Maisemasuunnittelulla parannetaan matkailun näkymiä // 7.5.2018

Maisemasuunnittelu on nimensä mukaisesti maiseman suunnittelua. Sen avulla tutkitaan, kuinka metsän käsittely tulee vaikuttamaan maisemaan ja kuinka maisemaa voitaisiin käsittelyn avulla parantaa. Maisemasuunnittelu on prosessi, joka tehdään ennen hakkuita ja muita metsän käsittelytoimenpiteitä. Se ottaa huomioon pinnan muodot, kasvillisuuden, erikoiset muodostelmat, näkyvyyden eri suuntiin sekä myös yksittäiset puut.1 Metsien käsittely ja siihen liittyvä tutkimus on osa metsätieteitä. Maisemasuunnittelu on myös osa tätä tutkimusta. Matkailun kannalta maisemasuunnittelu on erityisen tärkeää ja haastavaa, sillä matkailijat eri puolilla maailmaa kokevat metsämaiseman eri tavoin. Kansainvälisille matkailijoille riittää tavallinen metsäinen maisema matkailukäyttöön, kun taas suomalaiset eivät pidä voimakkaasti muokatuista metsämaisemista2. Matkailun näkökulmasta maisemasuunnittelun avulla voidaan matkailumaisemia parantaa nykyisestään. Esimerkiksi hakkuiden avulla voidaan avata kaukomaisemaa ja saada näkyviin esimerkiksi vesistöjä tai muita erilaisia näkymiä.

 

metsätiede 2
Maisema avautui hakkuun avulla järvelle.
Kuva: Katariina Lehtonen, 2017

 

Metsähallituksen maisemasuunnittelu pohjautuu sen paikkatietojärjestelmään. Sen avulla visualisoidaan eli havainnollistetaan tahdottu alue  ja tehdään siitä tietokonemalli. Apuna käytetään puumalleja alueelta, maastomallia, eli millaiset maastonmuodot alueella on, sekä kuvaa aluskasvillisuudesta alueella. Kun nämä tiedot  yhdistetään, voidaan erilaisilla vaihtoehtoisilla hakkuusuunnitelmilla havainnollistaa vaikutusta maisemaan.3 Visualisoinnin tärkein tehtävä on kuvata alueella tapahtuvaa muutosta. Sillä voidaan havainnollistaa, miltä alue on näyttänyt, miltä se näyttää tällä hetkellä ja miltä se tulee näyttämään tulevaisuudessa.

Visualisointi aloitetaan näkyvyysanalyysilla. Näkyvyysanalyysissa tutkitaan, miten alueen eri osat näkyvät tiettyyn katselupisteeseen ja mitkä osat alueesta eivät näy ollenkaan. Näitä katselupisteitä ovat pisteet, joista näkyy hyvin alueelle ja joissa liikkuu runsaasti ihmisiä, eli esimerkiksi virkistysalueiden taukopaikat tai luontopolut. Näkyvyysanalyysillä tutkitaan usein juuri kaukomaisemaa, eli kuinka tietystä pisteestä näkyvät kauempana olevat kohteet ja kuinka niiden muutokset näkyvät haluttuun pisteeseen.3

 

metsätiede 2 2
Visualisoinnin avulla havainnollistetaan hakkuiden maisemavaikutusta.
Lähde: Karvonen, 2011. s. 27.

 

Näkyvyysanalyysi  sekä hakkuiden visualisointi ovat työkaluja, joita käytetään matkailualueilla ja joiden avulla voidaan parantaa maisemaa. Erilaiset hakkuumenetelmät ja niiden visualisointi varmistavat sen, että jokaiselle alueelle löytyy keino kehittää kestävästi niin metsätaloutta kuin myös virkistyskäyttöä ja matkailua. Maiseman merkitys etenkin luontomatkailulle on tärkeä, ja on tärkeää, että maisemaa kehitetään myös matkailua ajatellen. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä myös maisemasuunnitteluun käytettävä teknologia tulee muuttumaan. Erilaiset virtuaalilasit ja muu virtuaalitodellisuus tulevat mukaan suunnittelutyöhön pian ja näin suunnittelutyöstä tulee yhä todenmukaisempaa. Suunnittelijat voivat luoda erilaisia 3D-maisemia, tehdä muutoksia ja nähdä maisemavaikutukset4.

 

Katariina Lehtonen ja Sofia Ahvenainen

 

Lähteet

1. Karjalainen, E., Komulainen, M., Hallikainen, V. & Tyrväinen, L. (2010). Maisematutkimus – maisemasuunnittelun ja metsän käyttäjien näkökulma. Teoksessa Y. Sevola (toim.), Metsä, talous ja yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen (s. 190–212). (Metlan työraportteja 145.) Haettu 22.4.2018 osoitteesta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.pdf
2. Tyrväinen L., Tolvanen, A. & Tuulentie, S. (2013). Näkökulmia matkailualueiden ympäristökysymyksiin. Teoksessa S. Veijola (toim.), Matkailututkimuksen lukukirja (s.146–159). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
3. Karvonen, L. (2011). Luonnonvarojen käytön suunnittelujärjestelmät. Teoksessa: Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.), Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas (s. 19–28). (Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67.) Haettu 22.4.2018 osoitteesta https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf
4. Peltola, A. (2017). Simulaattoreiden ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen metsäalalla. Seminaarijulkaisu, Metsätehon seminaari 20.4.2017. Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa. Haettu 29.4.2017 osoitteesta http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/Antti_Peltola_Creanex.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s