Psykologia tieteenä tutkii ihmisen käyttäytymistä sekä toimintaa ja sitä, mitkä tekijät saavat toimintamme muuttumaan. Se haluaa selvittää, miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla ja miten hän poikkeaa muista. Psykologian erilaisia suuntauksia ovat esimerkiksi behaviorismi, hahmopsykologia, psykoanalyysi, kognitiivinen ja humanistinen psykologia.1
Psykologian ongelmia on aikaisemmin pohdittu filosofian kautta, minkä takia tieteenalat eriytyivät vasta 1800-luvun puolessa välissä2. Psykologia onkin tieteenalana hyvin nuori verrattuna moniin muihin tieteisiin, kuten lääketieteeseen tai filosofiaan. Nuoresta iästään huolimatta väitämme sen olevan yksi suosituimmista sekä eniten kasvavista tieteenaloista.
Saksalaista Wilhelm Wundtia on monesti pidetty kokeellisen psykologian isänä, sillä hän perusti vuonna 1879 ensimmäisen psykologian laboratorion Leipzigiin. Kokeellisessa psykologiassa hän oli erittäin kiinnostunut tietoisuuden määrittämisestä, ja tämän takia Wundtin tekstejä ollaan käytetty myös runsaasti filosofian eri osa-alueilla.4 Muita tunnettuja psykologian vaikuttajia ovat muun muassa psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud, sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja C.G. Jung sekä koirakokeistaan tunnettu fysiologian tutkija Ivan Pavlov.
Psykologian hyödyntäminen matkailututkimuksessa
Matkailututkimuksessa psykologiaa voidaan hyödyntää, muutamia esimerkkejä antaaksemme, ymmärtääksemme ihmisten käyttäytymistä, ajattelua sekä tunteita ennen matkaa, sen aikana ja sen jälkeen. Eri persoonallisuustyyppejä tutkimalla voidaan esimerkiksi pyrkiä ymmärtämään ja selittämään matkailukohteiden elinkaaria. Eri persoonallisuustyypit suosivat eri kehitysvaiheissa olevia kohteita5, joten kohteen matkailijoita seuraamalla voidaan päätellä, missä kehitysvaiheessa matkakohde on. (Matkailualueen elinkaaresta lisää mm. täältä).
Psykologia tarjoaa matkailulle ymmärryksen erilaisista tarpeista, joita me pyrimme matkailemalla tyydyttämään. Näitä tarpeita ovat muun muassa rentoutuminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Maslow’n tarvehierarkian mukaan ihminen tyydyttää tarpeitaan hierarkkisessa järjestyksessä, jossa perustarpeet, kuten ruoka ja juoma, ovat ensimmäisinä ja korkeammat tarpeet, kuten ihmissuhteet ja itsensä toteuttaminen, näiden jälkeen2.
Matkailussa ollaan persoonallisuustyyppien ja tarpeiden lisäksi kiinnostuneita motivaatiosta. Motivaatioon perehtyminen auttaa meitä esimerkiksi ymmärtämään, miksi ihmiset matkustavat ja miten matkailijat eroavat toisistaan matkustuskäyttäytymiseltään.2
Myöhemmissä teksteissä käsittelemme lisää persoonallisuutta ja matkustamisen motivaatiotekijöitä.
Lisa Rajala, Henna Kröger, Tiina Isojärvi, Maarit Suomi
Lähteet
1 Vuorinen, R., Tuunala, E. & Mikkonen, V. (2001). Psykologian perusteet. Helsinki: Otava.
2 Holden, A. (2005). Tourism studies and the social sciences. London: Routledge.
3 Wilhelm Wundt. Haettu 20.4.2017 osoitteesta http://www.wikiwand.com/sk/Wilhelm_Wundt
4 Kim, A. (2016). Wilhelm Maximilian Wundt. Haettu 1.4.2017 osoitteesta https://plato.stanford.edu/entries/wilhelm-wundt/
5 Plog, S.C. (1974). Why destination areas rise and fall in popularity. Cornell Hotel and Restaurant Administration Quarterly, 14(4), 55-58
Matkailevat tutkijat 