Tässä blogitekstissä käymme läpi matkailututkimuksen tutkimusmenetelmiä ja sitä, miten niitä hyödynnetään tutkittaessa matkailua. Tervetuloa mukaan seuraamaan miten pohdimme matkailun taloustiedettä, ja ehkä myös oppimaan jotain uutta.
Matkailututkimuksessa käytetään eri tutkimusmenetelmiä. Aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu 1970-luvun lopusta lähtien pohjoismaisen mallin avulla. Malli on kehitetty yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Malli on jaettu kahteen osaan: menomenetelmään eli matkailijoiden rahankäyttöön, ja tulomenetelmään eli yritysten tuloihin. Matkailun taloustutkimuksessa mallia hyödynnetään mittaamalla yöpymisiä sekä päiväkävijöiden välittömiä matkailutuloja. Yrityksiltä mitataan matkailijoiden osuutta liikevaihdosta. Mallilla saadaan selville edellisessä tekstissämme käydyt välittömät, välilliset ja kerrannaisvaikutukset.1
Kun Suomessa on haluttu arvioida matkailun taloudellisia vaikutuksia, on käytetty jo pitkään pohjoismaista mallia. Tämä on tullut entistä ajankohtaisemmaksi matkailun kansantaloudellisen merkityksen kasvaessa. leisellä tasolla voidaan myös todeta, että matkailun vaikutuksien arviointi on hankalaa jo tutkimuskohteen luonteenkin vuoksi. Matkailu on systeemi itsessään, joka koostuu matkailijoiden liikkeistä, majoittumisesta ja kulutuksesta eri paikoissa ja talouden eri sektoreilla. Sen vaikutukset vaihtelevat huomattavasti ajan, paikan ja matkailuaktiviteettien luonteen mukaan. 2
Mutta mistä sitten saadaan tarvittava tieto pohjoismaista mallia varten?
Matkailu liiketoimintana on siitä haastavaa, että täytyy huomioida kaikki ympärillä tapahtuva. On tärkeää pitää huolta luonnosta, kulttuurista ja jo olemassa olevista elinkeinoista. Aluetasolla olisi tärkeää miettiä asioita yhdessä eri matkailutoimijoiden keskuudessa, jotta saataisiin matkailusta jäävät tulot pysymään alueella. Lapissa on paljon pieniä kyliä, joiden talous on riippuvaista matkailusesongista Sirkan kylä ei olisi monenkaan tietoudessa ilman suureksi kasvanutta hiihtokeskusta Leviä. Tai esimerkiksi Pelkosenniemen palvelutarjonta paikallisille on hyvin pitkälti kiinni siitä, mitä halutaan tarjota matkailijoille sesongin aikaan. On siis hyvin tärkeää, että matkailusta syntyvät palvelut pystytään pitämään paikallisten omistuksessa, jolloin matkailijoiden tuomat rahat jäävät paikkakunnalle. Muutoin rahat siirtyvät suurien yhtiöiden mukana takaisin etelään, eivätkä ne tulot enää auta pitämään pienien kylien paikallisia palveluita toiminnassa.3
Jokaisella toimijalla ei tarvitse olla kaikkea. Jos jokaisella on oma vahvuutensa, niin niitä yhdistämällä saadaan aikaiseksi toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Paikallisten yrittäjien tulisi tukea toinen toisiaan. Matkailijan saapuessa Lappiin, hän huomaamattaan käyttää monen eri yrityksen palveluita. Matkailija ostaa palvelun safariyritykseltä. Kuljetus kulkee safariyrityksen kautta, mutta matkan määränpäänä saattaakin olla jokin paikallinen yritys, kuten porofarmi tai huskyfarmi. Kohteessa tarjoillut syömiset ovat taas mahdollisesti tilattu naapurin tarjoamalta cateringyritykseltä. Näin raha jää useammalle eri paikalliselle toimijalle ja yrittäjän ei tarvitse kantaa itse niin suurta taloudellista vastuuta, vaan vastuu voidaan jakaa usealle.
Paikallisen tuottamisen haasteita
Edellisessä postauksessamme avasimme hiukan käsitteitä välittömät ja välilliset sekä kerrannaisvaikutukset. Kuten kävi ilmi, nämä käsitteet ovat hyvin olennaisia matkailun talousvaikutusten arvioinnissa. Sen lisäksi, että tiedetään, kuinka paljon matkailussa pyörii rahaa, on merkityksellistä myös se mihin raha todellisuudessa virtaa. Päätyvätkö alueen matkailutulot jonkin monikansallisen yhtiön omistajien ja sijoittajien taskuihin vai jäävätkö ne aidosti tuottamaan hyötyä paikallistaloudelle esimerkiksi verojen ja käytettyjen palkkatulojen tavoin? Mikäli matkailuyritysten omistajat, käytetyt raaka-aineet sekä työntekijät ovat ”muualta pois”, eli matkailualueen ulkopuolelta lähtöisin, jää paikallisten osuus matkailun tuloista hyvin pieneksi eikä toiminta ole välttämättä kovinkaan taloudellisesti vastuullista paikallisesta näkökulmasta katsottuna.
Miksi paikalliset eivät välttämättä pääse hyötymään matkailualueteen tuottamista rahallisista hyödyistä? Yhtenä ongelmana on matkailutoiminnan sesonkiluontoisuus. Matkailualan töitä voi riittää esimerkiksi vain talvikaudeksi, mutta kesällä matkailijamäärien romahtaessa myös tarve työntekijöille pienenee. Siksi useissa keskuksissa käytetäänkin sesonkityöläisiä, jotka usein tulevat muualta kuin itse kohdealueelta ja maksavat myös veronsa muualle. Lisäksi kaikilla pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja tarjota kaikkia matkailijoiden ja matkailuyritysten vaatimia palveluita tai tarpeeksi laajaa valikoimaa, joten toisinaan nämä tuodaan paikkakunnan ulkopuolelta, jolloin voitotkin luonnollisesti valuvat pois alueelta. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi erilaiset matkailijoille järjestetyt aktiviteetit tai vaikkapa hotellien käyttämät siivous- ja pesulapalvelut. Yritykset voivat myös esimerkiksi tarjota kauempana tuotettua ruokaa sen sijaan, että suosisivat paikallisia tuottajia, koska se on toisinaan kustannustehokkaampaa kuin lähiruoka.2
Matkailututkimuksen taloustieteessä siis tutkitaan esimerkiksi pohjoismaisen mallin avulla, kuinka paljon matkailijat tuovat rahaa alueelle. Sen lisäksi, että tiedetään, kuinka paljon rahaa liikkuu, on myös olennaista tietää, kuka voitot lopulta käärii ja miksi? Vastuullisuus on eräs merkittävä näkökulma, jonka kannalta matkailun talousvaikutuksia voidaan matkailututkimuksessa tutkia.
Karoliina Kemppe, Hanna Korpua, Viivi Koskinen, Janne Haarma
Lähteet
1 Tilastot ja erillisselvitykset matkailun talousvaikutusten kuvaajina (2013). Haettu osoitteesta: http://www.matkailu.org/ennakointi/ennakointia-tukevaa-tietoa/matkailun-taloudeliset-vaikutukset/artikkelit-matkailun-taloudelliset-vaikutukset/430-tilastot-ja-erillisselvitykset-matkai-lun-talousvaikutusten-kuvaajina#A1
2 Saarinen, J. (2003). The Regional Economics of Tourism in Northern Finland: The Socio-economic Implications of Recent Tourism Development and Future Possibilities for Regional Development. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 3(2), 91-113.
3 Veijola, S. (toim.). (2013). Matkailututkimuksen käsikirja. Porvoo: Bookwell.
Matkailevat tutkijat 
1 Comment