Biologia, ”elämän tiede”, on laaja-alainen tutkimusalojen kokonaisuus, joka tutkii elävien organismien rakennetta, toimintaa, kasvua, alkuperää sekä levinneisyyttä1. Biologia voidaan jakaa jopa kymmeniin eri suuntauksiin ja osa-alueisiin, mutta keskitymme tässä blogitekstissä muutamaan matkailun kannalta tärkeimpään: eläintieteeseen, kasvitieteeseen, ekologiaan ja mikrobiologiaan.
Biologia liittyy matkailuun kaikin tavoin, sillä matkailua ei voida erottaa elävästä ympäristöstä. Matkailu tapahtuu elävien olentojen toimesta, elävässä ympäristössä ja toisten elävien olentojen keskuudessa sekä niiden kanssa vuorovaikutuksessa ollen.
Koska eliöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja biologian suuntaukset limittäisiä, on eri suuntauksien ja niiden osa-alueiden tutkimusta usein tarpeen yhdistää.
Eläintiede
Eläintiede, eli zoologia, kattaa kaikki eläinkuntaan liittyvät tutkimussuuntaukset lajievoluutiosta eläinten levinneisyyteen ja käyttäytymiseen. Siihen kuuluvat niin nisäkkäisiin, kuin myös lintuihin, kaloihin, matelijoihin ja selkärangattomiin liittyvät tutkimussuunnat.1,2
Eläinten rooli matkailussa on moninaisempi kuin usein huomataankaan: ne voivat olla esimerkiksi katseen kohteita, matkailuaktiviteettien mahdollistajia, matkakumppaneita, ruoan ja matkamuistojen raaka-aineita, maisemanhoitajia tai odottamaton turvallisuusriski.
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutilla on käynnissä kaksi eläimiin liittyvää hanketta, Eläinten hyvintointi matkailupalveluissa -hanke ja Animal Tourism in Finland -hanke. Tietoa tutkimushankkeista löydät esimerkiksi täältä ja täältä.
Kasvitiede
Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva tieteenhaara. Matkailun vaikutukset kasvistoon on huomattu muun muassa matkailijoiden mukana kulkeutuneissa vieraslajeissa, jotka menestyvät uudessa kasvupaikassaan. Lisääntyvä matkailu luonnon- ja kansallispuistoissa lisää kasvien tallaantumista ja näin ollen eroosiota. Suosittujen ulkoilu- ja retkeilyreittien varsilla voi esiintyä uhanlaisia kasvilajeja, jotka ovat vaarassa retkeilijämäärien kasvaessa.3
Ekosysteemi on tietyssä paikassa olevan eliöyhteisön ja elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus4. Herkät ekosysteemit, kuten koralliriutat, ovat myös vaarassa matkailun lisääntyessä ja turistien etsiessä jatkuvasti uusia, hankalasti tavoitettavissa olevia ekosysteemejä. Tämä voi vaikuttaa joidenkin ekosysteemien järkkymiseen, mutta samalla kasvattaa tietoisuutta luonnonsuojelun tärkeydestä.5
Ekologia
Ekologiassa tutkitaan, miten eliölajit ovat riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteissa toistensa, ihmisten sekä elottoman ympäristön kanssa. Ekologiaan liittyy oleellisesti evoluutiobiologia, jossa tutkitaan elämän syntyä, lajiston monimuotoistumista miljoonien vuosien aikana sekä sitä, kuinka eliöstö tulee mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Ekologia ja evoluutiobiologia muodostavat yhdessä tutkintokokonaisuuden, jota tarjotaan laajasti yliopistoissamme. Niiden yhteisopiskelu tukee laajempaa asiayhteyksien ymmärrystä.6,7
Matkailun vaikutuksia eliölajeihin ja ympäristöön tutkitaan jo paljon (ks. edellisvuoden ympäristötieteen tekstejä tästä), mutta lisää tutkimusta tarvitaan matkailun kehittämiseksi kestävämpään suuntaan. Matkailu ylläpitää ja lisää tarvetta liikenteelle, etenkin lentoliikenteelle, ja edistää siten ilmaston lämpenemistä ja nopeuttaa luonnossa tapahtuvia muutoksia. Lapin matkailun kannalta merkittävä muutos on eliölajien siirtyminen pohjoisemmaksi ja vuodenaikojen muuntuminen vähitellen kohti eteläisempien leveysasteiden ilmastoja. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät rajoitu vain elottomaan ympäristöön vaan ovat osasyy myös eliölajien geneettiseen rakenteeseen ja yleisesti biodiversiteetin köyhtymiseen.8
Mikrobiologia
Matkailun myötä ihmisiä hakeutuu yhä enemmän alueille, joilla on pulaa puhtaasta vedestä, viemäröinnistä ja hygieenisistä käymälöistä9. Matkailu itsessään edistää infektioiden leviämistä ja matkailu vähemmän kehittyneille alueille lisää taudinaiheuttajien leviämisriskiä. Taudinaiheuttajilla tarkoitetaan useimmiten bakteereja ja viruksia. Näitä pienimpiä ja paljaalle silmälle näkymättömiä eliöitä tutkii mikrobiologia. Muita mikro-organismeja, eli mikrobeja, ovat esimerkiksi homesienet ja alkueläimet.
Mikrobiologiaa tarvitaan, jotta pystytään torjumaan infektiosairauksia ja niiden leviämistä. Ihmisten ja tavaroiden nopea liikkuminen globalisoituneessa maailmassa luo omat haasteensa tautien vastaiseen taisteluun. Tavanomaisten epidemioiden estämisen lisäksi bioterrorismi vaatii jatkuvaa tutkimusta ja lääkkeiden kehitystä.10
Elina Hirvonen, Susanna Koistinen, Jaana Pesonen ja Aatu Heiskanen
Lähteet:
1 Fields of biology. (2016). Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://basicbiology.net/biology-101/fields-of-biology/
2 A world of animals. Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://basicbiology.net/animal/
3 Cottrell, S., Lyon, K., Siikamäki, P. & van Marwijk, R. (2010). Biodiversity Hotspots and Visitor Flows in Oulanka National Park, Finland. Pathways to Success 2010 Conference. Haettu 24.3.2017 osoitteesta http://warnercnr.colostate.edu/docs/hdnr/hdfw/2010/BiodiversityHotspotsandVisitorFlowsinONPCottrell.pdf
4 Otavan opisto. Oppimateriaalit. Ekosysteemi – toiminnallinen kokonaisuus. Haettu 4.4.2017 osoitteesta http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi1/4_ekosysteemi/01_ekosysjohdanto?C:D=gjbw.exu2
5 Newsome, D., Moore, S.A & Dowling, R.K. (2013). Natural area tourism: Ecology, impacts and management (2. laitos). Toronto: The MPG Books Group.
6 Helsingin Yliopisto. Biotieteiden ja biologian koulutusohjelma. Haettu 26.3.2017 osoitteesta: http://www.helsinki.fi/biotieteet/biologia/ekologiajaevoluutiobiologia.htm
7 Jyväskylän Yliopisto. Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelma. Haettu 26.3.2017 osoitteesta https://opiskelu.jyu.fi/fi/koulutustarjonta/1-2-246-562-17-37089997011
8 Ilmatieteenlaitos. Ilmastonmuutos. Haettu 26.3.2017 osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia
9 Baker, D. (2015). Tourism and the health effects of infectious diseases: Are there potential risks for tourists? International Journal of Safety and Security in Tourism/Hospitality, 12(3), 1−18. Saatavilla osoitteesta http://www.palermo.edu/Archivos_content/2015/economicas/journal-tourism/edicion12/03_Tourism_and_Infectous_Disease.pdf
10 Vuorela, A. (2017). Uudet virustaudit sekä bioterrorismin uhka aktivoivat tutkimaan – Moona Huttusesta Vuoden nuori virologi. Haettu 26.3.2017 ositteesta http://yle.fi/uutiset/3-9510642
Matkailevat tutkijat 