Kuinka matkailu vaikuttaa kasveihin?

 

Tässä tekstissä kerron matkailun vaikutuksista kasvilajeihin. Uusia kasveja ja niiden siemeniä kulkeutuu miltei huomaamatta matkailijoiden mukana uusille kasvupaikoille, uhanalaisia kasveja havittelevat keräilijät vaarantavat joidenkin lajien tulevaisuuden, ja luonnon virkistyskäytölläkin voi olla kasveille yllättäviä seurauksia.

biologia 3 1

Kuva: Aatu Heiskanen

 

Matkailijoiden mukana kulkeutuneet vieraslajit

Matkailijoiden mukana on kautta aikain kulkeutunut vieraita kasvilajeja eli lajeja, joita ei alun perin ole tavattu kyseisessä ympäristössä. Jotkut niistä ovatkin menestyneet ilmiömäisen hyvin, kuten piharatamo, jota on kutsuttu osuvasti myös ”valkoisen miehen jalanjäljeksi”. Piharatamo on levinnyt muun muassa Euroopan löytöretkeilijöiden ja siirtolaisten mukana uusille seuduille.1 Vieraslajit saattavat siis selviytyä uudessa ympäristössä ja vallata alueita normaalisti esiintyviltä lajeilta. Oulangan kansallispuistosta on löydetty ainakin 20 heinälajia, jotka eivät ole siellä aikaisemmin esiintyneet. Vieraita kasvilajeja on löydetty myös esimerkiksi Rokualta, hevosreittien varsilta ja levähdyspaikoilta.2 Tunnettuja alun perin vieraita kasvilajeja Suomessa ovat muun muassa lupiini ja jättipalsami.

 

Uhanalaiset kasvilajit ja matkailu

Matkailu voi vaarantaa uhanalaisia kasvilajeja, eli lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon3. Tavallinen matkailija ei yleensä tahallaan poimi uhanalaiseksi luokiteltua kasvilajia, eikä poimittu kasvi useinkaan selviydy uudella kasvupaikallaan. Kasvien keräilijät ovat kuitenkin vaaraksi uhanalaisille kasveille. Esimerkiksi Turun saaristossa esiintyviä erittäin harvinaisia orkidealajeja on kerätty ilman lupaa. Uhanalaiset kasvilajit voivat kadota kokonaan ellei niitä suojella.4

Suomessa jokamiehen oikeudet sallivat joidenkin kasvien vapaan poimimisen, mutta monessa muussa maassa kasveja ei saa kuljettaa pois maasta tai edes poimia. Joidenkin suosittujen retkeilyreittien varsilla, kuten esimerkiksi Oulangan kansallispuiston Kiutakönkäällä ja Juuma-Pienellä, Karhunkierroksella, kasvaa harvinaisia kasvilajeja5, jotka retkeilijöiden tulisi jättää rauhaan. Suojelun vuoksi kasvien olinpaikkojen salassa pitäminen voisi toisaalta toimia, mutta silloin retkeilijät eivät olisi tietoisia, mitä kasveja ei saa kerätä, eivätkä he voisi myöskään tutustua näihin lajeihin, saati tunnistaa niitä.

biologia 3 2

Kuva: Susanna Koistinen

 

Luonnon virkistyskäyttö ja maaston kuluminen

Luonnon virkistyskäyttö johtaa osittain myös maaston kulumiseen ja jopa tuhoutumiseen, joka näkyvimmin esiintyy tallaantumisena. Maaston tuhoutuminen alentaa retkeilijöiden viihtymistä, kokemuksen laatua ja alueen esteettistä arvoa, mutta se myös vaikuttaa kasvustoon suorasti ja epäsuorasti. Suorasti vaikutus näkyy tallattuina kasveina, jolloin niiden elinikä lyhenee ja lisääntymismahdollisuudet heikkenevät. Epäsuora vaikutus huomataan paikan mikroilmaston, eli pienen alueen ilmaston, tai maaperän rakenneominaisuuksien muutoksena, jolloin kasvien veden- ja ravinteiden otto sekä menestyminen vaikeutuvat.6 Yleisesti kansallispuistoissa retkeilijöitä ohjataan pysymään merkityillä poluilla ja erikseen viitoitetuilla reiteillä tallaantumisen sekä eksymisen ehkäisemiseksi.

biologia 3 3

Kuva: Susanna Koistinen

 

Matkailun vaikutuksia kasveihin emme voi täysin estää, mutta uhanalaisten kasvien ja herkkien ekosysteemien säilymiseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Näin ollen emme keräile uhanalaisiksi tiedettyjä kasveja, tai kuljeta tahallamme mukanamme vieraiden lajien siemeniä uusille kasvupaikoille. Muistamme myös pysyä merkityillä poluilla, ehkäistäksemme tallaantumista ja eroosiota erityisesti herkissä ekosysteemeissä, kuten vähäkasvustoisella tundralla.

 

Susanna Koistinen

 

Lähteet:

  1. Aulio, K. (2011). Tiedebasaari. Piharatamo – valkoisen miehen jalanjälki. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: https://tiedebasaari.com/2011/08/01/piharatamo-%E2%80%93-valkoisen-miehen-jalanjalki/
  2. Tolvanen, A. & Kangas, K. (2016). Tourism, biodiversity and protected areas – Review from Northern Fennoscandia. Journal of Environmental Management, 169, 58−66.
  3. Oppimateriaalit. Metsien biologia. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/ylakoulu/biologia/vanha-ops/metsien-biologia/1mulk
  4. Turunen, P. (2015). Studio 55. Matkamuistoksi kiviä, simpukoita, koralleja tai kasveja – mieti ensin luontoa. Haettu 8.4.2017 osoitteesta: http://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
  5. Cottrell, S., Lyon, K., Siikamäki, P. & van Marwijk, R. (2010). Biodiversity Hotspots and Visitor Flows in Oulanka National Park, Finland. Pathways to Success 2010 Conference. Haettu 24.3.2017 osoitteesta: http://warnercnr.colostate.edu/docs/hdnr/hdfw/2010/BiodiversityHotspotsandVisitorFlowsinONPCottrell.pdf
  6. Aho, S. (2005). Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen – esimerkkialueena Rokua. (Metlan työraportteja 20). Rovaniemi
Kategoria(t): Biologia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s