Oletko eläintarhaa kierrellessäsi koskaan pohtinut, millaista olisi nähdä villieläimiä niiden alkuperäisessä elinympäristössä? Onko sisäinen luontokuvaajasi joskus halunnut ikuistaa karhuemon pentuineen? Villieläinten, etenkin karhujen, katselu ja kuvaus ovat yhä suositumpia niin luonto- ja amatöörikuvaajien kuin muidenkin luonnosta kiinnostuneiden keskuudessa.
Karhukuvausta ja karhujen katselua toteutetaan Suomessa itärajan tuntumassa Kuusamosta Pohjois-Karjalaan kuvauskojujen ja haaskojen avulla, mutta suosittuja matkailutuotteita ne ovat myös esimerkiksi Sloveniassa sekä Kanadassa1.
Matkailututkimuksessa puhutaan usein matkailun ympäristövaikutuksista, mutta harvoin otetaan huomioon matkailun vaikutuksia yksittäisten eläinten tai eläinpopulaatioiden käyttäytymiseen. Tässä blogikirjoituksessa pyrinkin tuoreeseen näkökulmaan käsittelemällä karhukuvaustuotteiden vaikutuksia karhujen käyttäytymiseen.
Karhukuvaukseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa karhujen vuorokausirytmiin sekä kasvattaa karhujen määrää paikallisesti alueilla, joilla haaskoja käytetään houkuttimina. Huolestuttavimpia muutoksia karhujen käyttäytymiseen ovat normaalisti ihmistä välttävien eläinten tottuminen ihmisten hajuun ja läsnäoloon sekä ruoalle ehdollistuminen, eli karhujen tottuminen siihen, että ihmisten läheisyydestä löytää ruokaa. Nämä voivat johtaa ei-toivottuihin ihmisten ja karhujen välisiin kohtaamisiin myös lähellä ihmisasutusta ja jopa karhujen ruoanhankinnan kohdistumiseen kotieläimiin.1
Vaikutukset karhujen sekä muidenkin haaskoilla vierailevien eläinten käyttäytymiseen voidaan kuitenkin minimoida pienillä teoilla. Näitä tekoja ovat:
- Kuvauskojujen ja haaskojen käytön rajoittaminen, jotta eläimet eivät totu haaskan ja ihmisten ympärivuorokautiseen hajuun ja läsnäoloon tai totu pitämään haaskaa ensisijaisena ruoan lähteenä
- Kuvauskojujen ja haaskojen sijainnin tarkka harkinta ja sijoittaminen riittävän kauas kotieläimistä ja ihmisasutuksesta
- Matkailutoimijoiden vastuu asiakkaiden opastamisessa kuvauskojun ja haaskan läheisyydessä oleskeluun.1
Suomessa toteutetut karhujen katselu- ja kuvaustuotteet pyrkivät jo valmiiksi siihen, ettei karhujen käyttäytyminen muutu matkailun seurauksena. Onkin todettu, ettei karhukuvaus ja haaskojen käyttö ole lisännyt karhujen ja ihmisten välisiä konflikteja eikä karhujen ongelmallista käyttäytymistä.1
Suomessa karhukuvaustuotteiden puolesta puhuvat tiukka salametsästyksen valvonta sekä määräykset metsästyksen ja haaskojen suhteen.2,3 Täten karhujen katselu voi olla tärkeä matkailutulojen lähde alueilla, joilla matkailu muuten on vähäistä. Villieläinten näkeminen Suomen luonnossa voisikin olla entistä vahvempi matkailuvaltti myös kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa, sillä Suomen erämaisuuden vuoksi se voidaan toteuttaa täällä turvallisesti ja minimoiden vaikutukset eläimiin. On kuitenkin huomioitava kasvun rajat ja toimittava eläinten ehdoilla, sillä matkailijamäärien kasvaessa lisääntyvät myös vaikutukset eläimiin ja muuhun luontoon.
Valvonnalle ja lisätutkimukselle on kuitenkin tarvetta niin karhukuvauksen kuin muidenkin luontomatkailutuotteiden osalta, jotta matkailualalla osataan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Monitieteisellä matkailututkimuksella on merkittävä asema matkailun kokonaisvaltaisten vaikutusten ymmärtämisessä, ja tutkimustieto voikin auttaa välttämään ei-toivotut yllätykset, kuten vaaralliset kohtaamiset eläinten kanssa.
Elina Hirvonen
Lähteet:
1 Penteriani, V., López-Bao, J.V., Bettega, C., Dalerum, F., del Mar Delgado, M., Jerina, K., Kojola, I., Krofel, M. & Ordiz, A. (2017). Consequences of brown bear viewing tourism: A review. Biological Conservation, 206, 169−180. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://dx.doi.org/10.1016/j.biocon.2016.12.035
2 Karhun metsästys. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys/metsastys/karhun-metsastys.html
3 Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö (2017). Evira. Haettu 4.4.2017 osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/kuolleet-elaimet/haaskakaytto/
Matkailevat tutkijat 