Mitä unelmiesi loma kertoo persoonallisuudestasi?

 

Stanley C. Plog on vuonna 1974 julkaisemassaan artikkelissaan Why Destination Areas Rise and Fall in Popularity1 määritellyt kaksi matkailussa havaittavaa persoonallisuustyyppiä: tutusta ja turvallisesta nauttivan psykosentrikon sekä uusia ja jännittäviä kokemuksia etsivän allosentrikon. Hän on pohtinut artikkelissaan kummallekin persoonallisuustyypille ominaista käytöstä matkailuympäristöissä. Seuraavaksi onkin pienen testin aika: kuvaavatko a- vai b-vaihtoehdot sinua paremmin matkailijana

  1. a) valitset mieluummin tutun matkakohteenb) valitset mieluummin matkailijoille tuntemattomamman kohteen
  2. a) nautit matkalla arkipäiväisistä aktiviteeteista b) nautit matkalla uusista, jännittävistä kokemuksista
  3. a) suosit ketjuihin kuuluvia hotelleja ja ravintoloita b) suosit paikallisia, yksityisiä yrityksiä
  4. a) pidät enemmän tutusta, kotimaatasi muistuttavasta ilmapiiristä b) pidät enemmän vieraalle kulttuurille ominaisista piirteistä

 

A-vaihtoehtojen nähtiin Plogin tutkimuksessa olevan psykosentrisille ominaista käyttäytymistä ja b-vaihtoehdot olivat allosentrisille luontevampia valintoja. Psykosentrikoiden voisi siis nähdä edustavan tyypillistä ”massaturistia”, kun taas allosentrikot nähdään aktiivisina, omatoimisina matkailijoina. Suurin osa meistä kuitenkin sijoittuisi jonnekin skaalan puoliväliin, eli persoonallisuustyypiltään midsentrikoksi, sillä usein matkustuskäyttäytymisemme vaihtelee kohteen ja matkaseuran mukaan. Psyko- ja allosentrikot nähdään puolestaan enemmän ääripäiden edustajina.1

psyka 2 1

Persoonallisuustyyppien tilastollinen jakautuminen. Lähde: Plog (1974)

 

Miksi matkailuala sitten on kiinnostunut tästä persoonallisuuksien jaottelusta? Artikkelissaan Plog tuli tulokseen, että eri matkailijatyypit suosivat erilaisia matkailukohteita. Psykosentrikot esimerkiksi toivovat matkakohteiltaan tuttua infrastruktuuria, kun taas allosentrikot nauttivat alkuperäisestä ja koskemattomasta ympäristöstä.1 Muun muassa tämän pohjalta on myöhemmin kehitetty paljon siteerattu matkailualueen elinkaarimalli2. Mallin mukaan jokainen matkailualue käy läpi tietyt kehitysvaiheet. Kohteen matkailijatyyppejä seuraamalla voidaan siis arvioida, missä elinkaarimallin vaiheessa kohde on. Allosentrikoiden suosimat kohteet ovat löytämis- tai sitoutumisvaiheessa. Midsentrikoiden suosimien kohteiden suosion puolestaan voidaan ennustaa hiipuvan, sillä tämän jälkeen alkaa siirtyminen psykosentriseen suuntaan. Elinkaarimallissa tämä vastaisi vakiintumis- ja taantumisvaihetta. Tällöin ilman onnistunutta uudistamista matkailualue ei enää ole vetovoimainen.2

psyka 2 2

Rantalomakohteet kiinnostavat matkailijoita vuodesta toiseen. Kuva: Henna Kröger.

 

Plogin tutkimus on hyvä esimerkki psykologian tärkeydestä matkailussa. Ilman tietämystä erilaisille kohderyhmille ominaisista piirteistä olisi matkailutuotteiden ja -kohteiden markkinointi sekä kehittäminen huomattavasti vaikeampaa. Tämä voisi johtaa kohteiden samankaltaistumiseen, ja sen myötä jopa matkailun kysynnän vähenemiseen, kun matkailijoilla ei välttämättä ole enää mahdollisuutta valita omalle persoonalleen sopivaa kohdetta. Kehityksen puute puolestaan johtaisi kohteisiin, jotka eivät vastaisi vaativan nykymatkailijan standardeja. Plogin teoria on herättänyt runsaasti keskustelua, jossa esimerkiksi mallin soveltuvuutta matkailuun ja pätevyyttä on kyseenalaistettu. Varmaa kuitenkin on, että vaikka mallia on jo käsitelty laajasti3, se tulee saamaan osakseen huomiota vielä pitkään.

 

Henna Kröger, Maarit Suomi

 

Lähteet

1 Plog, S.C. (1974). Why destination areas rise and fall in popularity. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 14(4), 55–58.

2 Butler, R.W. (1980). The concept of a tourist area cycle of evolution: Implications for management of resources. Canadian Geographer, 24(1), 5–2.

3 Litvin, S.V. (2006). Revisiting Plog’s model of allocentricity and psychocentricity . . . one more time. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 47(3), 245–253.

Kategoria(t): Psykologia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s