Matkailussa ja Lapin matkailussa erityisesti ekologiaa on viime aikoina tuotu esille lähinnä ilmastonmuutoksen osalta 1. Vaikka ilmastonmuutos on laaja käsite vaikuttavuutensa suhteen, ekologian kautta pystytään myös tarkentumaan tiettyihin ilmiöihin, ”rakentamaan” niille tulevaisuutta ja luomaan laajempia syy-seuraussuhteita. Miten yhden osan, esimerkiksi sopulin pesänrakennuksen vaikeutuminen vähälumisina talvina − siis kannan pieneneminen − vaikuttaa suoraan suurpetojen elinehtoihin ja mahdollisesti lisää niiden häiriökäyttäytymistä tuotantoeläimiä, kuten poroja tai jopa ihmisiä kohtaan. Lapissa matkailu on riippuvainen puhtaasta ja talvisin lumisesta luonnosta, luonnonvaraisista eläimistä ja porotaloudesta. Jos ekosysteemi häiriintyy joltain osin, näkyy se myös kokonaiskuvassa. Tässä tekstissä on tarkoitus nostaa ekologisesta näkökulmasta esille muutamia teemoja, joita ei välttämättä tule yhdistäneeksi matkailuun. 2
Teksti on koostettu haastattelemalla filosofian tohtori (FT) Saana Siparia, joka tutki väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia pienten nisäkkäiden talvehtimiseen. Mallilajina tutkimuksissa käytettiin Suomen yleisintä nisäkästä, metsämyyrää. Väitöskirjassaan Sipari tuo esille pohjoisen luontomme herkkyyden ilmastonmuutoksen myötä nopeasti epävakaistuville talviolosuhteille. Epävakaat talvet saattavat muun muassa häiritä eläinten lisääntymisen aloitusta keväällä ja näin mahdollisesti heikentää lisääntymismenestystä. 2
Perinteisesti ekologeja on matkailuun liittyen työllistynyt lähinnä ympäristönsuojeluun ja suunnitteluun, mutta laajamittaisempi yhteistyö poikkitieteisesti voisi olla kannattavaa. Ekologian osaajista voi tulevaisuudessa odottaa tulevan myös asiantuntijoita kestävien ja vastuullisten ratkaisujen suunnitteluun ja ideointiin koko Lapin matkailualalla. Tämän haastattelun tavoitteena oli valottaa ekologiaa ja sen mahdollisia käyttö- tai hyödynnysmahdollisuuksia matkailussa keskittyen Lapin matkailuun. Valikoimme kolme mielenkiintoista teemaa, joista koostimme blogiin sopivia näkökulmia, joita voi pohtia niin matkailun kuin ekologian pohjalta. 2
Mielenkiintoiseksi näkökulmaksi valikoitui haastattelun pohjalta esimerkiksi poron taljasta tehtävien käsitöiden potentiaalinen väheneminen tai käyttömahdollisuuksien loppuminen tulevaisuudessa hirvikärpästen leviämisen takia. Hirvikärpästen puremat nimittäin jättävät taljaan karvattomia ja verestäviä kohtia, jotka pahimmillaan pilaavat koko taljan. Vaikka toistaiseksi hirvikärpäset eivät viihdy poroissa, on mahdollista, että tulevaisuudessa laji sopeutuu käyttämään myös poroa isäntäeläimenä. 2 Poroilla ja poronhoidolla on pitkät perinteet Lapissa varsinkin saamelaisten kulttuurissa ja elinkeinona. Duodji eli saamelainen perinteinen käsityö ja elinkeino pohjaavat luonnonmateriaaleihin, ja tunnetuin raaka-aine duodjissa onkin poroista saatava materiaali: poronnahka, talja, luu ja sarvi. 3 Jos hirvikärpästen leviäminen ilmastonmuutoksen kautta jatkuu ja laji sopeutuu käyttämään poroa isäntäeläimenään, on yksi Lapin matkailun tunnusmerkki − duodji-käsityöt − uhattuna. Turistit ovat iso ryhmä, joka matkailukokemusten ja elämysten lisäksi haluaa ostaa duodji-käsitöitä matkamuistoina kotiin vietäviksi. Jos vastaava uhkakuva toteutuu hirvikärpästen osalta, siitä kärsivät saamelaisten ja duodji-käsitöiden jälleenmyyjien lisäksi turistit ja lopulta koko matkailuala. 2
Pohdimme myös pohjoisten ekosysteemien herkkyyttä ilmastollisille häiriötekijöille. Sipari toi esiin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen ”Miten ilmastonmuutos heijastuu myyriin ja hirvieläimiin?” vaikutukset kokonaisesta luonnon ekosysteemiin vaikuttavasta tilanteesta oman tutkimuksensa kautta 4. Keskustelua on käyty mm. hirvien, porojen ja sopulien ongelmista, koska talvet muuttuvat kosteammiksi ja vähälumisemmiksi. Tämän seurauksena maanpinnalle syntyy enemmän jäätä, koska lämpötila laskee kuitenkin aluksi pakkasen puolelle varsinkin öisin. Porot eivät pääse jäkäliin käsiksi jään läpi, ja niitä uhkaavat lisäksi muuttuvien vuodenaikojen aikana esimerkiksi uudet hyönteislajit ja taudit, jotka voivat vaikuttaa porojen kuntoon niiden pakottautuessa pohjoisemmaksi. Tilanne ei ole ideaali porotaloudelle. Porojen kunnon ja ulkonäön mahdollinen heikkeneminen heijastuu myös matkailuun, koska porot ovat vahva symboli Lapin matkailussa. Vastaavasti talvella sopulien mahdollisuudet pesän tekemiseen ja sammalen syöntiin lumen alla hankaloituvat. Tämä pienentää populaatioita, mikä puolestaan vaikuttavaa suoraan petojen, kuten tunturipöllön ja naalin, selviämiseen, koska sopulit ovat osa niiden ravintoa. Naalit ja tunturipöllö ovat esimerkkejä pedoista ja eläimistä, joita turistit haluavat autenttisessa Lapin luonnossa nähdä. 1, 2
Viimeiseksi näkökulmaksi valikoitui haastattelussa edellisen kappaleen pohjalta ristiriidat poronomistajien ja matkailuyrittäjien välillä suurpetokysymyksessä luontomatkailun suhteen. Suurpedot aiheuttavat porovahinkoja lajityypillisellä käytöksellään, mutta toisaalta suurpetoja tarvitaan myös matkailuyrittäjien tarjoamissa aktiviteeteissä luonnonympäristössä. Luontomatkailu eli matkailu, joka tapahtuu luonnonympäristössä, on kasvattanut suosiotaan kotimaisten matkailijoiden lisäksi varsinkin aasialaisten turistien keskuudessa. Lapin luontoon liitetäänkin myös eläimet, kuten suurpedot, joita turistit haluavat nähdä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Viimeksi helmikuussa ahman kaatamiseen myönnettiin porovahinkojen takia kahdeksan poikkeuslupaa, eläimen oltua suojeltuna vuodesta 1982 asti 5. Luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi tällaisia päätöksiä protestoivat varsinkin suurpetojen katselua ja valokuvaamista tarjoavat matkanjärjestäjät. Ekologian pohjalta asiaa pohdittaessa on huomioitava se, että suurpedot kuuluvat Lapin luontoon. Suurpedot ovat siten tärkeä matkailuvaltti, mutta tulee kuitenkin muistaa, että myös porotalous on matkailuvaltti. Ratkaisu ristiriitaan on loppujen lopuksi poliittinen, kenen etuja halutaan ajaa. 2, 6
Ekologia voi antaa lisää näkökulmia Lapin matkailuun esimerkiksi puhdasta luontoa ja terveen ekosysteemin ylläpitoa koskien. Matkailussa on tärkeää huomioida myös muiden tieteenalojen tietoa, kun luodaan pidemmän aikavälin päätöksiä esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisestä ja siitä, mitä tehdä matkailusta johtuvien liikenteen kasvavien päästömäärien suhteen, jotka taas vaikuttavat suoraan ilmaston lämpenemiseen. Ekologian tärkeyden matkailussa ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa, koska yksinkertaisesti turistimäärät Lapin matkailussa ovat nousussa ja matkailua joudutaan kehittämään vastaamaan eri sidosryhmien tarpeita. 2
Jaana Pesonen
Lähteet:
- Juntti, M. (2013). Lapin ilmastonmuutosta ei tunneta. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-6830328
- Haastattelu 6.4.2017. Haastateltava (FT) Saana Sipari, haastattelija Jaana Pesonen.
- SámiSoster ry. (2017). Saamelaiset voimavarat -Perinteiset elinkeinot. Haettu 22.4.2017 osoitteesta http://www.samisoster.fi/muitogiisa/perinteiset-elinkeinot
- Henttonen, H., Huitu, O. & Matala, J. (2012). Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa
ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelman loppuraportti: Miten ilmastonmuutos heijastuu myyriin ja hirvieläimiin?. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/henttonen.htm - Passoja, A. (2017) Ahman kaatoon kahdeksan poikkeuslupaa poronhoitoalueelle. Haettu 7.4.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-9453527
- Luhta, V. Ongelmalliset suurpedot. Suomen Luonnonsuojeluliitto. Haettu 7.4.2017 osoitteesta https://www.sll.fi/lappi/artikkelit/arkisto-1/vesa%20suurpedoista
Matkailevat tutkijat 