätäkseen normaaleissa tilanteissa, joihin turistit ajautuvat ollessaan ulkomailla, kuten esimerkiksi hotellihuoneen varaaminen tai ravintolassa ruoan tilaaminen. Kielimuuri saattaa aiheuttaa ikäviä tilanteita ja turhautumista molemmissa keskustelun osapuolissa, joten suomalaiset harvoin joutuvat tällaisiin tilanteisiin, ainakaan asiakaspalvelijoiden kanssa.
Paikallisten kanssa tilanne voi hyvinkin olla erilainen varsinkin, jos yhteisenä kielenä käytetään englantia ja se ei ole paikallistenkaan äidinkieli. Heikko englanninkielen sanavarasto ja erilainen aksentti voivat vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytymistä. Kielimuurin iskiessä asiat yleensä selvitetään elekielen, piirrosten tai laskimen avulla.² (lue lisää kielimuurista aiemmasta blogiteksistämme täältä).
Puhuttaessa siitä, miten suomalaiset, tai ketkä tahansa muut, käyttäytyvät ulkomailla on ensiarvoisen tärkeää muistaa välttää yleistämistä. Jokainen suomalainen ei puhu sujuvaa englantia, vaikka hyvä kielitaito miellettään suomalaisten vahvuudeksi. Samanlailla jokainen suomalainen ei ole alkoholin suurkuluttaja, vaikka se miellettään osaksi suomalaista kulttuuria. Heti blogin ensimmäisessä lauseessa todetaan, että suomalaiset ovat tunnetusti erilaista kansaa, mutta onko sittenkään näin? Ehkä tämän päivän suomalaiset ovat samanlaisia matkailijoita kuin muutkin. Osa lähtee rinkka selässä kiertämään maailmaa, osa menee perheen kanssa pakettimatkalle Välimerelle ja kyllä, osa menee Kanarian saarille syömään lihapullia ja juomaan kotimaista keskiolutta.
Ari Piira, Waltteri Tikkanen, Matti Pajari & Veeti Lepojärvi
Lähteet
1 Hirvonen, H. (2017). “Kuin mökille menisi”: Espanja suomalaisten lomakohteena 2000-luvulla. Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma. Haettu 4.6.2018 osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/133829
2 Suutama, A. (2009). “Meikäläiselle erittäin erilainen maailma”: Kulttuuriantropologinen tutkimus paikallisen väestön ja turistien kohtaamisesta Hurghadassa, Egyptissä. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Kulttuuriantropologia. Haettu 4.6.2018 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21720
Matkailevat tutkijat 