Bling, sait viestin matkailun viestinnästä // 14.5.2018

viestintä 1
Kuva 1. kuvan rajaus Sampsa Kangas
Lähde: Pexels

 

Matkailun tutkimuksessa voi “matkustaa” matkailun viestintään. Matkailu ja informaation määrät tuntuvat kasvavan, ja niistä on puhuttu paljon tänäkin vuonna. Pohjois-Eurooppa ja Suomi kiinnostavat matkailijoita. Viime vuonna  Suomessa oli yli 6,6 miljoonaa ulkomaalaista yöpyjää.1 Nämä matkailuun liittyvät asiat esitetään eli viestitään meille eri kanavien, kuvien ja tekstien kautta, mutta mitä oikein on matkailun viestintä?

Viestintäala ja viestintätieteet kasvavat ja kehittyvät kiihtyvää tahtia maailman muuttuessa. Viestintätieteet tarkoittavat arkikielellä vuorovaikutusta, tiedonkulkua ja kaikkien eri viestintävälineiden hallintaa ja tutkimusta. Matkailututkimus esiintyy viestintätieteissä harvoin omana pääotsikkonaan, mutta sekä viestinnän- että matkailun tutkimuksesta löytyy hyvin samankaltaisia piirteitä. Molemmat tutkivat alaa, joka haluaa olla kehityksen aallonharjalla, trendikäs ja mukana luomassa erilaisia alustoja uuden kokemiselle.

Vaasan yliopiston viestintätieteiden laitoksen mukaan viestintä ymmärretään viestintätieteissä dynaamisena yhteiskunnallisena ilmiönä, joka koskettaa meitä kaikkia monella tasolla. Kehityksen kärkenä ovat digitaalisen median kehittäminen sekä organisaatioiden ja teknisen viestinnän tutkimus.² Termit ja käsitteet ovat siis hyvin lähellä matkailututkimuksen sanastoa ja tavoitteita.

Digitaalinen toimintaympäristö on hieman kuin tämän päivän liikkuva ameba. Sen laajuutta voi olla joskus haastavaa ymmärtää. Tuntuu, että digitalisaatio-viitan alle voi sijoittaa mitä erilaisempia asioita ja sen odotetaan ratkaisevan yhä suuremman määrän arjen pienistä pulmista tai pullonkauloista. Digitalisaatioon liittyy niin toiminnallisia kuin informatiivisia tavoitteita, ja ratkaisuja on niin käyttäjille kuin palveluntuottajille. Sen on myös tarkoitus, paitsi helpottaa arkeamme ja palvelujen saatavuutta, myös tuottaa valtava määrä tietoa, jota voidaan sitten edelleen käyttää uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä. Digitaalisen toimintaympäristön tutkimus ja ymmärrys on yksi tämän hetken yrityskehittämisen kriittisiä menestystekijöitä, niin matkailun kuin viestinnän tutkimisen näkökulmasta.

viestintä 1 2
Kuva 2. kuvan rajaus Sampsa Kangas
Lähde:  Wikimedia.

 

Muutoksen mahdollistajat

Yksi viestintätieteiden kiinnostava tutkimusalue on ydinviestin valinta, niin organisaation sisäisessä kuin asiakkaille suunnatussa viestinnässä.  Tämä käsite yhdistyy matkailun tutkimuksessa erityisenä huomiona kohderyhmien valintaan ja niille valitun viestin kärkeen. Ydinviestin yhteydessä puhutaan erityisestä retoriikan taidosta, kommunikaation kokonaiskäsityksestä, joka pitää sisällään sekä puhutun että kirjoitetun viestinnän³. Retoriikan keskeinen idea on siinä, kuinka viestinnällä vaikutetaan. Toinen viestintätieteiden näkökulma liittyy valittujen sanojen ja viestin merkitykseen. Mikko Lehtonen on nostanut esiin kirjassaan Merkitysten maailma (2004) ajatuksen mm. sanojen ja viestin merkitysten luonteesta. Hänen mukaansa lukija antaa aina viestille merkityksen, mutta lukijan omaama ennakkotieto aiheesta voi vaikuttaa tämän merkityksen luonteeseen4.  Me alalla tutkimme ja tuotamme runsaasti materiaalia esimerkiksi siitä, ketkä meillä käyvät ja mitä he meistä ajattelevat. Pohdimme ehkä vähemmän sitä, keitä me toivoisimme meillä Suomessa käyvän ja mitä haluaisimme heidän meistä ajattelevan.

Ekologisuus ja kestävyys ovat suhteellisen vahvasti esillä suomalaisen matkailun viestinnässä, mutta kysymys kuuluu: kuinka konkreettisesti markkinoidut mielikuvat ovat siirtyneet käytäntöön?  Kansainväliset matkailijat ovat entistä tiedostavampia ympäristöystävällisyyden ja kierrätyksen huomioinnin suhteen. Verrattuna moniin Euroopan maihin Suomi ja erityisesti Lappi tulevat jälkijunassa kierrätyksen standardien suhteen. Puhtaan luonnon mielikuvien tulee kulkea käsiä kädessä ympäristövastuullisuuden kanssa, koska näin rakennetaan eheää käsitystä aiheesta. Suomalaisilla matkailuyrityksillä on vain yksi suunta: olla mahdollisimman ekologisia myös konkreettisissa ruohonjuuritason valinnoissa.

Matkailun esteettömyyteen on viime vuosikymmeninä panostettu, ja koska viestintä on osa matkailua, on kiinnitetty huomiota myös viestinnän esteettömyyteen. Yksi tuoreimmista panostuksista oli vuosina 2017-2018 Euroopan kehitysrahaston 93 317,00 eurolla rahoittama Ennakoinnilla esteettömään vieraanvaraisuuteen -hanke6. Viestinnällinen esteettömyys on selkeää ja kaikki asiakkaat tavoittavaa tiedonvälitystä7. Sen tavoitteena on antaa tarpeeksi tietoa mahdollisimman monelle matkailijalle, jotta he voivat päättää varmasti, sopiiko kyseinen tuote tai palvelu heille. Tämä tarkoittaa, että vähemmistöryhmien, kuten vammaisten ihmisten, tarpeet otetaan huomioon. Viestinnällisestä esteettömyydestä on huolehdittava matkan joka vaiheessa, matkan suunnittelusta kotiinpaluuseen.

Majoituksen viestinnässä suositaan ja käytetään paikallisuutta ja muita mielikuvia. Ne ilmenevät visuaalisena tai verbaalisena viestintänä kaikille matkaajille eli asiakkaille. Majoituksen palvelutoiminnoissa asiakas tehdään tietoiseksi yrityksen olemassaolosta, koska asiakas valitsee yrityksen sen tarjonnan, myönteisen mielikuvan ja omien tarpeidensa pohjalta8. Majoituksen järjestäjät antavat lupauksia monista asioista, mutta vastaavatko annetut viestit matkailijan saamaa tai hänelle annettua kokemusta ja mahdollista elämystä?

Viestinnän tutkimuksella ja matkailututkimuksella on siis yllättävän yhtenäiset tavoitteet ja mallit. Molemmissa laitetaan suuria panostuksia digitaalisuuteen ja uskotaan sen tuovan hyötyjä, niin yrityksille itselleen kuin asiakkaillekin, olivat kyseessä sitten majoitusratkaisut, viestintä matkailun esteettömyydestä tai ympäristöarvoista. Alalla luotetaan valittujen ydinviestien voimaan, tunnistaen niissä piilevät viestinnälliset riskit. Kiteyttäen: sanoista teoiksi.

 

Riitta Björkenheim, Sampsa Kangas ja Miro Sarola

 

Lähteet

 

1.Visit Finland.(2018). KAIKKIEN AIKOJEN MATKAILUVUOSI – ENNÄTYSKASVU TEKI SUOMESTA POHJOIS-EUROOPAN KIINNOSTAVIMMAN MATKAILUMAAN. Haettu osoitteesta 3.4.2018 http://www.visitfinland.fi/news/kaikkien-aikojen-matkailuvuosi-ennatyskasvu-teki-suomesta-pohjois-euroopan-kiinnostavimman-matkailumaan/?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign

2. Vaasan yliopisto. (2018). Viestintätieteet. Haettu osoitteesta 3.4.2018
https://www.univaasa.fi/fi/about/organisation/faculties/communication_studies/?font=normal

3. Isotalus, P. (2017). Mediapoliitikko. Helsinki: Gaudeamus.

4. Lehtonen, M. (2004). Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.

5. Väisänen, H-M. & Matilainen, A. KESMA 2. Kestävyydestä etua maaseutumatkailuun. Miten markkinoida kestävällä kehityksellä. Helsingin yliopiston Ruralia instituutti. Haettu osoitteesta 5.4.2018 http://www.kestavamatkailu.fi/wp-content/uploads/2014/01/HMV-JA-AM-21-11-13-Miten-markkinoida-kest%C3%A4v%C3%A4ll%C3%A4-kehityksell%C3%A4.pdf

6. Lapin yliopisto. (2018). Ennakoinnilla esteettömään vieraanvaraisuuteen. Haettu 13.4.2018. https://lacris.ulapland.fi/fi/projects/from-accessible-tourism-to-accessible-hospitality(ace5c949-0359-4602-b615-fd46ac5edceb).html

7. Jutila, S. (2013). Matkailuympäristöjen esteettömyys. Teoksessa S. Veijola, (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s. 115–128). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

8. Brännare, R., Kairamo, H., Kulusjärvi, T. & Matero, S. (2005). Majoitus- ja matkailupalvelu (4. painos). Helsinki: WSOY.

Kuvalähteet:
Kuva 1. https://www.pexels.com/photo/adventure-cold-cross-country-skiing-dawn-416728/
Kuva 2. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Aurora_Borealis_-_pajpgnoramio_(5).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s