Sairastunut ekomatkailija on uhka eläinten terveydelle // 26.4.2017

 

Ekomatkailu perustuu ajatukselle, että matkailun täytyy olla vastuullista, kohdealueen ympäristöä säästävää ja paikallisten hyvinvointia varjelevaa1. Ekomatkailukohteet ovat usein luonnontilaisilla alueilla, mutta tavanomaisesta luontomatkailusta poiketen, ekomatkailulla on pyrkimys luonnonsuojeluun2. Ekomatkailun keinoin on muun muassa edesautettu eri eläinlajien säilymistä luontokohteissa3. Eikö kuulostakin hyvältä? Hyvistä tavoitteistaan ja tuloksistaan huolimatta ekomatkailu ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Yksi vähälle huomiolle jäänyt riski liittyy eläinten ja ekomatkailijoiden kohtaamisiin.

Eläimillä ja ihmisillä esiintyviä yhteisiä tartuntatauteja kutsutaan zoonooseiksi4. Suomalaisille tuttuja zoonooseja ovat esimerkiksi myyräkuume ja puutiaisaivotulehdus. Moni varmasti myös muistaa medianäkyvyyttä saaneet lintuinfluenssavirustapaukset sekä viime vuosikymmenen lopulla olleen sikainfluenssapandemian. Zoonoosien uhka aiheuttaa ajoittain jopa pakokauhua, mutta harvempi ajattelee sitä, minkälaisia seuraamuksia omasta käyttäytymisestämme voi toisille lajeille koitua. Sairastamamme infektio voi tarttua eläimeenkin, sillä taudit eivät leviä pelkästään ihmisten välillä.

Luultavasti kaikkein suurin matkailijoiden läsnäolosta villieläimille koituva vaikutus on erilaiset infektiot. Erityisesti ihmisen kanssa läheistä sukua olevat kädelliset ovat riskissä sairastua matkailijan tartuttamina. Tiedetään, että esimerkiksi Norsunluurannikon simpanssien hengitystieinfektiot ja Ugandan vuoristogorillojen kolibakteeritartunnat ovat ihmislähtöisiä.3

 

biologia 3
Kuva: Pixabay

 

Merkittävä osa trooppisille ja kehittyville alueille hakeutuvista matkailijoista ei ota kunnolla selvää terveysasioista, ja he saattavat jättää suositellut rokotteet ottamatta. Lisäksi laiminlyödään tai ei muisteta syömiseen liittyviä ohjeistuksia, joihin kuuluvat hyvä käsihygienia ja tiettyjen ruokalajien välttäminen.3 Moni tartunta voitaisiin siis asianmukaisella toiminnalla välttää.

Malesialaisessa orankien kuntoutuskeskuksessa toteutetussa kyselyssä noin joka seitsemäs vierailija kertoi kärsineensä jostakin infektio-oireesta matkansa aikana. Tuloksen valossa näyttääkin siltä, että ympäristönsuojelusta kiinnostuneet ekomatkailijat eivät ymmärrä, minkälainen suora vaikutus heillä on eläinten terveyteen. Tämä johtuu joko tiedon puutteesta tai siitä, että ei välitetä olemassa olevasta riskistä.3

Villieläimien, eritoten kädellisten, suojelualueilla on havahduttu tartuntatautien ennaltaehkäisyyn ja eläimien terveyden turvaamiseksi käytetään erilaisia varotoimia. Vierailijoita neuvotaan olemaan menemättä liian lähelle eläimiä sekä kertomaan henkilökunnalle mahdollisista sairauksistaan. Sylkeminen ja nenän niistäminen alueilla voi olla kielletty. Järeämpiin toimiin kuuluu hengityssuojainten käyttö, pakollinen käsien pesu, rokotusvaatimuksia ja näkyvästi sairaiden matkailijoiden sisäänpääsyn estäminen.3

Erilaisista säännöistä ja varotoimista huolimatta on nähty, että ihmiset hakeutuvat liian lähelle eläimiä, vaikka heitä olisi juuri ennen vierailua ohjeistettu käytännöistä3. On ristiriitaista, että juuri kyseisten eläinten suojelusta kiinnostuneet matkailijat aiheuttavat turhia riskejä piittaamattomuudellaan. Kasvatus ja tiedon lisääminen ovatkin tehokkaimmat tavat vaikuttaa matkailijoiden käyttäytymiseen. Lääketieteilijöiden, biologien, matkailutoimijoiden ja mikseivät myös yhtä lailla matkailun tutkijoidenkin roolit sekä näkyvät kannanotot korostuvat tässä asiassa.

Lopuksi voidaankin todeta, että edes eläimet eivät ole säästyneet globalisaation vaikutuksilta. Globalisaatio vei Trumpin yhdysvaltalaisilta työpaikat Kiinaan ja apinoilta se vei terveyden.

 

Aatu Heiskanen

 

Lähteet:

  1. TIES (2015). What is Ecotourism? Haettu 6.4.2017 osoitteesta http://www.ecotourism.org/what-is-ecotourism
  2. Paavilainen, P. (2016). Ekomatkailun kehittäminen Suomen arktisella alueella. AGON, (4/2016). Haettu 6.4.2017 osoitteesta http://agon.fi/article/ekomatkailun-kehittaminen-suomen-arktisella-alueella/
  3. Muehlenbein, M.P., Martinez, L.A., Lemke, A.A., Ambu, L., Nathan, S., Alsisto, S. & Sakong, R. (2010). Unhealthy travelers present challenges to sustainable primate ecotourism. Travel Medicine and Infectious Disease, 8, s. 169—175. doi: 10.1016/j.tmaid.2010.03.004
  4. Evira (2016). Zoonoosit. Haettu 6.4.2017 osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/zoonoosikeskus/zoonoosit/

Kuva: Pixabay. https://pixabay.com/fi/apina-malli-kamera-sulje-valokuva-2131292/

 

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s